LAATU, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN HISTORIATIETEEN JA FILOSOFIAN LAITOKSESSA

Historiatieteen ja filosofian laitos koostuu kahdesta oppiaineesta, jotka yhdistyivät tammikuussa 2008. Uusi laitos on rakenteeltaan uudenlainen ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Sekä historiatiede että filosofia kuuluvat oman alansa valtakunnalliseen kärkeen niin tutkimuksen kuin opetuksen suhteen. Molempien tieteenalojen profiilit liittyvät vahvasti yhteiskunnallisen muutoksen sekä yhteiskunnan sivistys- ja kulttuuripohjan tutkimiseen ja opettamiseen, mikä vuorostaan liittyy luontevasti Tampereen yliopiston strategiaan.

Historiatieteen ja filosofian laitoksessa laadunvarmistuksella tarkoitetaan jatkuvaa, tiedostettua ja läpinäkyvää arviointiprosessia, joka on sisäänrakennettu niin tutkimukseen, opetukseen kuin myös laitoksen hallintotyöhön ja toimintakulttuuriin kaikilla tasoilla. Laadunvarmistuksen on tarkoitus toimia pitkälti itseohjautuvasti. Laadunvarmistusta seurataan ja saavutettu laatu palkitsee: hyvin suunniteltu ja toteutettu laadunvarmistusjärjestelmä luo itse kannusteita joiden kautta toiminta ohjautuu oikeaan ja laadukkaampaan suuntaan. Laadunvarmistustyössään historiatieteen ja filosofian laitos tukeutuu Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään, jolla tarkoitetaan "järjestelmällistä toiminnan kehittämistä joka ilmenee toimintakohtaisten tavoitteiden asettamisena, tavoitteiden mukaisina päätöksinä ja toiminnan säännöllisenä itsearviointina. Arvioinneissa seurataan tavoitteisiin pääsemistä, tarjotaan opiskelijoille ja henkilökunnalle vaikuttamismahdollisuuksia ja rajataan kehittämiskohteita, kuten nimetään niistä ajankohtaisimmat."

Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointi perustuu kummankin oppiaineen itsearviointiraporttiin (Historian itsearviontiraportti, Filosofian itsearviointiraportti ja toimintasuunnitelma)ja toimintasuunnitelmiin, jotka valmisteltiin syksyllä 2007 yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien sekä opiskelijoiden kanssa.

1. KORKEALAATUISEN TUTKIMUSTOIMINNAN VARMISTAMINEN

Tutkimuksen laadun parhaita mittareita on molempien tieteenalojen menestys kilpaillun tutkimusrahoituksen saamisessa. Historiatieteen tutkimusrahoituksesta (n. 60 % oppiaineen kokonaisrahoituksesta) noin 2/3 tulee Suomen Akatemialta ja 1/3 on tilaustutkimusta. Laitoksen vahvoja tutkimusaloja pyritään edelleen kehittämään ja tutkimustoiminnan laatua seurataan jatkuvasti eri tasoilla; tavoitteena on olla tai säilyä tulevaisuudessakin molempien oppiaineiden keskeisillä tutkimuskentillä Suomen johtavana laitoksena. Sekä historiatieteen että filosofian tutkimusprojektien kirjo on hyvin laaja ja monipuolinen. Laitokselle on myönnetty sekä valtakunnallisen historiatieteiden että valtakunnallisen filosofian tutkijakoulun johtamisvastuu, mitä voi pitää molemman oppiaineen laadun tunnustamisena. Tutkijakoulutoiminnan kautta tiivis yhteistyö ja toiminnan säännöllinen seuranta ja vertailu valtakunnallisella tasolla toteutuu luontevalla tavalla.

Laitoksen kansainvälinen tutkimusprofiili on vahvistunut hiljattain merkittävästi kahdella määräaikaisella professuurilla: monitieteisen Pohjois-Amerikan tutkimuksen Erkko Chair sekä Suomen Akatemian rahoittama FiDi-professuuri, jonka aiheena ovat transatlanttiset suhteet kylmän sodan aikana.

Hyviksi osoittautuneet käytänteet

• laaja tutkielma- ja tutkimusryhmätoiminta (toistakymmentä eri ryhmää teemojen ja aikakausien mukaan), jonka kehittämisessä laitoksella on ollut pioneerirooli, on osoittautunut tehokkaaksi tutkimuksen laadunvarmistuksen keinoksi: opiskelijoita voidaan jo varhaisessa vaiheessa tutustuttaa tutkimuksen käytäntöihin ja menetelmiin sekä eri tutkimusprojekteihin.
• tohtoriopintojen ohjaukseen ja tieteellisen laadun varmistamiseen ja seurantaan on kummassakin oppiaineessa panostettu pitkäjänteisesti ja tohtoritavoitteet on säännöllisesti saavutettu tai ylitetty. Suomen Akatemian, tutkijakoulujen, säätiöiden tai yliopiston rahoituksella työskentelee koko laitoksella n. 50 tohtorikoulutettavaa, jotka kokoontuvat säännöllisesti aikakausittain ja teemoittain jaetuissa jatkokoulutus- ja tutkimusryhmissä sekä yhteisissä tutkijankoulutustilaisuuksissa.
• pitkäjänteinen osallistuminen kansainväliseen tutkijankoulutukseen (mm. vuoden kestävä keskiajan tutkimuksen koulutus Roomassa, järjestäjänä Fédération Internationale des Instituts d'Études Médiévales) on tuonut arvokasta lisää tutkijankoulutukseen. Järjestelyn päätarkoituksena on varmistaa tohtorikoulutuksen laatua sellaisilla osa-alueilla, joilla ei ole riittävää asiantuntemusta Tampereella tai Suomessa.
• laitoksen yhteyteen on perustettu tutkimuskeskuksia (mm. Trivium. Tampere Centre for Classical, Medieval and Renaissance Studies) poikkitieteellisiksi yhteistyöelimiksi.
• projekti- ja muun ulkopuolisen rahoituksen turvin kummassakin oppiaineessa työskentelee säännöllisesti yhteensä n. 12-16 post doc -tutkijaa jotka ovat virkahenkilöstön ohella keskeinen, tutkimustoiminnan korkeaa laatua takaava voimavara.
• sekä historiatieteen että filosofian puolella järjestetään säännöllisesti merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja (mm. Tampere North American Studies Conferences, Passages from Antiquity to the Middle Ages, eri filosofian konferenssit). Konferenssien saaminen Tampereelle ja alansa johtavien tutkijoiden säännöllinen osallistuminen niihin on samalla osoitus laitoksella tehtävän tutkimuksen korkeasta laadusta.
• laitoksen tutkijoiden kansallinen ja kansainvälinen julkaisutoiminta on laaja ja sen laadun ylläpitämiseen panostetaan systemaattisesti.

Kehittämiskohteet

• laitoksella on aloitettu valmistelut osallistuakseen seuraavaan valtakunnalliseen tutkimuksen huippuyksikköhakuun. Hakupapereiden valmistelu ja laitoksen toiminnan kehittäminen huippuyksikön suuntaan nähdään samalla tietoisesti osana laadunvarmistusta sekä tieteelistä vertaisarviointia.
• jo perustettujen ohella kehitetään uusia tutkimuskeskuksia tehokkaiksi tutkimuksen välineiksi.
• historiatieteen ja filosofian yhteisiä tutkimusprojektihakemuksia on valmisteilla. Seuranta- ja valmisteluresurssien puutteessa laitos ei ole tähän saakka voinut riittävästi panostaa eurooppalaisen rahoituksen (EU:n 7. puiteohjelma, HERA, ESF) saamiseksi. Tilanne tiedostetaan ja sitä pyritään korjaamaan hyödyntämällä laitoksen laajaa kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja suuntamalla resursseja hakuvalmisteluihin.
• jatko-opiskelijoiden ja varsinkin post doc -tutkijoiden pitkäjänteisissä työskentelymahdollisuuksissa nähdään parantamisen varaa. Ongelma tiedostetaan ja laitos pyrkii aktiivisesti hankkimaan tähän soveltuvaa ulkopuolista rahoitusta. Käynnissä oleva virkarakenneuudistus (ent. yliassistentuureista yliopistolehtoraatteja) pyrkii parantamaan pitkajänteisen post doc -tutkimuksen asemaa ja takaamaan sen laatua.
• laitoksella tuotetun tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä pyritään lisäämään panostamalla korkealaatuisiin ja hyvin leviäviin julkaisukanaviin sekä esittelemällä laitoksen tutkimustoimintaa laajempina kokonaisuuksina eri foorumeilla.

2. OPETUKSEN JA TUTKIMUKSEN YHTEYS LAADUN TAKEENA

Sekä historia että filosofia ovat menestynyt opetuksen laadun arvioinneissa erittäin hyvin: korkeat tutkinto-tavoitteet on kummassakin oppiaineessa säännöllisesti saavutettu ja molemmat oppiaineet ovat erittäin suosittuja sivuaineita. Kummankin oppiaineen hakupaine on valtakunnallisestikin merkittävä, ts. alle 10 % hakijoista voidaan hyväksyä opiskelijoiksi.

Opetuksen laadunvarmistuksessa lähtökohtana laitoksessa on opettaa tieteellistä ajattelua ja käytännön taitoja, joilla on mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen relevanssi. Opetus perustuu tutkimukseen, sen edistymiseen ja tiedon kritiikkiin. Laitoksen yhteinen laatufilosofia opetuksessa on, että syvällinen ja vastuullinen ajattelu antaa parhaat valmiudet menestyä ammateissa, joihin opiskelijoita koulutetaan. Laitoksen opetus nähdään laatukaarena, joka ulottuu pääsykokeesta tulevaan ammattiin.

Hyviksi osoittautuneet käytänteet

• kummassakin oppiaineessa on jo ennen yhdistymistä panostettu laadun varmistamiseen kehittämällä valintakoetta. Filosofian sisäänpääsykoe testaa innovatiivisella tavalla hakijan kykyä itsenäiseen filosofiseen ajatteluun ja tekstien tutkimiseen. Tampereen historiatiede on ollut valtakunnallisesti ensimmäinen alansa laitos joka on huomioinut merkittävällä tavalla ylioppilaskokeen reaaliaineen (historia) pisteytystä.
• kummassakin oppiaineessa on tietoisesti ja menestyksekkäästi panostettu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen kehittämällä yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa tutortoimintaa, Hops-ohjausta sekä muita työskentelymuotoja.
• laadunvarmistuksen kannalta jatkuva ja läpinäkyvä palautejärjestelmä on keskeisellä sijalla. Yhteistyössä opiskelijoiden ja ainejärjestöjen kanssa tämän kehittämiseen ja systematisointiin on laitoksella panostettu runsaasti viime vuosina mm. uusimalla palautelomakkeita ja monipuolistamalla palautekanavia sekä järjestämällä säännöllisiä opettajien ja opiskelijoiden palautepäiviä. Palautetyö on integroitu osaksi opetussuunnitelutyötä, jossa opiskelijatkin ovat aktiivisesti mukana edustajiensa kautta.
• tutkielma- ja muiden ryhmien kautta opiskelijat pyritään integroimaan jo varhaisessa vaiheessa mukaan tutkimukseen; opitaan tekemällä tutkimusta. Periaate, jonka mukaan laadukas oppiminen tapahtuu tutkimuksen kautta, toteutuu myös temaattisissa sekä erityisesti menetelmäopinojen kursseissa, jotka suunnitellaan ja toteutetaan tämän periaatteean mukaan. Näiden lisäksi laitoksella toimii vapaamuotoisia ryhmiä (mm. Klassikkoklubi, FiDiPro-projektin ns. Ollin Klubi) joihin osallistuvat sekä perustason opiskelijat että jatkokoulutettavat ja post doc -tutkijat.
• säännöllisellä rahoituksella laitoksella työskenteleviä tohtorikoulutettavia (n. 50) sekä post doc -tutkijoita (n. 12-15) hyödynnetään tuntiopetuksen, seminaarien ja tutkielmaryhmätoiminnan muodossa, mikä on vahvistanut merkittävällä tavalla opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä.
• säännöllistä vieraskielistä opetusta on lisätty määrätietoisesti mm. Finnish History Seminar -tyyppisen opetuksen sekä FiDiPro-hankkeeseen ja NAM- sekä Russian Studies-ohjelmaan liittyvien kurssien kautta. Opetussuunnittelun kautta kansainvälisyyttä on lisätty suoraan opetussisältöihin. Laitos on järjestänyt säännöllisesti opetusta myös ulkomailla, mm. Suomen Rooman instituutissa. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään laitoksen laajaa Erasmus-, Fulbright-, First- ja muiden sopimusten verkostoa. Kansainväliset konferenssit on integroitu osaksi opetusta antamalla opintopisteitä niihin liittyvistä suorituksista.
• latinan kielen ja antiikin kulttuurin opetuksen (lehtoraatin) siirtäminen historiatieteen osaksi 2000-luvun alussa on osoittaunut hyväksi ratkaisuksi vanhempien aikojen (antiikki, keskiaika, renesanssi) opetuksen ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi; näiden alojen historiantutkimuksessa laitos on valtakunnallisesti ja osin Pohjois-Euroopankin mittakaavassa johtavassa asemassa. Filosofia hyötyy myös merkittävällä tavalla tästä järjestelystä.
• opetuksen sähköinen ilmoitustaulu, jonka kehittämisessä laitoksella on ollut pioneerirooli yliopistossa, on osoittautunut hyvin toimivaksi väyläksi. Kummallakin oppiaineella on hyvin toimivat opetukseen liittyvät sähköpostilistat (mm. hist-opetus-listalla yli 600 osallistujaa).
• opettajien pedagogisten valmiuksien kehittämiseen ja laadunvarmistukseen on panostettu määrätietoisesti kurssien ja muun koulutuksen kautta, joihin on viime vuosina säännöllisesti useampi opetushenkilökunnan jäsen.

Kehittämiskohteet

• yhteisen laitoksen osallistuminen seuraavaan koulutuksen laatuyksikköhakuun,
• poikkitieteellisen historian ja filosofian yhteisopetuksen järjestäminen sekä opetussuunnittelun yhteensovittaminen ja laadun varmistaminen vertailemalla opetussisältöjä ja -menetelmiä sekä soveltamala toisen oppianeen hyviä käytäntöjä. Lähtökohtana on historiatieteen ja filosofian luonteva yhteys ja merkitys maailmankatsomusten ja ihmiskuvien muotoutumisessa globaalissa maailmassa, jossa kulttuurierojen ymmärtäminen on oleellista.
• tutkimusryhmätoiminnan laajentaminen historiatieteen ja filosofian yhteistyönä. Opettajien ja tutkijoiden yhteistyön laajentaminen monipuolisten ja temaattisten kurssien toteuttamisessa.
• laitos pyrkii osallistumaan aktiivisesti yliopiston Aasia-yhteistyöhön ja tarjoamaan siihen kulttuurihistoriallista osaamistaan.
• kansainväliset opinnot ovat osittain ongelmalliset koska opiskelijat mieltävät ne irrallisiksi ja aikaavieviksi, jättäen hyödyntämättä olemassaoleva vaihtosopimuksia. Puutteet tiedostetaan laitoksella ja kansainväliset opinnot pyritään integroimaan entistä selkeämmin osaksi korkealaatuista opintopolkua.

3. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS

Sekä filosofian että historiatieteen opetus- ja tutkimustoiminnalla on merkittävää yhteiskunnallista relevanssia ja kummankin tieteenalan velvollisuutena on myös aktiivisesti vaikuttaa koulumaailman, median sekä laajemman yleisön filosofia- ja historiatietämyksen laatuun. Kummallakin tamperelaisella oppiaineella on perinteisesti ollut laajat ja toimivat yhteydet yliopiston ulkopuolelle tutkimuksessa, opetuksessa ja kansalaistoiminnassa.

Hyviksi osoittautuneet käytänteet

• laitos on viime vuosina järjestelmällisesti panostanut työelämäyhteyksien ja -valmiuksen kehittämiseen, joita laitos on tukenut sivuaineiden ja aktiviisen työharjoittelun avulla sekä järjestämällä itse opetusta ammattiin (museologia, työelämätaito- ja yrittäjäkurssit, työharjoittelu yrityksissä). Laitos on tästä työstään saanut kiitosta mm. v. 2006 myönnetyn Inno-Suomi kunniakirjan muodossa.
• laitos on kireästä taloustilanteesta huolimatta päättänyt panostaa lukuvuonna 07-08 museologian opintokokonaisuuden järjestämiseen, joka sai suuren suosion opiskelijoiden keskuudessa.
• sekä filosofia että historiatiede ovat pitkajänteisesti panostaneet yliopiston ulkopuolisille tarkoitettuun täydennyskoulutusopetukseen varmistamalla mm. avoimen yliopiston opetukseen keskittyvän historian lehtoraatin sekä filosofian tuntiopetuksen avulla opetussisältöjen korkeaa laatua.
• toimivat ja pitkäaikaiset suhteet koulumaailmaan ovat pitkällä tähtäyksellä myös opiskelija-aineksen laadun tae. Laitoksen opettajat ja tutkijat ovat säännöllisesti järjestäneet mm. antiikin ja keskiajan historiaan, kansalaisuuden muotoutumiseen tai filosofian kysymyksiin liittyviä kurssikokonaisuuksia lukioissa ja lukiolaisryhmiä on vieraillut laitoksella.
• sekä historian että filosofian opettajat ja tutkijat ovat säännöllisesti osallistuneet koulu- ja oppikirjojen laatimiseen sekä ylioppilaskirjoitusten kysymysten laatimiseen ja tarkastamiseen.
• laitoksen tutkijoita ja opettajia on kannustettu osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kirjoittamalla tutkimustuloksistaan sanomalehtiin sekä opettamalla kansalaisopistoissa.
• useilla laitoksen projekteilla on ollut merkittävää yhteiskunnallista ulottuvuutta, kuten Koskesta voimaa -hankkeella, uudemman yhteiskuntahistorian digitiointiprojektilla sekä useilla tilaustutkimushankkeilla.
• historiatiede on pitkäjänteisesti osallistunut valtakunnalliseen Agricola-hankkeeseen ja filosofian tutkijat ja opettajat mm. niin&näin -lehden toimittamiseen, joilla on kummallakin merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Kehittämiskohteet

• museologian suhteen on käynnistynyt yhteistyö Tampereen kaupungin kulttuuritoimen sekä Tampereen seudun museoiden kanssa yhteisen neuvottelukunnan muodossa. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä, tieteellisesti korkealaatuisia museologian opetusjärjestelyjä.
• työelämäkurssien sisällän ja laadun kehittämiseen aiotaan laitoksella panostaa tulevaisuudessa entista systemaattisemmin.
• kummankin tieteenalan tutkijoiden tuotannon yhteiskunnallisessä näkyvyydessä on puutteita, jotka tiedostetaan ja joiden korjaamiseen pyritään löytämään ratkaisuja mm. varaamalla henkilökohtaisissa työsuunnitelmissa aikaa yhteiskunnalliseen toimintaan.

4. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT, HALLINTO, JOHTAMINEN

Historiatieteen puolella joitakin vuosia sitten toteutettu Suomen ja yleisen historian yhdistäminen yhdeksi oppiaineeksi on vakiinnuttanut laitoksen rakennetta. Historiatieteen ja filosofian yhdistymisen sekä määräaikaisten professuurien tulon jälkeen laitoksen oppituolien määrä (6 vakituista, 2 määräaikaista) on riittävän suuri laadun takaamiseksi tulevaisuuden haasteissa. Entisten yliassistentuurien muuttaminen yliopistonlehtorin viroiksi on laitoksen keskeisimpiä henkilöstorakenteeseen liittyviä hankkeita, jonka pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa opetuksen ja tutkimuksen korkeaa laatutasoa pitkällä tähtäyksellä. Opetussuunnittelu- ja neuvontatoiminnan laatua pyritään varmistamaan pitkäjänteisesti muodostamalla v. 2009 entisistä assistentuureista opetusasioihin keskittyvä amanuenssin virka.

Hyviksi osoittautuneet käytänteet

• akateeminen johtajakoulutus
• n. 1-2 viikon välein pidettävät säännölliset laitoskahvit ovat osoittautuneet erinomaiseksi yhteydenpitovälineeksi
• säännölliset kuukausittaiset opettajainkokoukset sekä henkilöstökokoukset
• hyvin toimiva koko henkilöstön sähköinen tiedotusjärjestelmä
• laitoksen kehittämispäivät
• akateeminen johtajakoulutus

Kehittämiskohteet

• historiatieteen ja filosofian yhdistyminen on aiheuttanut paineita kansliahenkilöstön työkentissä ja -määrissä. Ongelmat tiedostetaan ja hallintotyön korkeaa laatua pyritään varmistamaan työkenttien uudelleenjärjestelyillä.
• laitoksen kasvun myötä lähiesimiestoimintaa ja -koulutusta aiotaan tehostaa johtamisjärjestelyjen pitkäjänteisen laadun takaamiseksi.
• opetuksen ja tutkimuksen tukitoimintojen (tekninen tuki, kirjasto ym.) riittämättömyydet tiedostetaan; niihin pyritään löytämään ratkaisuja työkenttien uudelleenjärjestelyillä sekä toimintojen vakinaistamisella mikäli mahdollista.

5. LAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Historiatieteen ja filosofian yhdistymisen tuoreudesta huolimatta molempien oppiaineiden toimintakulttuurissa on paljon yhteisiä, laadunvarmistuksen kannalta hyväksi osoittautuneita toimintatapoja ja käytänteitä:

• avoin kommmunikaatio- ja toimintakulttuuri opettajien, tutkijoiden, jatko-opiskelijoiden ja hallintohenkilöstön kesken, hierarkkisten rakenteiden mataluus,
• tiiviis ja luonteva yhteys opiskelijoihin: säännölliset yhteiset kahvit ja palaverit, laitoksen kannalta tärkeiden papereiden (mm. itsearviointi, toimintasuunnitelma) yhteinen käsittely,
• opiskelijoiden ja opetushenkilöstön yhteistyö opetussuunnittelussa, hallopeditoiminta,
• toimiva palautejärjestelmä, palauteseminaarit,
• tohtoriopintojen ohjauksen tehokkuus,
• laaja tutkimusryhmätoiminta,
• laitoksen yhtenäinen ja avoin rakenne ja toimintatapa

Kehittämiskohteet

• valmistautuminen tutkimuksen huippuyksikköhakuun sekä osallistuminen koulutuksen huippuyksikköhakuun
• uusien tutkimuskeskusten perustaminen laadun varmistamiseksi,
• kansainvälisen rahoituksen hankkiminen panostamalla hakumahdollisuuksen seurantaan,
• opetukseen liittyvän palauteärjestelmän jatkuva kehittäminen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ja käytänteiden yhteensovittaminen kummassakin oppiaineessa,
• laitoksen hallinnollisten ja tukitoimintojen muokkaaminen vastaamaan paremmin yhdistyneen laitoksen vaatimuksia