Takaisin

Tietoyhteiskunnan osaamista hajauttavat ja keskittävät prosessit -
Vetovoimaisuus ja työn uudelleen organisoituminen kaupunkiseutujen kehittämisen kansainvälistyvässä dynamiikassa

Hankkeen taustaa

Sijaintitekijöiden merkitykseen perustuvan tietoyhteiskuntatulkinnan mukaan uuden informaatioteknologian muodostamat verkostot mahdollistavat reaaliaikaiset yhteydet missä tahansa maapallolla sijaitsevien yritysten, koulujen, kotien, kansalaisten jne. välillä. Tietoyhteiskunnan oletetaan siis muuttavan myös ajan ja paikan merkitystä. Informaatioteknologian kehittymisen ja globaalien tietoverkkojen laajentumisen on yhtäältä nähty hyödyttävän taloudellisesti syrjäisiä alueita luomalla mahdollisuuden päästä myös syrjäisemmiltä alueilta käsin kiinni keskuksissa sijaitsevaan tietopääomaan. Toisaalta on nähty, että kehitys kohti tietoyhteiskuntaa hyödyttää erityisesti taloudellisesti kehittyneitä alueita ja kaupunkeja, joiden infrastruktuuri on kehittyneempi, informaation käsittelyyn liittyvien palvelujen kysyntä suurempi ja potentiaali käyttää verkostoja hyväksi vahvempi. Lisäksi keskuksissa innovaatiotoiminnan kannalta tärkeän hiljaisen tiedon liikkumiselle on maaseutua paremmat edellytykset. Tietoyhteiskuntakehitys ei siis välttämättä tarkoita toimintojen hajautumista kuten syrjäisemmillä alueilla usein korostetaan, vaan siinä on sisäänrakennettuna sekä keskittäviä että hajauttavia voimia.

Tutkimushanke

Tutkimushanke koostuu kahdesta työn muuttuvaa luonnetta tarkastelevasta hankkeesta. Hankkeessa 1 tarkastellaan osaamisen keskittymistä suurehkoille kaupunkiseuduille. Hankkeessa keskitytään kaupunkiseudun mahdollisuuksiin vetää puoleensa ja sitouttaa osaavaa työvoimaa sekä kansallisella että erityisesti kansainvälisellä tasolla. Hankkeessa 2 tarkastellaan työn hajautumista yritysten näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään työn hajauttamisen ja uudelleen organisoitumisen erilaisia malleja. Molemmat hankkeet ovat osa käynnissä olevia tutkimuksia.

HANKE 1: Human resource orientation in UED-policy. (Osa väitöskirjatutkimusta)

Tulevaisuudessa ulkomailta tuleva osaava työvoima näyttelee yhä merkittävämpää roolia osaamisintensiivisten yritysten kilpailukyvyssä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten osaava työvoimaa kyetään yhtäältä houkuttelemaan ja toisaalta juurruttamaan suomalaiseen työyhteisöön ja elinympäristöön.

Tutkimuksen pääkysymykset ovat:

• Mikä on ulkomaalaisten osaajien mielikuva suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentely ja asuinpaikkana?
• Mikä on ulkomaalaisten osaajien kokemus suomalaisista yrityksistä työpaikkana sekä Suomesta yleensä työskentely ja asuinpaikkana?

Näiden avainkysymysten kautta pyritään selvittämään:

• yritykselle osaavan työvoiman houkuttelemisessa muodostuvat kilpailuedut ja kilpailuhaitat, jotka perustuvat yritysten sijaintiin suomalaisella kaupunkiseudulla
• kaupunkiseutujen mahdollisuus tyydyttää osaavan työvoiman tarve ulkomaalaisella työvoimalla
• prosessi ja kanavat, jotka johdattavat ulkomaalaiset osaajat suomalaisille kaupunkiseuduille
• mitkä ulkomaiset kaupunkiseudut ovat suomalaisten kaupunkiseutujen todelliset kilpakumppanit osaavan työvoiman kohdalla
• kansallisista tekijöistä erottuvien paikallisten heikkouksien ja vahvuuksien merkitys ulkomaalaisten osaajien houkuttelussa

Tutkimuksen päävaiheet ja aikataulu ovat:

        1. Alustava kirjallisuusselvitys ja teoreettinen tausta (1-2 kk)
        2. Tutkimuksen kohderyhmän valinta ja alustavat haastattelut (2-4 kk)
        3. Kyselyt (5-7 kk)
        4. Haastattelut ulkomaalaisille osaajille (7-10 kk)
        5. Loppuraportti (10-14 kk)
       
Rahoitus: Tietoyhteiskuntainstituutti ISI, elinkeinoelämä, Tampereen, Oulun, Espoon, Turun kaupungit

HANKE 2:Työn hajautuminen tietoyhteiskunnassa (osa väitöskirjatutkimusta)

Informaatioteknologian kehittymisen ja globaalien tietoverkkojen laajentumisen on nähty hyödyttävän taloudellisesti syrjäisiä alueita luomalla työmahdollisuuksia uusissa sijaintipaikoissa sekä muuttamalla näin ollen radikaalisti ajan ja paikan merkitystä. Työn hajautumista ei kuitenkaan ole tapahtunut vielä siinä määrin, kuin siihen olisi teknologisesti tarkasteltuna potentiaalia. Tietoyhteiskunnan hajautumisprosessia ei voidakaan kytkeä yksistään tietoverkkoihin, vaan hajautumisen taustalla on nähtävissä laajemmin tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä tekijöitä. Tietoyhteiskunnan hajauttavasta prosessista, erityisesti organisaatiolähtöisestä näkökulmasta, on kuitenkin erittäin vähän raportoitua tietoa. Hankkeen tarkoituksena on analysoida tietoyhteiskunnan hajautumisprosessin taustalla olevaa logiikkaa ja työn hajautumisen malleja kolmessa Euroopan maassa (Iso-Britannia, Tanska ja Suomi) Tavoitteena on lisäksi löytää konkreettisia keinoja siihen, miten työn hajauttamiseen liittyviä esteitä voidaan madaltaa ja hajauttamisprosesseja tukea ja edistää.

Tutkimuksen tavoitteena on…

• arvioida työn uudelleen organisoitumiseen ja hajautumiseen liittyvää dynamiikkaa suhteessa alueelliseen kehitykseen
• analysoida työn uudelleen organisoitumisen ja hajautumisen erilaisia malleja ja alueellista työnjakoa sekä erikoistumista tutkimukseen valituissa maissa
• selvittää, mitä esimerkkimaissa on tehty työn hajauttamisen tehostamiseksi ja niin sanottujen "vastaanottavien" alueiden vetovoiman parantamiseksi (hankkeet, kokeilut, yms.)
• nostaa eri maista esiin työn hajautumiseen liittyviä pullonkauloja sekä hyviä käytäntöjä ja kokeiluja
• peilata ulkomaisista esimerkeistä esiin nousseita malleja sekä käytäntöjä Suomeen
• selvittää työn uudelleen organisoitumisen ja hajautumisen dynamiikan huomioon ottamista alueiden kehittämisessä.

Tutkimuksen päävaiheet ja aikataulu ovat

1) Teoreettisen viitekehyksen syventäminen ja kohdemaiden nykytilan selvitys (1-4 kk)
2) Työn hajautumisen mallien selvitys ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen (5-7 kk)
3) Asiantuntijoiden workshop
4) Ulkomaisten esimerkkien peilaus Suomen tilanteeseen ja työn hajautuminen alueiden kehittämisen kannalta (8-10 kk)
5) Raportin viimeistely (10-12 kk)

Rahoitus: Tietoyhteiskuntainstituutti ISI ja sisäasiainministeriö

Yhteystiedot:
professori Markku Sotarauta
tutkija Mika Raunio
tutkija Nina Mustikkamäki
Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö