TBK/Tappara

Legendaarinen jääkiekkoseura Tammerfors Bollklubb eli tutummin TBK perustettiin joulukuun 9. päivänä vuonna 1932. TBK synnytettiin Tampereen Ruotsalaisen Yhteiskoulun omaksi urheiluseuraksi. Seuran perustamiskokouksessa olivat paikalla koulun lehtori Paul Jaeckel ja oppilaat Birger Calonius, Gunnar Ekholm, Per-Olof Hagberg ja Lars Sandbacka. Ensimmäiseksi lajiksi vastaperustetun seuran ohjelmaan otettiin jääkiekko. Ensimmäisen virallisen jääkiekko-ottelun TBK otteli vuonna 1934 Ilveksen kakkosjoukkuetta vastaan. Myöhemmin tuona samaisena vuonna TBK otti myös ensimmäisen voittonsa. Tuossa TBK:lle voitokkaassa ottelussa häviävänä osapuolena oli samainen Ilveksen kakkosjoukkue, jolle aiemmin oli hävitty. Kehitystä oli siis tapahtunut. TBK:n kokoonpanon tuossa historiallisessa voitto-ottelussa muodostivat "Pifa" Jansson, Åke Jensen, Lasse Sandsund, Lars Sandbacka, Kaj Jansson, Arne Jansson, K.A. Hjorth ja Åke Backström. He olivat ensimmäisinä pelaajina synnyttämässä voittamisen kultturia TBK:lle.

TBK:n edustusjoukkueen perhepotretti kaudelta 1947-48. Keväällä pelaajien kaulaan ripustettiin pronssimitalit. Kuva : Tappara

Suomalaisen kiekkoilun aateliin eli SM-sarjaan TBK nousi kaudeksi 1942-43. Nousun taustalla oli edelliskevään loistavat esitykset. Ensin TBK oli voittanut oman piirisarjansa ja heti perään oman piirilohkonsa voittaneen Helsingin Toverit maalein 3-0. Seuraavaksi olisi ollut ohjelmassa SM-sarjan nousukarsintapeli, mutta ÅIFK:n luopuessa ottelusta nousi TBK suoraan, ilman karsintapeliä pääsarjaan. Ensimmäinen välitodistus menestyksestä tuli pronssisten mitalien muodossa jo vuonna 1946. TBK:n edelle sijoittuivat ainoastaan hämäläiset kilpailijat, 1. naapuri Ilves ja 2. Hämeenlinnan Tarmo. Pronssimitalien makuun päästyään napsi TBK myös seuraavina kahtena kautena kolmannen sijan SM-sarjassa ja yhden mitalittoman kauden jälkeen keitettiin pronnsimitali-kahveja taas vuosina 1950 ja 1951. Vuonna 1953 kirjoitettiin TBK:n nimi ensimmäisen kerran Suomen mestarien kunniataulukkoon. TBK:n korjatessa mestaruuden saivat muut mitalit jakaa Hämeenlinnan Tarmo ja TPS Turusta. Vauhtiin päästyään ja seuran tavoille uskollisena saavutti TBK heti perään mestaruuden kahdella seuraavallakin kaudella, 1954 ja 1955. Kolmen kullan putken jälkeen TBK:n nimi huippu-jääkiekkoilussa vaipui unholaan ja kolmen kirjaimen tilalle pelipaitaan ilmestyi kirves eli tappara. TBK jäi elämään Ruotsalaisen yhteiskoulun harrastejoukkueena ja kilpatoimintaa huipputasolla jatkoi Tampereen Tappara.

TBK:n mestaruusjoukkue seuran viimeiseltä kaudelta 1954-55. Kanada maljan taakse ryhmittyneenä maalivahtilegenda Esko "Niekku" Niemi ja muu joukkue. Kokoonpanon muodostivat Yrjö Hakala, Seppo Helen, Aulis Hirvonen, Erkki Hytönen, Ossi Kauppi, Kauko Koiso, Matti Lampainen, Matti Leiniö, Simo Liimatainen, Seppo Liitsola, Esko Luostarinen, Matti Rintakoski, Lauri Silvan ja Teuvo Takala. Kuva: Tappara

Tampereen Tappara perustettiin vuonna 1955 jatkamaan pääsarjakiekkoilua TBK:n viitoittamalla tiellä. Tampereen Ruotsalaisen Yhteiskoulun jääkiekkotyö ei enää tuottanut riittävissä määrin uutta pelaaja-ainesta. Uuden suomenkielisen nimen ja taiteilija Kimmo Kaivannon suunnitteleman Tappara-merkin uskottiin houkuttelevan paljon uusia nuorukaisia jääkiekkoilun pariin. Tappara irrottautui koulujoukkueen maineesta koko Tampereen joukkueeksi. TBK:n luomaa pohjaa koulumaailmassa ei kuitenkaan haluttu unohtaa ja myös Tappara piti itsestäänselvyytenä nuorten saamista mukaan toimintaansa. Vuoden 1955 mestarijoukkueen pelaajista suurin osa siirtyi jatkajan eli Tapparan kirvesrintapaitaan. Menestystä tuli jatkossakin ja kilpakumppanit saivat todeta, että kirves kirjainten tilalla ei joukkueen vaarallisuutta vähentänyt.

Tapparan historian ensimmäinen kausi toi myös seuran ensimmäisen mitalisijan, pronssisijan vuonna 1956. Seuraavana vuonna mitalisarjaa jatkettiin sijoittumalla jälleen kolmanneksi. 1958 Tappara nousi jo loppuottelijaksi ja antoi kelpo vastuksen Ilvekselle vieden ratkaisun kolmanteen otteluun. Vielä joutuivat kirvesrinnat toteamaan rakkaan verivihollisen paremmakseen ja saivat näin tyytyä hopeisiin mitaleihin. Syksyllä 1958 siirryttiin yksilohkoiseen SM-sarjaan, mutta keväällä 1959 mitalisijoja jaettaessa oli Tampereen mahti edelleen säilynyt. Nyt kärkikaksikon muodostivat puolestaan Tappara ja TK-V, jotka olivat selvästi muita edellä. Tappara otti omalla nimellään ensimmäisen mestaruutensa niukimmalla mahdollisella yhden pisteen erolla Tampereen Kilpa-Veljiin. Mestarijoukkueen tunnetuimpia pelaajia olivat mm. Esko Niemi, Kalevi Numminen ja Yrjö Hakala. TBK:n luoma menestyksen perintö oli viimeistään nyt saanut arvoisensa perijän. Kärkikolmikkoon oikeuttavat sijoitukset jatkuivat seuraavalla kaudella. "Mestaruuskrapulasta" toivuttuaan Tappara sijoittui vuonna 1960 toiseksi SM-sarjassa. Mestaruuden korjasi tällä kertaa Ilves ja kolmanneksi sijoittui TK-V eli kaikki jaossa olleet jalometallit päätyivät tamperelaisseurojen palkintokokoelmiin. Tapparan alkuvuodet TBK:n jalanjäljillä olivat menestyksekkäät, vuodesta 1955 vuoteen 1960 oli Tappara joka kauden jälkeen palkintopallilla pokkaamassa jonkin väriset mitalit. Tapparan kirvesrinnat osoittivat kuuluvansa maan kiekkoeliittiin ja menestys mielessä seura suuntasi katseensa uudelle vuosikymmenelle.

Tampereen Tappara on napannut ensimmäisen mestaruutensa ja Kanada-malja on kapteeni Yrjö "Yte" Hakalan riuskoilla käsivarsilla.Koulukadun täpötäysi katsomo hurraa maaliskuisen illan pimeydessä vuonna 1959. Kuva: R. Branthin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

TBK:n/Tapparan menestyksen taustalla oli useita merkittäviä pelaajia ja johtohenkilöitä. TBK:n maineikas puheenjohtaja Harry Lindblad, josta 1957 tuli myös Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja sekä ensin pelaajana 1940-luvulla vaikuttanut ja sittemmin valmentajana ansioitunut Jarl Ohlsson olivat tärkeitä taustavaikuttajia seuran ponnistaessa Suomen kärkijoukkueeksi. Maineikkaat TBK pelurit Matti "Lance" Lampainen, Erkki Hytönen ja legendaarinen puolustaja Matti "Rinuli" Rintakoski olivat sellaisia huippunimiä joiden tilalle Tapparan oli kehitettävä uusia tulokkaita. Ja näin myös tapahtui. Samalla kun maineikas naapuri Ilves keskittyi taitoon, tekniikkaan ja nopeuteen, niin Tappara treenasi näiden ohella raakaa voimaa ja tehokkuutta. Tapparan tukipilareina seuran ensimmäiset vuodet seisoivat sellaiset nimet kuin Esko "Niekku" Niemi, Esko "Sulppi" Luostarinen, Yrjö "Yte" Hakala, Seppo "Kimi" Liitsola, Kalevi "Kallu" Numminen ja Jouni "Jone" Seistamo. Nämä maineikkaat kirvesrinnat ovat kaikki aateloituja jääkiekkoleijonia, samoin kuin Lindblad, Ohlsson, Rintakoski ja Lampainen. Yli 200 ottelua Tapparassa kiekkoillut kovaotteinen peruspakki Kalevi Numminen ja suoraaviivainen hyökkääjä Seppo Liitsola toimivat pelaajauransa jälkeen jopa Suomen maajoukkueen päävalmentajina.

Lähteet:
Mennander, Ari. Jääkiekkokirja 1993-94. (1993)
Kaukalon leijonat, Suomalaista jääkiekkoa 60 vuotta (1989)
www.tappara.fi/hist.htm (7.2.2002)