LL Tiina Ahdin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Risk Factors of Varicose Veins (Suonikohjutaudin riskitekijät)

tarkastetaan 26.3.2010 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Heikki Järvinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori emeritus Matti Hakama.

***

Tiina Ahti on syntynyt Noormarkussa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Ahdin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1505, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8021-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 943, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8022-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tiina Ahti, tiina.ahti@gmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Suonikohjutaudilla on useita riskitekijöitä

Suonikohjutauti on yleinen länsimaissa. Suomessa suonikohjujen vallitsevuudeksi on arvioitu 10–20% miehillä ja 25–40% naisilla tutkitusta ikäryhmästä riippuen. Suonikohjujen yleisyydestä huolimatta suonikohjujen syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin synnyttäneisyyden, ehkäisypillereiden käytön, hormonikorvaushoidon, joidenkin elämäntapatekijöiden sekä lähisukulaisten suonikohjujen merkitystä suonikohjujen ilmaantuvuuteen. Tutkimus on osa Tampereen suonikohjututkimusta, jossa kohdeväestönä oli kolme tamperelaisista miehistä ja naisista koostuvaa ikäkohorttia, yhteensä 6874 henkilöä. Tutkimuksen alussa vuonna 1989 tutkittavat olivat 40-, 50- tai 60-vuotiaita. Tiedot kerättiin postitetuilla kyselylomakkeilla tutkimuksen alussa ja uudelleen viiden vuoden kuluttua.

Seuranta-aikana 157 aiemmin tervettä henkilöä raportoi saaneensa suonikohjuja. Niitä ilmaantui merkitsevästi enemmän niille, jotka olivat synnyttäneet vähintään kolme lasta, kun heitä verrattiin synnyttämättömiin. Tutkimuksessa havaittiin yhteys myös tupakoinnin ja suonikohjujen välillä. Erityisesti henkilöillä, jotka olivat tupakoineet paljon (≥15 savuketta päivässä) oli suurentunut riski saada suonikohjuja. Yhteys havaittiin myös alkoholinkäytön ja suonikohjujen välillä, ja selvemmin naisilla kuin miehillä. Sen sijaan hormonikorvaushoidolla tai ehkäisypillereiden käytöllä ei todettu vaikutusta suonikohjujen ilmaantuvuuteen.

Niillä tutkituilla, jotka raportoivat lähisukulaisilla suonikohjuja oli noin kaksinkertainen riski saada suonikohjut seuranta-aikana verrattuna henkilöihin, jotka eivät raportoineet lähisukulaisilla suonikohjuja. Aiemmissa tutkimuksissa on yliarvioitu lähisukulaisten suonikohjujen merkitystä suonikohjujen riskitekijänä johtuen puutteellisista tutkimusmenetelmistä.

 

käyntiä 10.3.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto