LL Jyrki Virkkusen kirurgian (verisuonikirurgian) alaan kuuluva väitöskirja

Risk factors, survival and impact of invasive treatment in symptomatic chronic lower limb ischemia (Kroonisen alaraajaiskemian kajoavien hoitojen riskitekijät, tulokset ja vaikutus)

tarkastetaan 14.5.2010 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Kimmo Mäkinen (kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

***

Jyrki Virkkunen on syntynyt Taivalkoskella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa ja erikoistunut Tampereen yliopistosairaalassa. Hän on työskennellyt verisuonikirurgian osastonylilääkärinä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuodesta 2006 lähtien.

Virkkusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1516, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8072-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 955, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8073-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jyrki Virkkunen, puh. 014-269 1811, jyrki.virkkunen@ksshp.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Jalkojen valtimoverenkiertohäiriöiden kajoavien hoitojen riskitekijät

Jalkaoireita aiheuttava valtimokovettumatauti (krooninen alaraajaiskemia) on vahva viite yleisestä valtimokovettumataudista ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön yleisen ikääntymisen myötä hoidon tarve lisääntyy ja siksi on tärkeää arvioida kroonisen alaraajaiskemian kajoavien hoitomenetelmien (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja sekä hoitotuloksia ja vaikutusta elämän laatuun.

Tämä väitöstutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista ensimmäisessä selvitettiin valtimomuutosten sijaintia jalkojen valtimoiden varjoainekuvauksen perusteella 98 potilaan ryhmässä, joista 38 sairasti diabetesta. Vertailussa osoittautui, että diabeetikoilla on vähemmän muutoksia reisivaltimoiden alueella, mutta säärivaltimoissa muutokset ovat laaja-alaisempia.

Verisuonikirurgisten hoitojen riskitekijöitä, komplikaatioita ja tuloksia arvioitiin toisessa osajulkaisussa, jossa kansalliseen verisuonirekisteriin (Finnvasc) kriittisen alaraajaiskemian vuoksi leikatun 5 709 potilaan tallennetut tiedot analysoitiin. Tutkimuksessa vaikea-asteisen jalkojen verenkiertohäiriön (kriittinen alaraajaiskemia) vuoksi leikattujen potilaiden joukosta ilmeni, että diabetes ei ole itsenäinen riskitekijä varhaisen (<30 vrk) leikkauskuolleisuuden suhteen, mutta kuolleisuus on yhteydessä korkeaan ikään, sukupuoleen (mies), sepelvaltimotautiin, munuaisten vajaatoimintaan ja päivystyskirurgiaan. Sen sijaan diabetes osoittautui itsenäiseksi riskitekijäksi varhaisen (<30 vrk) toimenpiteen jälkeisen sydänlihasiskemian, sääriamputaation ja leikkaushaavainfektion suhteen.

Kolmannessa osajulkaisussa tutkittiin Tampereen yliopistosairaalan 61 suonensisäisesti hoidetun kroonisen alaraajaiskemiapotilaan kliinistä vastetta ja hoidon vaikutusta elämän laatuun käyttäen Nottingham Health Profile:n suomenkielistä versiota kyseisestä elämänlaatumittarista. Katkokävelypotilaiden elämänlaatumittaus osoitti kohentumista toimenpiteen jälkeen, mutta vaste katosi 12 kuukauden seurannassa. Sen sijaan kriittisestä alaraajaiskemiasta kärsivien potilaiden ryhmästä löytyi alaryhmä, jossa potilaat näyttivät hyötyvän hoidosta sekä elämänlaadun että jalan säästymisen kannalta.

Glasgow Aneurysm Score (GAS) on riskipisteanalyysi, joka on varsinaisesti kehitetty vatsavaltimon pullistuman vuoksi leikattavien potilaiden leikkausriskiarviota varten. Riskipisteanalyysin käyttökelpoisuutta arvioitiin neljännessä osajulkaisussa Tampereen yliopistoairaalan 157 verisuonikirurgiseen leikkauspotilaaseen ja todettiin, että alhainen GAS-arvo (<77) ennusti hyvin matalaa kuolleisuutta ja vastaavasti korkea GAS-arvo liittyi korkeaan kuolleisuuteen. Kuitenkin GAS:n käyttöarvoa rajoittaa, ettei sen perusteella pystytä poimimaan korkean riskin potilaista niitä, jotka eivät kestä verisuonikirurgista leikkausta.

 

käyntiä 3.5.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto