eEtiikka
Sähköinen viestintä on saanut tärkeän sijan kaikissa nykyajan
organisaatioissa, mutta sen pelisäännöt ovat edelleen suhteellisen
epäselviä. Joitakin ehdotuksia eEtiketiksi on olemassa, mutta niistä
ei ole muodostunut kattavaa käytäntöä, normien noudattamiseen ja
soveltamiseen ei ole muodostunut luontevia ja yleisesti
tunnustettuja rutiineja. Perinteisen viestinnän kentässä
muotoutuneet normit eivät välttämättä siirry suoraan eivätkä edes
sovellu sähköiseen viestintään. Viestin lähettäjän ja vastaanottajan
odotuksen saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Sähköisen
viestinnän määrän lisääntyminen on osaltaan aiheuttanut yleisen
kokemuksen työn kuormittavuudesta ja kiireen lisääntymisestä.
Tässä hankkeessa keskitytään työhön liittyvän sähköisen viestinnän
normatiiviseen puoleen. Tarkoituksena on tutkia
sosiaalitieteellisillä menetelmillä sähköisen viestinnän osapuolien
odotuksia ja toimintaa erilaisissa organisatorisissa ja kulttuurissa
ympäristöissä.
Viestijöiden odotukset voivat olla olennaisesti erilaisia esim.
seuraavien seikkojen suhteen:
Mikä on hyvää käytöstä sähköisessä viestinnässä?
Mitkä ovat näiden normien lähteet
Miten niiden noudattamista säädellään
Miten niistä neuvotellaan viestinnässä
Millaisia viestejä tulisi lähettää ja millaisia ei lainkaan tulisi
lähettää?
Työpaikkakiusaaminen
Yksityiset viestit työpaikan sähköpostista
Yksi asia/viesti vs. monta asiaa yhdessä viestissä
Viestien oikeudellinen sitovuus
Mihin viesteihin tulisi vastata ja mihin viestiin ei vastausta
tarvita?
Tarvitaanko esim. selvään asiaan vahvistus OK-viestillä
Millä välineellä (sähköpostilla, matkapuhelimella) viesti kulloinkin
tulisi välittää?
Kuinka nopeasti ja missä tilanteessa viesteihin tulisi vastata?
Sähköposti, soittopyyntö matkapuhelimen vastaajassa, tekstiviesti
Miten kauan odotetaan vastausta, kunnes lähetetään uusi viesti
Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää vastailemaan kotoa käsin
iltaisin sähköpostiin
Tulisiko työnantajan luoda mahdollisuus (laitteet, kulut) kotoa
käsin työskentelyyn iltaisin ja öisin
Mitkä taustatekijät muokkaavat viestijöiden odotuksia?
Koulutus, tehtävän kuva, ammattiala, työnantaja
(yritys/valtio/kunnat)
Tietokoneen käyttökokemus, sähköpostin tai matkapuhelimen
käyttökokemus
Oman viestintäprofiilin vaikutus odotuksiin
Miten ja missä määrin viestiä lähetettäessä huomioidaan
vastaanottajan mahdollisia hankaluuksia johtuen eri ympäristöstä,
laitteista tai taidoista?
Monimediaalisuus sähköpostissa lisääntyy
Virustorjunta on ajankohtaista
Missä määrin ja kenen kanssa viestijät pitävät tarpeellisena solmia
keskinäisiä sähköiseen viestintään liittyviä sopimuksia?
Jos haluavat, minkälaisia ne olisivat sisällöltään ja mitä niiltä
odotetaan
Jos eivät halua, miksi eivät pidä erillissopimuksia tarpeellisina
Yritysten ja yhteisöjen viestintä perustui aikaisemmin tarkoin
säädeltyihin käytäntöihin, joita noudatettiin kaikessa viestinnässä,
esim. kirjeissä, käyntikorteissa, esitteissä. WWW-sivut ja sähköiset
yleisesittelyt on useimmissa yrityksissä saatu noudattamaan sovittua
graafista ohjeistoa. Sähköpostin käytössä ei vastaavaa yritys- ja
yhteisökohtaista ohjeistoa ole, jolloin käytäntö on hyvin
sekalaista. Suurin osa sähköpostiviestinnästä tapahtuu yrityksen ja
yhteisön sisällä, jolloin jo yritys- tai yhteisökohtaisista ohjeista
voitaisiin hyötyä. Ulospäin tärkeä ja näkyvä seikka on esimerkiksi
sähköpostiosoitteiden muoto, joka vaihtelee erittäin paljon. On
huomattava, että etunimi.sukunimi@organisaatio.maatunnus ei ole
käytössä laajemmin.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tieteellistä tietoa siitä,
miten sähköistä viestintää koskevat normit syntyvät, miten niitä
ylläpidetään ja miten ne muuttuvat. Edelleen tutkimus tulee
lisäämään tietoa siitä, miten kuormittavaksi jatkuvasti lisääntyvä
sähköinen viestintä erilaisissa organisaatioissa ja niiden
kulttuureissa koetaan.
Lisätietoja: Jari Aro, sosiologian ja
sosiaalipsykologian laitos
Tampereen yliopisto
sähköposti:
jari.aro@uta.fi
puh: 03 215 8975
|