LL Kari Tikkisen urologian alaan kuuluva väitöskirja

Epidemiology of Nocturia (Yövirtsaamisen epidemiologia)

tarkastetaan 5.3.2010 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori J. L. H. Ruud Bosch (Utrechtin yliopisto, Alankomaat). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

***

Kari Tikkinen on syntynyt 1978 Lappeenrannassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Kaurialan lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2004 Tampereen yliopistosta. Hän työskentelee kirurgian sairaalalääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tutkijana HYKS-instituutissa.

Tikkisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1504, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8019-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 952, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8020-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kari Tikkinen, kari.tikkinen@fimnet.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Yövirtsaaminen on monen tekijän summa

Yövirtsaaminen (nokturia) on hyvin yleinen oire. Nokturia lisääntyy voimakkaasti ikääntyessä, joten sen merkitys kasvaa väestön vanhetessa. Nokturia heikentää unen laatua, lisää sairastavuutta, ja on toisinaan yksinäänkin merkittävästi elämänlaatua heikentävä oire. Koska nokturian syyt tunnetaan huonosti, hoidolla ei saada useinkaan riittävää vastetta.

Väitöstutkimus perustuu vuonna 2003 alkaneeseen kansalliseen virtsaamishäiriöitä kartoittavaan FINNOS-tutkimukseen. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää nokturian ja yliaktiivisen rakon yleisyyttä, kehittää nokturialle määritelmä haitan ja elämänlaatuvaikutusten perusteella, sekä selvittää nokturian syytekijät (sairaudet, lääkitykset, elintavat ja lisääntymistekijät) ja arvioida niiden vaikutusta väestötasolla.

Kirjekysely lähetettiin 6000 aikuisikäiselle suomalaiselle, jotka oli valittu satunnaisotannalla väestörekisteristä. Kutsutuista tutkimukseen osallistui lähes kaksi kolmasosaa eli yli 3700 henkilöä. Yövirtsaamista esiintyi noin 40 %:lla vastaajista: 28 % ilmoitti yhden, 10 % kaksi, 2 % kolme ja 1 % vähintään neljä virtsaamiskertaa yössä. Nuoruudessa yövirtsaaminen on yleisempää naisilla kuin miehillä; vanhoilla miehillä taas on enemmän nokturiaa kuin vanhoilla naisilla. Yliaktiivisen rakon (virtsaamispakkoa usein tai aina, asteikko: ei koskaan–harvoin–usein–aina) vallitsevuus oli miehillä noin 7 % ja naisilla 9 % vastaten noin puolta aiemmin esitetyistä kansainvälisistä arvioista. Aiemmissa tutkimuksissa esiintyvyyttä on yliarvioitu menetelmällisten puutteiden ja epäedustavien otosten vuoksi.

Suurin osa ihmisistä kokee yövirtsaamisesta vähintään pientä haittaa, kun virtsaamiskertoja on kaksi yössä, ja vähintään kohtalaista haittaa, kun kertoja on kolme yössä. Yövirtsaaminen vähintään kahdesti yössä liittyi heikentyneeseen elämänlaatuun.

Tutkimuksessa löydettiin useita nokturian riskitekijöitä, mutta yksikään tekijä ei ollut enemmistöllä yövirtsaamista raportoineista. Väestötasolla yövirtsaamisen esiintymiseen liittyivät selvimmin yliaktiivinen rakko, kuorsaus ja miehillä lisäksi eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja naisilla ylipaino ja lihavuus.

Miehillä yövirtsaaminen liittyi myös eturauhassyöpään ja masennuslääkkeiden käyttöön, naisilla sepelvaltimotautiin ja diabetekseen, ja molemmilla sukupuolilla levottomien jalkojen oireyhtymään ja lihavuuteen. Naisilla lisäksi lapsiluku, synnytyksen jälkeinen vuosi ja vaihdevuosien jälkeinen aika (postmenopaussi) liittyivät lisääntyneeseen yövirtsaamiseen.

Nokturialle ei löytynyt yhtä pääsyytä – yövirtsaaminen on usein monen tekijän summa. Alempien virtsateiden sairaudet, mutta myös monet virtsateiden ulkopuoliset tekijät, tulee ottaa huomioon tutkittaessa ja hoidettaessa yövirtsaamista.

 

käyntiä 22.2.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto