FM, YTM Maarit Laaksosen biometrian alaan kuuluva väitöskirja

Population Attributable Fraction (PAF) in epidemiologic follow-up studies (Väestösyyosuus epidemiologisissa seurantatutkimuksissa)

tarkastetaan 18.6.2010 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Kari Kuulasmaa (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Hannu Oja.

***

Maarit Laaksonen on syntynyt Joutsenossa ja hän on suorittanut filosofian sekä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2004 lähtien tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Laaksosen väitöskirja ilmestyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tutkimus-sarjassa, Helsinki 2010. ISBN 978-952-245-303-7, ISSN 1798-0054. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 979, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8149-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Lisätietoja: Maarit Laaksonen, puh. 050 353 6192, maarit.laaksonen@thl.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tieto kuolleisuuteen tai erilaisten sairauksien ilmaantumiseen vaikuttavien riskitekijöiden suhteellisesta merkityksestä väestötasolla on tärkeää muun muassa terveysvalistusta tai sairauksien ehkäisyyn tarkoitettuja interventioita suunniteltaessa. Riskitekijän suhteellisen merkityksen arvioinnissa olennaista on paitsi se, miten voimakkaasti kyseinen tekijä vaikuttaa kuolleisuuteen tai sairastuvuuteen, myös se, miten yleinen kyseinen tekijä on väestössä. Väestösyyosuus (Population Attributable Fraction, PAF) on tilastollinen tunnusluku, joka huomioi nämä molemmat näkökulmat ja jolla siis voidaan arvioida eri riskitekijöiden selittämää osuutta kuolleisuudesta tai sairastuvuudesta. Väestösyysosuus kuvaa, miten suuri osuus tapahtumista voitaisiin välttää, jos yksi tai useampi riskitekijä voitaisiin poistaa tai sen arvoja parantaa.

Menetelmiä väestösyyosuuden arviointiin on tähän asti pääasiassa kehitetty ja sovellettu epidemiologisista tutkimusasetelmista tapaus-verrokki- ja poikkileikkaustutkimuksissa. Menetelmiä väestösyyosuuden arviointiin kohorttitutkimuksissa, joissa seurataan tutkitun väestöryhmän kuolleisuutta tai sairastuvuutta tietyn ajan, on puolestaan ryhdytty kehittämään vasta viime vuosina. Tässä väitöskirjatyössä kehitetään tilastollisia menetelmiä riskitekijöiden sekä kokonaiskuolleisuudesta että sairastuvuudesta selittämän väestösyyosuuden arviointiin kohorttitutkimuksissa, joissa huomioidaan näille tutkimuksille tyypillinen aikaulottuvuus sekä näihin erityyppisiin vastetapahtumiin liittyvät ominaisuudet.

Riskitekijöiden selittämä väestösyyosuus määriteltiin osuudeksi kokonaiskuolleisuudesta tai sairastuvuudesta, joka voitaisiin välttää tietyllä seuranta-aikavälillä, jos niiden riskitekijöitä kyettäisiin muuttamaan. Kuolleisuuden ja sairauden ilmaantuvuuden oletettiin noudattavan parametrista suhteellisten hasardien mallia. Potentiaaliset riskitekijän ja tutkittavan tapahtuman välistä yhteyttä sekoittavat tekijät vakioitiin ja potentiaaliset riskitekijän vaikutusta tutkittavan tapahtuman ilmaantumiseen muokkaavat tekijät huomioitiin mallituksessa. Riskitekijöiden kokonaiskuolleisuudesta selittämän väestösyyosuuden estimoinnissa huomioitiin seurannan päättymisestä johtuva havaintojen sensuroituminen, kun taas niiden selittämää väestösyyosuutta sairastuvuudesta estimoitaessa huomioitiin myös kuolleisuudesta johtuva sensuroituminen. Tässä väitöskirjatyössä kehitettiin myös uusi, kuvattuihin tilastollisiin menetelmiin pohjautuva, yleiskäyttöinen SAS-ohjelma sekä riskitekijöiden kokonaiskuolleisuudesta että sairastuvuudesta selittämän väestösyyosuuden estimointiin.

Uutta tilastollista menetelmää ja ohjelmaa sovellettiin tyypin 2 diabeteksen elämäntapaan liittyvien riskitekijöiden suhteellisen merkityksen arviointiin väestötasolla kyseisen sairauden aiheuttajina kahdessa suomalaista väestöä edustavassa aineistossa (Mini-Suomi -aineisto ja Terveys 2000 -aineisto). Tämä sovellus toi lisää näyttöä painonhallinnan merkityksestä tyypin 2 diabeteksen tärkeimpänä ehkäisykeinona. Lisäksi selvitettiin näiden riskitekijöiden mahdollisesti eri tyyppistä vaikutusta tyypin 2 diabetekseen matalan ja korkean riskin ryhmissä, jotka määriteltiin tyypin 2 diabeteksen esivaiheen, niin sanotun metabolisen oireyhtymän olemassaolon perusteella. Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa elintapatekijöiden muutosten ilmeisestä merkityksestä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä matalamman riskin ryhmissä.

Väestösyyosuus on hyödyllinen mittari, jolla voidaan tuottaa väestötasoista tietoa erilaisten tekijöiden vaikutuksesta kiinnostuksen kohteena oleviin tapahtumiin ja jolla on laajoja käyttömahdollisuuksia monilla eri tutkimusalueilla.

 

käyntiä 3.6.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto