M.Sc. Kobra Falah Hassanin kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja

Changes in Sexual Behavior and Hormonal Contraceptives Use Among Finnish Adolescents (Muutokset suomalaisten murroikäisten nuorten seksuaalisessa käyttäytymisessä ja hormonaalisen ehkäisyn käytössä)

tarkastetaan 6.8.2010 klo 11 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Dan Apter (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Arja Rimpelä.

***

Kobra Falah Hassani on syntynyt Tehranissa Iranissa ja hän on suorittanut Master degree in Health Sciences -tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Falah Hassanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1536, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8137-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 978, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8138-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kobra Falah Hassani , puh. +358 440 602 783, kobra.falah.hassani@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Pitkän vähenemisen jälkeen 15-19-vuotiaiden tyttöjen raskauden keskeytykset lisääntyivät 66 %:lla vuosina 1995-2000. Nuorten seksuaalikäyttäytymisestä ja ehkäisyvälineiden käytöstä oli niukasti tutkimustietoa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) yhdynnän ja muiden seksuaalikokemusten sekä seksuaalisen riskikäyttäytymisen trendejä suomalaisilla nuorilla vuosina 1996-2007, 2) ehkäisypillerien käytön trendejä sekä näitä käyttävien tyttöjen taustaa vuosina 1981-2003, 3) ehkäisyrenkaan ja ehkäisylaastarin käytön yleisyyttä vuonna 2007, 4) jälkiehkäisyn käytön yleisyyttä, nuorten tietoisuutta jälkiehkäisyn olemassaolosta sekä näitä käyttävien nuorten taustaa ja 5) reseptivapauden vaikutusta jälkiehkäisyn käyttöön nuorilla.

Tutkimuksessa käytettiin Kouluterveyskyselyn aineistoja vuosilta 1996-2007 ja Nuorten terveystapatutkimuksen aineistoja vuosilta 1981-2007. Kouluterveyskysely oli anonyymi luokkakysely 8.-9.-luokkaisille peruskoululaisille (14-16-vuotiaat). Tutkimus tehtiin vuosittain vuodesta 1996 siten, että kukin alue oli mukana joka toinen vuosi. Vastausprosentit ovat olleet korkeita, noin 90 %. Vastanneiden määrä oli 286,665 (143,843 poikaa ja 142,822 tyttöä). Seksuaalikäyttäytymisen kysymykset koskivat suutelemista suulle, hyväilyä vaatteiden päältä, hyväilyä vaatteiden alta tai alastomana ja yhdyntäkokemuksia. Seksuaalisesti aktiivisilta nuorilta kysyttiin lisäksi yhdyntöjen lukumäärää, yhdyntäkumppaneiden lukumäärää sekä ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä.

Nuorten terveystapatutkimus on valtakunnallinen joka toinen vuosi toteutettava postikyselytutkimus, jonka otokset edustavat 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaita suomalaisia. Otokset poimittiin Väestörekisteristä ja ne perustuivat syntymäpäiväotantaan siten, että kaikki tiettyinä päivinä syntyneet suomalaiset tulivat otokseen mukaan. Kyselykohtainen vastanneiden tyttöjen määrä vaihteli 1,200:n ja 4,100:n välillä. Lomakkeet postitettiin helmikuussa joka toinen vuosi ja vastaamattomille lähetettiin kaksi uusintakyselyä. Mukana olivat kysymykset seurustelusta ja ehkäisypillerien ja jälkiehkäisyn käytöstä. Tutkimus on toteutettu vuodesta 1977 ja ehkäisypillereitä on kysytty vuodesta 1981.

Kouluterveyskyselyn perusteella suuteleminen suulle, hyväilyt vaatteiden päältä ja hyväilyt vaatteiden alta tai alastomana lisääntyivät vuosien 1996/1997 ja 2000/2001 välillä ja vähenivät vuosien 2000/2001 ja 2006/2007 välillä. Muutokset seksuaalisessa aktiviteetissa ja seksielämän intensiteetissä olivat samansuuntaisia: niiden nuorten osuus, jotka olivat olleet yhdynnässä, joilla oli vähintään kymmenen yhdyntää tai vähintään neljä yhdyntäkumppania ja jotka eivät olleet käyttäneet ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, kasvoi vuosien 1996/1997 ja 2000/2001 välillä. Seksielämän intensiteetti väheni vuosien 2000/2001 ja 2006/2007 välillä. Ainoa poikkeus oli niiden nuorten osuus, joilla oli vähintään kymmenen yhdyntää, sillä tämä osuus ei laskenut vuosien 2000/2001 ja 2006/2007 välillä.

Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella ehkäisypillerien käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 1981 ja 1989 välillä, 9.5 %:sta 20.2 %:iin, mutta vuosien 1989 ja 2007 ei ollut muutosta. Ehkäisypillereiden käyttö oli yleisempää vanhempien ikäryhmien tytöillä sekä niillä, jotka asuivat muussa kuin ydinperheessä, joiden kuukautiset olivat alkaneet varhain, joiden isän tai äidin koulutustaso oli matala, joiden isän ammattiasema oli matala ja jotka menestyivät huonosti koulussa.

Vain 1 % 14-18-vuotiaista tytöistä käytti ehkäisylaastaria tai ehkäisyrengasta vuonna 2007. Käyttö oli yleisempää vanhimmissa tyttöikäryhmässä sekä niillä, jotka asuivat muussa kuin ydinperheessä, tupakoivat ja käyttivät alkoholia.

Nuorten tietoisuus jälkiehkäisystä kasvoi iän myötä sekä ajan kuluessa ja oli 99.8 % vuonna 2007, jolloin 15 % oli käyttänyt jälkiehkäisyä. Jälkiehkäisyn käyttö ei juuri muuttunut vuosien 1999 ja 2007 välillä, jona aikana reseptivapaus toteutui. Jälkiehkäisyn käyttö oli yleisempää tupakoijilla ja alkoholia käyttävillä verrattuna tupakoimattomiin ja alkoholia käyttämättömiin tyttöihin.

Tutkimus osoitti, että vuosina 1996-2001 nuorten yhdyntäkokemukset ja muut seksuaalikokemukset lisääntyivät samoin kuin lisääntyi niiden nuorten osuus, joilla oli useita seksikumppaneita ja jotka eivät käyttäneet ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä. Tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että tehokkaiden ehkäisymenetelmien käyttö ei lisääntynyt kasvaneen seksuaalisen aktiivisuuden myötä. Voidaankin päätellä, että seksuaalisesti aktiivisten nuorten osuuden kasvu, seksielämän intensiteetin kasvu sekä riittämätön tehokkaan ehkäisyn käyttö myötävaikuttivat nuorten tyttöjen raskauden keskeytysten lisääntymiseen.

 

käyntiä 23.6.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto