5. EMPIIRISET AINEISTOT JA ANALYSOINNIN KYSYMYKSET

5.1. EMPIRIA JA TEORIA

Empiirisen eli kokemusperäisen tutkimuksen yleinen päämäärä on kerätä tietoa tutkimuskohteen laadusta, määrästä, rakenteesta olemuksesta tms. ominaisuudesta. Kaikki jostakin kohteesta saatu ja järjestetty tietous on yhteisellä nimeltään tuon kohteen teoria.

Joissakin tutkimushankkeissa tavoitteena on pelkästään koota tietoa, ajattelematta vielä tuon tiedon myöhempää soveltamista empiriaan eli käytäntöön; tästä käytetään nimeä perustutkimus.

Tavallisempi kuitenkin on esimerkiksi hoitotieteelisessä tutkimuksessa tilanne. jossa tutkimushanke nimenomaan tähtää siihen, että sen tuottamaa tietoa myös sovelletaan tutkimuskohteeseen tai muihin samanlaisiin kohteisiin, esimerkiksi vähentämään niissä ilmeneviä käytännön ongelmia. Tätä viimeksimainittua tutkimuksen tyyppiä nimitetään soveltavaksi tutkimukseksi.

5.2. MÄÄRÄLLINEN VAI LAADULLINEN TUTKIMUS?

Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen kohteita ovat fyysiset esineet ja ilmiöt. Myös ihminen voi olla määrällisen tutkimuksen kohteena. Usein pyritään tutkimaan asenteita, mielipiteitä ja käsityksiä. Määrällisen tutkimuksen kohteena on yleensä suurempi joukko ja koko joukkoa ei pystytä aina ottamaan mukaan tutkimukseen vaan tutkimukseen mukaan tulevat valitaan otannalla. Tutkimuskohteita ei tarkastella yksilöinä kaikkine ominaisuuksineen, vaan tutkittavasta ilmiöstä pyritään luomaan yleisempi malli, josta käyvät ilmi eri tekijöiden väliset yhteydet ja vaikutukset.

Määrällisissä tutkimushankkeissa on usein vaihejako: ensin asetetaan tutkimusongelmat (tutkimuskysymykset ja hypoteesit joihin vastausta haetaan) mahdollisen aikaisemman tiedon ja teorian pohjalta, suunnitellan tutkimuksen kulku, kerätään aineisto (usein kyselylomakkeilla), tallennetaan ja käsitellään aineisto, arvioidaan saatuja tuloksia sekä kirjoitetaan tutkimusraportti.

Kyselyn tuloksena saatu aineisto tallennetaan numerolliseksi aineistoksi, joka analysoidaan tilastomatemaattisesti. Aineistoja käsitellään useimmin taulukkolaskentaohjelmalla kuten Excel tai tilastollisiin yhteenvetoihin ja laskentaan soveltuvilla erikoisohjelmistoilla kuten SPSS. Näissä ohjelmissa on lukuisia aritmeettisia ja tilastollisia toimintoja ja ohjelmat myös tekevät taulukoita ja piirtävät kuvaajia, joita voidaan sitten tutkimusraporttiin liittää tulosten havainnollistamiseksi.

Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa kohteena ovat ihmiset ja ryhmät, sosiaaliset tilanteet ja kehityskulut, kulttuuri tai tietty aikakausi. Tutkimuskohteena on rajallinen määrä tapauksia tai jopa yksi ainoa tapaus. Jokaista kohdetta tarkastellaan yksilönä, jonka kaikkia ominaisuuksia on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.

Laadullisessa tutkimuksessa tutkija voi valita useista erilaisista menetelmistä, joilla voi olla taustallaan erilaisia tietoteoreettisia lähtökohtia. Laadullisen tutkimuksen metodiikan sanelee pitkälti tutkimuksen tarkoitus. Se voi tähdätä joko käytännön sovelluksiin kuten hoidon laadun parantamiseen, mutta tavoitteena voi myös olla tieteenalan teorian korjaaminen tai laajentaminen eli ns. "älyllinen uteliaisuus". Joka tapauksessa tutkimukseen yleensä sisältyy kohteen kuvaaminen laadullisin käsittein, mutta useimmiten myös sen ymmärrettäväksi tekeminen mahdollisesti entistä syvällisemmin tai uudesta näkökulmasta. Tutkija ehkä haluaa nähdä kohteen eri tavalla kuin ennen, ymmärtää tai testata sen uudellai tavalla sekä muodostaa tutkimuksen tuloksena ilmiötä paremmin kuvaavia käsitteitä ja käsitemalleja. Erilaisia laadullisia tutkimusmenetelniiä ovat esimerkiksi sisällön analyysi, fenomenografia, etnografia, grounded theory tai historian tutkimusmenetelmä. Menetelmävalinta riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja aineiston luonteesta. Seminaaritöitä ja tutkielmaa tehdessä soveltuvasta menetelmästä kannattaa aina neuvotella ohjaavan opettajan kanssa.

5.3. EMPIIRISTEN AINEISTOJEN ANALYSOINTIMENETELMIÄ

Hoitotieteen opiskelijoiden syventävien opintojen kurssilla keväällä 1999 laatimien harjoitustöiden pohjalta voit tutustua muutamiin määrällisiin ja laadullisiin analysointimenetelmiin, joita mm. hoitotieteellisissä opinnäytetöissä käytetään aineistojen analysoinnissa. Analysointimenetelmällähän tarkoitetaan tapaa, jolla tutkimusta varten kerätty aineisto käydään läpi, analysoidaan ja kootaan tulokset. Menetelmä voi olla perusteiltaan määrällinen tai laadullinen.

  Määrällisiä menetelmiä:

5.3. 1. COPD-potilaiden ja perheen toimintakyvyn sekä elämänlaadun mittaaminen perhedynamiikka -mittarilla (Merja Kanervisto)

5.3.2.  Summamuuttujat (Riitta Flinck)

5.3.3.  Tilastollisen aineiston käsittely khin neliö -testin avulla (Niina Manninen)

 

  Laadullisia menetelmiä:

5.3.4.  Sisällön analyysi hoitotieteessä (Anu Tanskanen)

5.3.5.  Laadullinen sisällön analyysi (Anne Hiller-Ikonen)

5.3.6.  Sisällön analyysi sairauskertomusanalyysin välineenä (Tuula Syvänen)

5.3.7.  Etnografia (Satu Hautala)

5.3.8.  Eläytymismenetelmä tulevaisuuden tutkimuksessa (Minette Ylinen)

5.3.9.  Fenomenologisen psykologian analyysimenetelmä (Helinä Roto)

 

  Ohje nauhurin käytöstä haastattelutilanteessa. Lue tämä jos  suunnittelet aineiston keräämistä haastattelemalla.