Takaisin

Tietotyön uudet muodot - työpaikkatutkimukset Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymislennonjohtoalueilla

Tausta

Ilmailu on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta suhteellisen muuttumaton työ- ja toimintaympäristö, mutta nyt ilmailussa on havaittavissa merkittäviä ja nopeita muutoksia lentoliikenteen vilkastumisen ja alati kehittyvän teknologian johdosta. Lentoyhtiöiden kiristynyt kilpailu markkinaosuuksista on luonut vaatimuksia tehostaa ilmailutoimintaa uusien teknisten navigointi- ja ohjausjärjestelmien avulla. Teknologisoitumisen sosiaaliset vaikutukset ilmailuhenkilöstön työskentelytapoihin ja vuorovaikutuskäytänteisiin ovat ilmeiset. Teknisen edistyksen myötä lukuisten ilmailu-ympäristössä työskentelevien henkilöiden vastuualueet ja asemat muuttuvat. Samalla osa henkilöstön perinteisistä työtehtävistä korvataan uudenlaisilla toimintatavoilla, joiden oppiminen vaatii runsaasti koulutusta ja käytännön harjoittelua. Uudet työ-tehtävät perustuvat yhä enemmän visuaaliseen viestintään suullisen kommunikaation vähentyessä. Samalla "informaatiomaisema" tulee yhä kompleksisemmaksi ja moni-vaiheisemmaksi, mikä vaikuttaa luonnollisesti työn kuormittavuuteen. Teknisten uudistusten tärkeimpänä tavoitteena on tehokkuuden ohella varmistaa lento-liikenteen turvallisuus. Näiden tavoitteiden osittaisen ristiriitaisuuden vuoksi turvallisuus on priorisoitava aina ensimmäiseksi. Teknologisoituminen on saavuttanut ilmailussa pisteen, jossa monet perinteisin ihmistyövoimin toteutetut tehtävät suoritetaan sähköisten ohjausjärjestelmien avulla. Tehokkuuden ja turvallisuuden kannalta merkittäviksi nousevat seuraavat kysymykset: mitkä ilmailutoiminnot on tarpeellista ja mahdollista digitalisoida sekä millaiseksi ilmailuhenkilöstön ja järjestelmän suhde muodostuu? Tässä yhteydessä järjestelmiä ei kehitetä teknologian tarpeista käsin, vaan lähtökohdaksi nousee ihmisen ja järjestelmän suhde käyttäjä-keskeisyyden näkökulmasta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on sekä myötävaikuttaa yhteistoiminnallisten työkäytän-töjen kehittymiseen että auttaa suunnittelemaan ja kehittämään teknologiaa, joka kykenee tukemaan näitä käytäntöjä kompleksissa ohjausjärjestelmissä - lennonjohdossa ja matkustajalentokoneen ohjaamossa. Päämääränä on paitsi lisätä ilmaliikenteen tehok-kuutta ja turvallisuutta, myös vähentää työn kuormittavuutta tässä dynaamisessa ympäristössä. Intressinä ei ole pelkästään saavuttaa tietoa yhteistoimin-nallisten työ-käytäntöjen yhteisöllis-vuorovaikutuksellisista toimintamekanismeista, vaan myös edes-auttaa teknologian kehittämistä entistä paremmin inhimillistä toimintaa palvelevaksi. Edellä mainittujen ilmaliikennettä palvelevien tavoitteiden lisäksi hankkeella on Tamperetta palveleva tavoite edesauttaa kaupunkimme kehittymistä yhdeksi maailman johtavaksi tietoyhteiskuntaan kohdistuvan tutkimuksen ja opetuksen keskukseksi. Hankkeen tieteelliset tavoitteet kohdistuvat jatkokoulutukseen: Tampereen yliopiston sosiaalikonstruktiivisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen vahvistuminen ja sen avautuminen teknologian tutkimuksen suuntaan sekä metodologiset innovaatiot.

Hankkeessa tutkitaan yhteistoiminnallisten työkäytäntöjen organisoitumista komplek-sissa, teknisten järjestelmien varaan rakentuvissa ohjausjärjestelmissä Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymis-lennonjohtoalueella. Tutkimuksessa selvitetään, miten sekä lentäjät että lennonjohtajat suoriutuvat vaativasta työstään teknologiaa laajasti hyödyntävässä toimintaympäristössä. Tutkimushankkeen metodisena lähtökohtana on yhteistoiminnallisten työkäytäntöjen situationaalinen ja sosiaalisesti järjestynyt luonne; sekä simuloiduissa että autenttisissa työtilanteissa tapahtuvan yhteistoiminnallisuuden naturalistinen, yksityiskohtainen ja järjestelmällinen analyysi. Tutkimuksessa hyödynnetään audio- ja videonauhoituksia, joita täydennetään havainnoimalla toimintaa ja haastattelemalla toimijoita. Hankkeessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä ovat strukturoimattomat haastattelut, osallistuva havainnointi sekä etnometodologinen keskustelunanalyysi (CA).

Hankkeen varsinainen toteutus alkaa toukokuussa 2002 kolmen tutkijan ja yhden tutkimusapulaisen muodostaman tutkimusryhmän voimin. Hanke on kolmen vuoden mittainen. Kysymys on paitsi soveltavasta myös perus-tutkimuksesta, jossa käytetään ensimmäistä kertaa Suomessa keskustelunanalyyttistä tutkimusotetta tässä laajuudessa yhteistoiminnallisten työkäytäntöjen organisoitumisen selvittämiseksi kompleksisissa ohjausjärjestelmissä - lennonjohdossa ja matkustaja-lentokoneen ohjaamossa. Hanke toteutetaan kolmivaiheisena tutkimushankkeena. Ensimmäisessä vaiheessa kevään ja kesän 2002 kuluessa kartoitetaan haastatteluiden ja havainnoinnin avulla ne työtilanteet, jotka sekä lennonjohdossa että matkustajalentokoneen ohjaamossa koetaan vuoro-vaikutuksellisesti ongelmallisiksi. Toisessa vaiheessa, vuonna 2003 selvitetään lennonjohdossa ja matkustajalento-koneen ohjaamossa vallitsevien yhteistoiminnallisten työkäytänteiden ongelmakohtia simuloiduissa työtilanteissa. Kolmannessa vaiheessa vuonna 2004 tavoitteena on selvittää edellä mainitut seikat todellisissa työtilanteissa Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymislennon-johdoissa.

Hankkeen eteneminen raportoidaan jokaisen tutkimusvaiheen päätyttyä, jolloin hankkeeseen osallistuvilla tahoilla, Finnairilla ja Ilmailulaitoksella sekä hankkeen vaikutuspiirissä olevilla henkilöstöryhmillä on mahdollisuus arvioida, vastaako tutkimushanke sille asetettuja tavoitteita. Tutkimusryhmän jäsenet esittelevät hanketta ja sen tuloksia hankkeen kuluessa järjestettävissä työkonferensseissa. Koko tutkimus-hankkeen keskeiset tulokset ja niiden tulkinnat kootaan loppuraporttiin, joka on käsi-kirjoituksena valmis hahmotellun kolmivuotiskauden loppuun mennessä. Tutkimusryhmän jäsenet esittelevät hankkeen tuloksia paitsi Finnairin ja Ilmailu-laitoksen järjestämissä työkonferensseissa myös tieteellisillä foorumeilla: alan tieteellisissä referoiduissa aikakausilehdissä, konferensseissa sekä opinnäytetöissä.

Yhteystiedot:
Tutkija Petra Auvinen
e-mail:petra.auvinen@uta.fi
Tampereen yliopisto
Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos