LL Marika Crohnsin säde- ja kasvainhoidon alaan kuuluva väitöskirja

ANTIOXIDANTS, CYTOKINES AND MARKERS OF OXIDATIVE STRESS IN LUNG CANCER: associations with adverse events, response and survival (ANTIOKSIDANTIT, SYTOKIINIT JA OKSIDATIIVISEN KUORMITUKSEN MERKKIAINEET KEUHKOSYÖVÄSSÄ: yhteys sivuvaikutuksiin, hoitovasteeseen ja elossaoloon)

tarkastetaan 19.3.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kirsi Vähäkangas (Kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Pirkko Kellokumpu-Lehtinen.

***

Marika Crohns on syntynyt Tottijärvellä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Crohns on työskennellyt vuosina 1997-2002 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja vuodesta 2003 lähtien sanofi-aventis Oy:ssä.

Crohnsin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1501, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-7997-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 938, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-7998-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Marika Crohns, puh. 0400-755 208, marika.crohns@fimnet.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että keuhkosyöpään liittyy lisääntynyt vapaiden radikaalien ja tiettyjen sytokiinien tuotanto. Tutkimuksen mukaan myös säde- ja solunsalpaajahoito lisäävät elimistön oksidatiivista kuormitusta. Tiettyjen antioksidanttien, sytokiinien ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineiden tasot ennustivat elossaoloaikaa keuhkosyöpäpotilailla.

Keuhkosyöpä on merkittävä maailmanlaajuinen terveysongelma. Yli 1,3 miljoonaa ihmistä sairastuu siihen vuosittain. Suomessa keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Vapaita radikaaleja syntyy muun muassa soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Väitöskirjatutkimukseen osallistui 65 keuhkosyöpäpotilasta sekä 66 kontrollihenkilöä, joilla ei ollut syöpää. Osallistujilta määritettiin useita antioksidantteja ja sytokiineja, kokonaisantioksidanttikapasiteetti sekä oksidatiivisen ja nitrosatiivisen kuormituksen merkkiaineita verestä ja bronkoalveolaarinesteestä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli arvioida keuhkosyövän sekä säde- ja solunsalpaajahoidon paikallisia ja systeemisiä vaikutuksia mainittuihin merkkiaineisiin. Lisäksi työn tavoitteena oli tutkia oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineiden yhteyttä muihin taustatekijöihin sekä niiden soveltuvuutta syövän hoitojen yhteydessä ilmenevien sivuvaikutusten, hoitovasteen ja elossaolon ennustamiseen.

Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että keuhkosyöpään liittyy lisääntynyt vapaiden radikaalien ja tiettyjen sytokiinien tuotanto. Tutkimus osoittaa myös keuhkojen tähystyksessä saatavan bronkoalveolaarinesteen tarkoituksenmukaisuuden mitattaessa paikallisesti antioksidantteja ja sytokiineja keuhkosyöpäpotilailla. Tutkimuksen mukaan sekä sädehoito että solunsalpaajahoito lisäävät vapaiden radikaalien tuotantoa, sillä tiettyjen antioksidanttien tasot laskivat hoidon aikana samalla kun oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineiden tasot nousivat. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että elimistön omat puolustusmekanismit pystyvät melko hyvin torjumaan keuhkosyövän hoitojen aikaista oksidatiivista kuormitusta. Tutkimuksen mukaan korkeammat lipidiperoksidaation merkkiaineen, uloshengitetyn pentaanin, tasot ennustivat pitempää elossaoloaikaa. Tulosten perusteella myös seerumin ja bronkoalveolaarinesteen interleukiini-8, seerumin verisuonikasvutekijä (VEGF) sekä plasman ja bronkoalveolaarinesteen tiolit saattavat olla hyödyllisiä merkkiaineita ennustettaessa keuhkosyöpäpotilaiden elossaoloaikaa. Laajempia tutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään oksidatiivisen vaurion merkkiaineiden mahdollisia yhteyksiä hoitojen yhteydessä ilmeneviin sivuvaikutuksiin sekä hoitovasteeseen.

 

käyntiä 8.3.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto