Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929

Murhenäytelmä Näsijärvellä

Näsijärvellä riehui lauantaina 7. syyskuuta 1929 kova myrsky, jonka nopeudeksi mitattiin 8 beufortia eli noin 17-20 m/s. Kuru-laiva oli aamulla ajanut voimakkaassa takatuulessa Kurusta Mustanlahden satamaan välillä pelottavasti kallistellen. Koska laiva korotuksen jälkeen oli kuitenkin kallistellut aikaisempaa enemmän ja Kurun tiedettiin purjehtivan vastatuulessa vakaasti, päätti kapteeni Onni Saarinen perämiehen kanssa neuvoteltuaan lähteä liikkeelle aikataulun mukaisesti kello 15.15. Kuten kapteeni Aamulehden haastattelussa totesi, hetkeä aikaisemmin oli Ruovesi saapunut satamaan onnellisesti ja satamasta lähtenyt Ylöjärvi, joka pääsi onnellisesti matkaan. Molemmat olivat Kurua pienenpiä laivoja. Myrskystä huolimatta Kuruun uskaltautui 12 hengen miehistön lisäksi 150 matkustajaa, joista suuri osa oli tehtaan tyttöjä ja oppikoululaisia, jotka olivat matkalla viikonlopun viettoon maaseudulle vanhempiensa luokse. Laivalla oli myös monia isäntiä, jotka olivat tulleet meijerin maksupäiväksi kaupunkiin.

Päivän aikana tuulen voimakkuus oli Näsijärvellä entisestään lisääntynyt. Aamulehti kertoi jopa 11½ beaufortin tuulilukemista, mutta kyseisten lukemien paikkansapitävyyttä on syytä epäillä. Näsinselälle päästyään Kuru alkoikin keikkua pituussuunnassa, mutta puski edelleen vakaasti vastatuuleen. Kasvava aallollo alkoi kuitenkin heittää vettä kannelle ja vauhtia hiljennettiin. Siilinkaria lähestyttäessä laiva joutui ristiaallokkoon ja sitä lähestyi kolme hyökyaaltoa, jotka silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemikseen. Aaltojen iskiessä kapteeni Saarinen pysäytti koneet, jotta laivan keula nousisi paremmin aaltojen päälle. Ensimmäinen aalto löi kuitenkin yli keulan ja täytti etukannen vedellä. Veden voimasta keula painui syvälle, ja kun toinen aalto löi, murtuivat matkustajatilan ovet ja vesimassat tulvivat sisään. Laivan ollessa hieman vasemmalle kallellaan, vyöryi vesimassa myös vasemmalle reunalle, ja kallistuminen yhdessä kolmannen aallon kanssa riitti kääntämään laivan sivutuuleen ja kaatamaan sen kyljelleen.

Kaatuminen ja uppoaminen tapahtui niin nopeasti, että harvoilla oli mahdollisuus pelastua. Puolet matkustajista jäi laivan sisään ja veden varaan jääneistäkin useimmat hukkuivat hyiseen veteen saamatta otetta pelastusvöistä tai laivasta irronneista osista. Laivan pelastusveneistä yksi jäi kaatuneen Kurun alle, toinen irtosi itsestään ja kolmannen irrotti laivassa loppuun asti pysytellyt kapteeni Saarinen yhdessä matkustajan kanssa. Pelastusveneet kuitenkin keikahtivat myrskyn voimasta ympäri, mutta kolme matkustajaa onnistui pelastautumaan kumollaan olleen pelastusveneen avulla. Pelastuneista 22 hengestä 13 pelasti paikalle nopeasti ehtinyt Tarjanne-laiva. Muita laivoja ei paikalle saatu tarpeeksi nopeasti ja pelastustöissä terveytensä menettänyt Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa totesikin, että onnettomuuspaikalla näky oli kaamea sillä kaikki veden varaan joutuneita ei voitu auttaa. Tarjanteen lisäksi Hinaaja Näsijärvi pelasti kolme henkilöä ja uhkarohkeasti järvelle uskaltautunut moottorivene Suunta kaksi veden varaan joutunutta. Kolmen pelastusveneen päällä olleen lisäksi rantaan selvisi omin avuin yksi henkilö pelastusvöiden kannattelemana.

Onnettomuuden uhrien lukumäärästä oli pitkään vaihtelevia tietoja. Enimmillään kadonneeksi ilmoitettiin 145 henkeä, mutta myöhemmin selvisi, että monet kadonneista eivät olleetkaan laivassa. Uhrien etsinnät lopetettiin 29.9.1929, jolloin kateissa oli yhä kuusi uhria. Hukkuneiden lukumääräksi on Erkki Laitinen Kurun historia 1919-1985 -kirjassa saanut 136. Kurulaisia hukkuneista oli 45, tamperelaisia 30 ja Länsi-Teiskolaisia 25 henkeä, mikä oli peräti 5% kylän asukkaista. Yhteensä hukkuneita oli 20 pitäjästä. Hukkuneista monet olivat nuoria, uhreista lähes 60% oli alle 25-vuotiaita.

Kurun uhreille järjestettiin yhteishautajaisia sekä Kurussa, Länsi-Teiskossa, että Tampereella. Useimmissa hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa laulettiin Titanicin onnettomuudesta tuttua "Sua kohti herrani"-virttä. Kalevankankaan hautausmaalla pidettyihin yhteishautajaisiin osallistui lähes 10000 ihmistä. Syyskuun 18. päivälle suunniteltu Tampereen perustamisen 150 vuotisjuhla korvautui nyt Kurun uhrien muistotilaisuudella.

Lue myös: Onnettomuuden jälkipuinti: Syyt ja seuraukset