FL Taru Tapioharjun Suomen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja

Tyttö kaupungissa. Uuden naisen diskurssi Mika Waltarin 1920- ja 1930-luvun Helsinki-romaaneissa (A Girl in the City. Discourse of the New Woman in Mika Waltari's Helsinki-novels of the 1920s and 1930s)

tarkastetaan 17.4.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Panu Rajala (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori emeritus Juhani Niemi.

***

Taru Tapioharju on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa.

Tapioharjun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1511, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8040-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 950, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8041-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Taru Tapioharju, puh. 040 756 2780, taru.tapioharju@gmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessani käytetty metodi on lähiluku. Teoreettinen viitekehykseni on kerronnan tutkimukseen tuotu diskurssianalyysimalli, jota käytän Pekka Tammen luomana mallina. Lavennan tätä viitekehystä J.L.Austenin puheaktimallia soveltaen. Koska kuvaan näin tutkien astuu mukaan tärkeänä elementtinä kommunikaatio ja retoriikka, olen soveltanut myös Teun van Dijkin mallia fiktiivisen kertojan viestin tutkimiseen.

Uuden naisen diskurssi, joka löytyi runsaimmin ja monikerroksisimmin puhuttuna Appelsiininsiemen-romaanista, pienemmin puhuttuna muista Helsinki-romaaneista, on löydönomainen innovaatio. Koska kirjailijaa on tutkittu niin niukasti akateemisella tasolla, on tässä seuraaville tutkijoille auennut uusi väylä kulkea. Myös paikkoihin kiinnittyvä analyysini tuo yllättävää valoa kaupunkiromaaneihin ja uuteen naiseen.

Tutkimukseni, ensimmäisen Waltarista tehdyn väitöskirjan, käytännön merkitys on aikaisemman kirjailijakuvan varsin reipas muuttuminen, tuoreutuminen ja näin myös uusille Waltari-tutkimuksille polun aukaiseminen. Näin voi käydä, jos tutkijana uskaltaa lähteä lähilukien tutkimaan hyvin paljon luetun, mutta vähemmän tutkitun kirjailijan vähempiarvoisena pidettyä teosta.

 

käyntiä 30.3.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto