FM Irja Pietilän tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Intercultural Adaptation as a Dialogical Learning Process. Motivational factors among the short-term and long-term migrants (Kultuurienvälinen sopeutuminen dialogisena oppimisprosessina. Motivaation merkitys lyhyen ja pitkän aikaa maassa olleilla)

tarkastetaan 10.6.2010 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emerita Liisa Salo-Lee (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori emeritus Kaarle Nordenstreng.

***

Irja Pietilä on syntynyt Riihimäellä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Pietilän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1523, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8088-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 962, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8089-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Irja Pietilä, puh. 040-559 3737, irja.pietila@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Intercultural Adaptation as a Dialogical Learning Process
(Kulttuurienvälinen sopeutuminen dialogisena oppimisprosessina)

Maahanmuuttajat ja kulttuurierot ovat olleet viime aikoina vilkkaan julkisen keskustelun kohteena Suomessa. Tänä päivänä lähes jokainen tarvitsee ymmärrystä kulttuurienvälisestä viestinnästä ja kulttuuriin sopeutumisen prosesseista. Väitöstutkimuksessa verrataan kahta Suomeen tullutta ryhmää – väliaikaisesti vain muutamaksi kuukaudeksi tulleita sekä täällä useita vuosia asuneita. Kulttuuriin sopeutuminen nähdään oppimisprosessina, johon osallistuvat sekä maahantulijat että isäntämaan edustajat. Tutkimuksen keskiössä on motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät sopeutumisprosessissa.

Tutkimus osoittaa, että sopeutumiseen vaikuttavat tekijät olivat varsin erilaisia näissä kahdessa ryhmässä. Suomeen tulemisen syy ja suunnitellun oleskelun pituus vaikuttavat siihen, miten paljon maahantulijat ovat opiskelleet suomen kieltä tai kulttuuria. Nämä tekijät vaikuttavat motivaatioon sekä ennen Suomeen tuloa että tulon jälkeen. Lisäksi erittäin paljon siihen vaikuttaa vuorovaikutuksen määrä suomalaisten kanssa.

Lyhytaikaisesti Suomeen tulleilla oli hyvin vähäinen motivaatio opiskella suomea ennen maahan tuloaan tai tutustua esimerkiksi Suomen historiaan. Suomeen saavuttuaan heillä oli aluksi halu oppia suomea ja suomalaista kulttuuria, mutta heidän motivaationsa laski nopeasti, kun he eivät löytäneet tarpeeksi suomalaisia, joiden kanssa olisivat voineet kommunikoida ja tuntea itsensä suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan otetuiksi. Vaikka he osasivat hyvin vähän suomea, he olisivat halunneet käyttää sitä enemmän. He antoivat kuitenkin periksi, koska eivät onnistuneet luomaan kontakteja suomalaisiin, ja siksi he loivat sosiaalisia suhteita lähinnä toisiin kansainvälisiin opiskelijoihin.

Pitkäaikaisten ryhmän tutkittavat olivat motivoituneita oppimaan suomea ja he hakivat tietoa suomalaisesta kulttuurista jo ennen tuloaan Suomeen. Heillä oli myös paljon kontakteja suomalaisiin ja mahdollisuus oppia näiltä aivan Suomeen tulon alkuajoista lähtien. Huono kielitaito varsinkin oleskelun alkuaikana oli kulttuuriin sopeutumisessa suurin este. Pitkäaikaisten ryhmän tutkittaville merkitsivät työ tai opiskelupaikka sekä sosiaaliset suhteet paljon ja ne vaikuttivat merkittävästi motivaation määrään. He olivat myös nähneet paljon vaivaa oppiakseen suomea ja erilaisia asioita suomalaisesta yhteiskunnasta.

 

käyntiä 20.5.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto