              |
Aiheen valintaan kannattaa keskittyä. Itseäsi kiinnostava aihe takaa sen, että osaat kysyä asioita, jotka lukijakin haluaisi tietää. Eräs keino pohtia aihetta on listata allekkain aihepiirejä, jotka liittyvät kurssin sisältöön ja kiinnostavat sinua. Käytä lyhyitä iskusanoja. Tutki tämän jälkeen listaa ja vedä yli sellaiset aiheet, jotka eivät kiinnosta riittävästi tai joista et löydä tarpeeksi tietoa. Toinen keino herätellä itseään on vaikkapa kirjoittaa aihepiiristä ensin 5 - 10 min. Pääpaino tässä vaiheessa on näkökulmien ja ideoiden spontaanissa tuottamisessa. Tällaiset virittelykirjoitukset tekevät aiheen tutuksi ja kehittävät itseilmaisua. Opiskelutovereiden kysymykset kirjoitetusta versiosta auttavat tarkentamaan aihetta. (Mattinen 1995, Lonka ym. 1996, Rentola 1997.) Usein kurssilla saa valmiin aiheen. Näkökulman valinta ja aiheen rajaus jää kuitenkin sinulle. Näkökulmaa valitessa moni hyötyy miellekarttojen piirtelystä ja keskusteluista opiskelutovereiden kanssa. Tässä vaiheessa on myös hyvä tutustua kirjastojen tietokantojen asiasanahakuihin ja perehtyä muutamiin aihepiiriä käsitteleviin kirjoihin ja artikkeleihin. Uusia lähteitä voi poimia jo löytyneiden teosten lähdeluetteloista. (Mattinen 1995, Lonka ym. 1996.) Varo pyrkimästä sanomaan aiheesta kaikkea: silloin voi käydä niin, että et sano yhtään mitään. Harjoitustyön on hyvä olla suppea, hyvin rajattu teksti, jolla on selkeä tavoite ja jossa argumentoidaan tehokkaasti. Erilaisia tapoja lähestyä aihetta ovat mm.: käsiteanalyysi, tutkimustuloksiin perustuva yleisesitys, tapaustutkimus, syy - seuraus -kuvaus, ilmiöön itseensä pureutuva esitys (Lonka ym. 1996). Surusta voisi tehdä käsiteanalyysin esim. Walkerin ja Avantin mallin mukaan. Tutkimustuloksiin perustuvassa yleisesityksessä puolestaan voidaan laatia essee, joka pohjautuu surututkimusartikkeleihin. Tapaustutkimus surusta voisi olla esim. puolisonsa menettäneen ihmisen haastattelun pohjalta syntynyt tuotos. Työn rakenne Raportin kirjoittaminen on vaativa vaihe esimerkiksi tutkimuksessa. Jo suunnitteluvaiheessa olisi hyvä olla raportin alustava rakenne mietittynä. Se helpottaa ja rajaa lähdemateriaalin hankintaa ja aineistoon perehtymistä. Raportin tulisi edetä johdonmukaisesti ja rakenteessa tulisi pyrkiä loogisuuteen. Otsikointiin on kaikessa kirjoittamisessa kiinnitettävä erityisesti huomiota. Raportoinnissa olisi vältettävä liian muodollisia tai liian lennokkaita otsikoita, jotka eivät kuvaa sisältöä. Otsikoiden tulisi aina vastata kirjoituksen sisältöä. Tämä on hyvä pitää mielessä jo koko työn nimeämisestä alkaen. Tutkielman tekijän viimeinen tarkistuslista! Tutustu myös työn viimeistelyn osalta
|
|
