etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1940-1960

TEHTAAT

Tekstiili

Suomen Trikoo
Teksti Maria Silander

Suomen Trikoo

Tampereen Trikootehdas joutui vuonna 1937 Suomen Trikoon haltuun omistajasuvun jouduttua riitoihin keskenään. Yhtiö liitettiin Suomen Trikoon sisaryhtiöksi. Toimitusjohtajana jatkoi tällöin jo vuonna 1931 tehtaan omistajaksi päätynyt Tyko Ingberg.

Niin talvisodan kuin jatkosodan aikanakin Tampereen Trikoon tehtaassa valmistettiin tuotteita lähinnä armeijan tarpeisiin, pääasiallisia tuotteita olivat miesten sukat ja alusvaatteet. Vielä 1930-luvulla tavaravalikoimassa oli ollut näiden lisäksi naisten pukuja ja puseroita, naisten ja miesten urheiluasuja, lakkeja, kaulahuiveja, miesten paitoja, yöpaitoja sekä uima- ja rantapukuja sekä naisten hienoja charmeuse-alusvaatteita.

Tampereen Trikootehdas kärsi vaurioita talvisodan aikana. Lisäksi tehtaassa riehui tulipalo maaliskuussa 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talvisodan aikana toimintaa hankaloittivat pommitukset. Tampereen Trikoon historiikissa (1957) kerrotaan, miten

"tammikuussa 1940 Tampereella sattuneen suurpommituksen aikana saivat tehtaan kaikki naapurit osumia ja paloivat valtavina liekkimerinä. Myös tehtaan pakkaamoon tuli pommi, mutta talon ripeä vahtimestari, Palttala nimeltään, sammutti siellä syttyneen tulipalon heti. Pommin aiheuttama ilmapaine hajoitti pakkaamon tuotteet ja iski suunnattomalla voimalla joukon valmiita silkkikerrastoja kiviseinään harmaaksi levyksi. Naapuritonteilla raivoavan tulipalon vuoksi ryhdyttiin tehtaan neulos- ja valmisvarastoja tyhjentämään."

Tulipalot saatiin kuitenkin sammumaan ja tehdas pääsi kaikenkaikkiaan vähin vahingoin.

Jatkosodan aika kului ilman pommituksia, mutta raaka-ainepula aiheutti pulmia. Muutaman vuoden ajan piti väen työllistämiseksi valmistaa tuotteita ruotsalaisesta raaka-aineesta Ruotsin markkinoita varten.

Suomen Trikoon tehdassali

Koneompelua Suomen Trikoon Tampereen tehtaalla.
Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sodan päätyttyä maan suurimmassa trikootehtaassa työskenteli puolitoista tuhatta henkilöä. Trikootehdas käytti raaka-aineenaan villaa, puuvillaa ja keinosilkkiä eli säteriä.

Suomen Trikoon tehtaat, Tampereen Trikoo Oy, Ruuskasen sukkatehdas ja Laurilan Kutomo mukaan luettuna valmistivat lähes puolet kaikista Suomessa käytetyistä sukista ja muista trikootuotteista.

Toiminnan kehitystä jarruttivat tuonnin ankara säätely ja pula ulkomaisesta valuutasta. Näistä huolimatta tuotantoa voitiin silti jatkaa ja suuri osa konekannasta saatiin uusituksi.

Tehtaan valta-asemaa kasvatti vuonna 1953 Onkiniemeen valmistunut suuri sukkatehdasrakennus. Tehtaassa valmistettiin muun muassa tunnettuja Atlas-sukkia.

Kansanlehti 23.1.57: Suomen Trikoon Onkiniemen sukkatehdasta laajennetaan
Kansanlehti 13.11.47: Naisten sukkatilanne parempi mutta ei läheskään tyydyttävä / Työvoiman ja neulojen puute yhä pahimpana jarruna
 
koski 1940-1960 kaupunki 1940-1960 arki 1940-1960 valta 1940-1960 liikkuminen 1940-1960 kulttuuri 1940-1960 työ lyhyesti työ 1870-1900 työ 1918-1940 Työ 1900-1918