YTM Hannu Pääkkösen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä (The time and time use of families. Studies about total work load, voluntary work, children and time pressure)

tarkastetaan 28.5.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on VTT, akatemiatutkija Mia Hakovirta (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Jouko Nätti.

***

Hannu Pääkkönen on syntynyt Lieksassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot Tampereen yliopistossa.

Pääkkösen väitöskirja ilmestyy Tilastokeskuksen tutkimuksia -sarjassa, Helsinki 2010. ISBN 978-952-244-247-5, ISSN 0355-2701. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 976, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8127-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Tilastokeskus, myyntipalvelu, PL 4 C, 00022 TILASTOKESKUS, puh. (09) 1734 2011

Lisätietoja: Hannu Pääkkönen, puh. 050-336 2486, hannu.paakkonen@tilastokeskus.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Työssäkäyvien puolisoiden kokonaistyöaika lähes yhtä pitkä

Ansio- ja kotityöstä koostuva kokonaistyöaika jakautui kahden ansaitsijan perheissä melko tasaisesti puolisoiden kesken Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Espanjassa naiset tekivät ansiotyön lisäksi runsaasti kotitöitä, mikä nosti heidän panoksensa kokonaistyöajasta 53 prosenttiin. Kaikissa neljässä vertailumaassa miehet tekivät enemmän ansiotyötä kuin naiset ja naiset enemmän kotityötä kuin miehet. Vertailun tiedot on kerätty vuosina 1999-2003.

Tiedot käyvät ilmi Hannu Pääkkösen sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan perheiden ajankäyttöä Tilastokeskuksen tekemien ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten avulla. Kansainväliset vertailut perustuvat ajankäytön kansainväliseen tietokantaan sekä Eurostatin taulukoihin. Tutkimuksen keskeiset aihealueet ovat kokonaistyöaika ja sen jakautuminen kotitalouksissa, vapaaehtoistyö, lasten ajankäyttö ja kiire.

Vapaaehtoistyötä tekivät eniten hyvin koulutetut ja työelämässä mukana olevat ihmiset. Naapuriavun antamisessa painottui lastenhoito. Omaa kotitalouttaan hoitavat antoivat eniten naapuriapua. Vapaaehtoistyön tekeminen ja naapuriavun antaminen kasautuivat usein samoille ihmisille.

Lasten opiskeluun käyttämä aika väheni, ja vapaa-aika lisääntyi 1970-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Television katselu säilyi lasten suosituimpana vapaa-ajanviettotapana. Silti lähes kaikki lapset harrastivat liikuntaa viikoittain sekä talvella että kesällä. Lasten tietokoneen käytössä korostui sosiaalisuus. Sähköposti, pikaviestintä ja pelaaminen olivat lasten yleisimmät Internetin käyttötarkoitukset vuonna 2006. Koululaiset viettivät päivästään vain suhteellisen vähäisen osan yksin kotona.

Valtaosa kokopäivätyössä käyvistä äideistä ja isistä tunsi, että aikaa on liian vähän. Vanhemmat olisivat halunneet olla enemmän lastensa kanssa. Isät olisivat halunneet enemmän aikaa kodin remontointiin. Myös liikuntaan, lukemiseen ja taideharrastuksiin olisi haluttu käyttää enemmän aikaa kuin niihin jäi.

Tutkimuksessa pääasiallisena aineistona käytetty ajankäyttötutkimus tuo päiväkirjamenetelmänsä ansiosta esiin muissa tutkimuksissa usein piiloon jäävää tietoa yhteiskunnallisesti hyödyllisestä työstä, sen määrästä, jakautumisesta ja tekijöistä. Myös eri väestöryhmien, kuten lasten, elinoloista saadaan tarkkaa tietoa heidän itsensä kertomana.

 

käyntiä 17.5.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto