Uudistuksia ja levottomuuksia

Vuosi 1906 oli suurlakkovuoden jälkinäytöstä. Uusi perustuslaillisten miehittämä senaatti vaihtoi maltillisemmin venäläistämistoimiin suhtautuneita myöntyvyyslinjan virkamiehiä jyrkempiin. Tärkeä asia oli eduskuntauudistus, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Paikallishallinnossa demokratia ei kuitenkaan vielä toteutunut ja ns. kukkarovalta jatkui. Vuoden merkkitapauksena voidaan pitää Johan Wilhelm Snellmanin 100-vuotisjuhlaa.

Kuvassa Hämeenkadun itäpää 1900-luvun alussa. Kaksi poliisia valvoo järjestystä kävelemäällä pitkin Hämeenkatua. Kuva: Eino Antero Bergius. Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen muuttovoitto kohosi edellisiin vuosiin verrattuna roimasti, kun sisäänmuuttaneiden määrä kohosi. Kaupunkiin asettui asumaan 822 henkilöä enemmän kuin sieltä muutti pois. Asiaan vaikutti jo toista vuotta jatkunut teollisuuden työpaikkojen lisääntyminen, sillä vuonna 1906 tamperelaisen teollisuuden palveluksessa oli 379 työntekijää enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksi uusista työnantajista oli kenkätehdas Attila, joka aloitti toimintansa vuoden aikana.

Toistuvat lakot ja niiden seurauksena levinneet levottomuudet kiristivät työmarkkinasuhteita. Maaliskuussa Pellavatehtaalta irtisanottiin 160 työntekijää ja Lapinniemen tehtaalta eräs aktiivinen ammattiyhdistysmies. Tämän seurauksena sosialidemokraattinen puolue antoi tamperelaisille lakkoluvan ja määräsi työtaistelun johdon paikallisyhdistyksen käsiin. Kansan Lehti piti irtisanomisia työnantajien provokaationa, jonka tarkoituksena oli jarruttaa käsittelyssä olevaa eduskuntauudistusta. Pellavatehtaalla oli noin 1700 työntekijää lakossa 63 päivää ja Lapinnniemellä noin 600 työntekijää 59 päivää. Levottomuuksia aiheutti lakossa olleiden pyrkimykset estää työnantajien palkkaamien rikkureiden työnteko tehtaissa.

Maaseudun tilattoman väestön ongelmaan pohdittiin ratkaisua suuressa torpparikokouksessa, joka pidettiin vuonna 1906 Tampereella. Myös kaupungin ensimmäinen auton nähtiin liikkuvan Tampereen kaduilla.

Vuosi lehdistön silmin

Kansan Lehden mukaan vuosi oli työväestölle voittojen aikaa."Vuosi 1906 - mitä aina säilyviä muistoja se onkaan Suomaen kansalle jättänyt". Punaisessa julistuksessa vaadittu eduskuntauudistus toteutui ja kuumeinen valmistautuminen ensimmäisiin eduskuntavaaleihin alkoi. Kaduilla harjoitelleet kaartit osoittivat työläisten joukkovoimaa, ja uusiin työväenyhdistyksiin liityttiin innolla. Tilauskehoitteessaan vuodelle 1907 Kansan Lehti lupasi ajaa ammattiyhdistysliikkeen, osuustoimintaliikkeen ja maalaistyöväenkysymyksen asiaa. Raittiusasia sai myös lehden jakamattoman kannatuksen. Lisäksi se lupasi kannattaa "Muitakin työväenliikkeen eri puolia kuten kunnallissosialismia, köyhälistön naisliikettä ja sosialistista nuorisoliikettä".

Suomettarelaisen Aamulehden mukaan vuosi 1906 tulee jäämään historiaan merkillisten tapauksiensa vuoksi. Vaikuttavin tekijä tähän oli lehden mukaan edellisen vuoden suurlakko, jonka vaikutukset levisivät joka elämänalalle. Äänioikeusuudistuksen Aamulehti otti vastaan epäröiden. Se epäili, että "saavuttaako tämä monimutkainen ja vaikeatavuinen laki milloinkaan kansan myötätuntoisuutta?". Lehden sivuilla näkyy myös selvä katkeruus perustuslaillisia kohtaan, jotka jättivät suomalaisen puolueen edustajat vaille yhtään hallituspaikkaa. Työväestön menestyksen seurauksena lehti näki ylimielisyyden ja röyhkeyden syntymisen, joka on saanut aikaan lähinnä rikollisia tekoja.

Kaikkien kielteisten muistojen rinnalla Aamulehti löysi vuodesta jotain positiivistakin. Suomalaisuuden alalla oli tapahtunut "valtavaa kohoamista", joka oli ilmennyt Snellmanin satavuotispäivien yhteydessä 12.5.1906. Erityisesti lehteä lämmitti laaja vierasperäisten sukunimien vaihtaminen suomenkielisiksi ja suomalaisuuden liiton ja sen alaosastojen perustaminen.

Nuorsuomalainen Tampereen Sanomat muisteli myöntyvyysmielisten vanhasuomalaisten alistumista venäläistoimien alla, jotka olivat hetkeksi suurlakon jälkeen helpottaneet. Vielä vuotta aikaisemmin olivat perustuslailliset eli nuorsuomalaiset kokeneet karkoituksia ja valtion virkojen menetyksiä, mutta nyt suurlakon jälkeen olivat he vallassa kiinni. Tilauskehoitteessaan vuodelle 1907, Tampereen Sanomat lupasi pitää periaatteenaan kahta asiaa: laillisuutta ja edistystä.