FL Mikko Turusen Suomen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja

Haarautuvat merkitykset. Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa (Branching meanings. Tree imagery in the poetic works of Lassi Nummi)

tarkastetaan 3.9.2010 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on FT Vesa Haapala (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Niemi.

***

Mikko Turunen on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Turusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1530, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8105-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 970, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8106-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mikko Turunen, puh. 0400-344 823, mikko.j.turunen@gmail.com

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, jossa kirjailija Lassi Nummen runotuotanto on kokonaisuudessaan tarkastelun kohteena. Aineistona on 21 runokokoelmaa ja kolme yhteisnidettä.

Tutkimus keskittyy Nummen runojen puukuvastoon. Puukuvaston avulla käsitellään kaikkia Nummen tuotannon keskeisiä teemoja. Runojen puut taipuvat niin ajan kokemisen, kuoleman jäsentämisen kuin metafyysisen oivalluksen vertauksiksi. Toisinaan puu esitetään esimerkiksi inhimillisenä. Taustalla on myös tunnistettavaa puuaiheista symboliikkaa Raamatusta ja antiikin kirjallisuudesta. Nummen runoissa on kerroksellinen ja monisyinen viittausverkosto esimerkiksi taiteeseen ja mytologiaan. Poliittisten allegorioiden puut sitovat runon aiheen historialliseen viitetapahtumaan.

Väitöskirjan tavoite on selvittää, mitä eri tehtäviä puun käytöllä on runoissa ja miten puukuvasto rakentuu näihin tehtäviin sopivaksi. Näkökulmia saadaan esimerkiksi ympäristöestetiikasta, uskontotieteistä tai ajan filosofisista pohdinnoista sen mukaan, mitä puu kulloisessakin esiintymisyhteydessä kuvaa. Kielikuvien analyysillä osoitetaan merkityksenmuodostumisen keinot sekä muotoillaan tulokset tulkinnoiksi.

Keskeiset teoriat ja menetelmät liittyvät metaforisuuteen. Tutkimuksen työkaluksi hahmotellaan uusi semanttisen yhteisalueen käsite. Semanttinen yhteisalue pohjautuu metaforisissa ilmauksissa tapahtuvaan merkitysten limittymiseen ja sen kautta syntyvään mielikuvaan samankaltaisuudesta. Metodina semanttinen yhteisalue palvelee sekä puukuvaston rakenteen erittelyä että merkityksenmuodostumisen analyysia. Lisäksi sen kautta voidaan perustella temaattisia tulkintoja. Semanttisen yhteisalueen mallia on mahdollista hyödyntää laajemminkin kielikuvien tutkimisessa.

 

käyntiä 9.8.2010 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto