FM Anni Kleinon lasten kokeellisen immunologian ja infektiotautien alaan kuuluva väitöskirja

The Imd pathway-mediated immune response in Drosophila (Imd-signalointivälitteinen immuunivaste banaanikärpäsessä)

tarkastetaan 23.6.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1:n auditoriossa, Biokatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Neal Silverman (Massachusettsin yliopisto). Kustoksena toimii professori Mika Rämet.

***

Anni Kleino on syntynyt Kouvolassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa.

Kleinon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1527, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8098-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 966, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8099-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anni Kleino, puh. 03-3551 8483, anni.kleino@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Kohtaamme elinympäristössämme päivittäin monenlaisia mikrobeja. Vaikka useimmat niistä ovat meille haitattomia tai jopa hyödyllisiä, osa voi kuitenkin aiheuttaa sairauksia. Nisäkkäillä, joihin ihminenkin kuuluu, kyky puolustautua mikrobeja vastaan perustuu sekä synnynnäiseen että hankittuun immuniteettiin. Synnynnäinen immuniteetti on välttämätön niin infektioiden ehkäisyssä kuin hankitun immuunivasteen kehityksessä ja säätelyssä. Se perustuu perimän koodaamien proteiinien kykyyn tunnistaa erilaisia mikrobien pintarakenteita ja viestiä tästä soluille signalointireittien välityksellä. Eräs näistä signalointireiteistä, TNFR -signalointireitti, ja sen käynnistämä sytokiinieritys, ovat tarkkaan säädeltyjä ja välttämättömiä normaalille immuunivasteelle. Signaloinnin mekanismeja ja niiden säätelyä ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Synnynnäisen immuniteetin signalointireitit ovat säilyneet hyvin evoluutiossa hyönteisistä ihmisiin. Siksi niiden toimintaa ja säätelyä tutkittaessa voidaan käyttää mallina kodeissakin biojäteastian liepeillä usein tavattavaa banaanikärpästä (Drosophila melanogaster). Banaanikärpäsen Imd-signalointireitti muistuttaa nisäkkäiden TNFR-signalointireittiä. Tässä tutkimusprojektissa pyrimme RNA-häirintää (RNAi) ja muita molekyylibiologian menetelmiä hyödyntäen tunnistamaan Imd-signalointireittiin kuuluvia ja sen säätelyyn osallistuvia proteiineja. Tutkimuksessa löydettiin kolme uutta säätelijää, Tab2, Iap2 ja Pirk. Näiden proteiinien toimintaa ja merkitystä banaanikärpäsen immuunivasteelle selvitettiin tarkemmin. Osoitimme kärpässolumallia apuna käyttäen, että Tab2 ja Iap2 ovat välttämättömiä Imd-signaloinnille. Lisäksi havaitsimme, että banaanikärpäset, joilta Iap2 on poistettu, ovat herkkiä Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille. Pirk puolestaan on aiemmin tuntematon proteiini, jonka osoitimme hillitsevän Imd signalointia sekä solumallissa että elävissä kärpäsissä. Pirkin vaikutus oli niin tehokas, että geenin yli-ilmentäminen kärpäsissä riitti herkistämään ne Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamille infektioille.

Tehty tutkimus osoittaa, että Imd signalointi on tarkkaan säädeltyä ja aiempaa luultua monimutkaisempaa. Banaanikärpänen mallieläimenä tarjoaa mahdollisuuden tutkia tehokkaasti synnynnäisen immuniteetin säätelyä. Tab2:lla ja Iap2:lla on vastineensa myös nisäkkäissä, joten on mahdollista, että tutkimuksesta saadut tulokset tuovat uusia näkökulmia myös nisäkkäiden immuunisignaloinnin toiminnan selvittämiseen.

 

käyntiä 4.6.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto