1/1

Miten haen tietoa?

Tiedonhaun valmistelu

Mikäli sinulle riittää ainoastaan nopea tiedonhaku eli tarvitset esimerkiksi yleistietoa tai yksittäistä faktatietoa jostakin aiheesta kannattaa käyttää tietosanakirjoja, oppikirjoja, käsikirjoja ja sanakirjoja. Niiden avulla saa yleiskuvaa aiheesta ja tuntumaa alan terminologiaan. Voidaan puhua tällöin kartoittavasta tiedonhausta. Sen sijaan kun tiedontarve on vaativampaa laatua (esimerkiksi seminaari- ja opinnäytetyöt) tarvitaan syventävää, systemaattista tiedonhakua. Systemaattisen tiedonhaun suunnitteluvaiheessa on mietittävä tiedonhaun tarpeet eli hakuongelma sekä valitaan aiheeseen liittyvät hakutermit.

Sisällönkuvailun menetelmät

Julkaisut varustetaan tietokannoissa ja kirjastojen kokoelmaluetteloissa asiasanoin. Asiasanat valitaan siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaavat tiedonhaun aihetta. Useimpien tieteellisten kirjastojen kokoelmissa olevien viite- ja tiivistelmäjulkaisujen, samoin kuin kansainvälisten tietokantojen kieli on englanti. Jos siis haet kansainvälistä kirjallisuutta, on asiasanat siis mietittävä aina myös englanniksi.

Asiasanojen etsimisessä ja valinnassa voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä:

sanakirjat, sanastot ja sanaluettelot
viitetietojulkaisujen avainsanaluettelot
aihetta vastaavat jo löytyneet artikkelit ja muut kirjoitukset yms.

Tarkista hakusanoja vastaavat synonyymit ja lyhenteet. Tarkista myös oikeinkirjoitus (vrt. amer. englanti ja britt. englanti).

Hakusanojen kanssa tai niiden sijaan voidaan käyttää myös erilaisia luokitusjärjestelmiä ja koodeja. Ne vaihtelevat kuitenkin kussakin eri julkaisussa ja tietokannassa. Tarkista asia ao. lähteestä ennenkuin käytät niitä.

Hakuprofiili eli asiasanojen yhdistely ja haun määrittely

Koko aihetta käsittelevä tiedonhaku suoritetaan viite- ja tiivistelmäjulkaisuissa otsikko- ja alaotsikkosanojen (avainsanojen) mukaan. Eri aiheita kuvaavien pääotsikoiden alla on yleensä alaotsikoita joiden perusteella viitteet löytyyvät ao. julkaisusta. Viitteet ryhmitellään yleensä aiheen mukaan ja viitteet numeroidaan juoksevasti.

Muista, että tiedonhakuongelmissa, kuten haun määrittelyssä ja hakuprofiilin laadinnassa, voit aina kääntyä kirjaston asiantuntevien informaatikkojen puoleen.


Tiedonhaun toteuttaminen

Kun tiedonhakua suoritetaan käytännössä kirjaston päätteen ääressä, joudut miettimään haetko yksittäisillä hakutermeillä vai termien yhdistelmillä. Lisäksi harkintaa vaatii kohdistatko haun tekijän nimeen, teokseen nimeen vai asiasanoihin vai näiden kaikkien yhdistelmiin. Tietokannoissa hakusanat yhdistellään Boolen-logiikan mukaisesti AND, OR ja NOT operaattoreiden avulla siten, että ne parhaiten kuvaavat haluttua aihetta. On syytä varoa NOT operaattorin käyttöä, sillä se saattaa poistaa hyviä, tärkeitä viitteitä joukosta. Hakuprofiili voidaan yleensä kohdistaa haluttaessa johonkin kenttään, esim. otsikkoon ja profiili voidaan myös rajata koskemaan tiettyä aikaväliä (esim. 1985-1989), tietyntyyppisiä julkaisuja, tai kieltä. Lisätietoja voit katsoa esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat pikaoppaasta (yliopiston kirjaston kokoelmat) sekä tietokantakohtaisista käyttöohjeista.

Tiedonhaun vaiheet nopeassa vs. systemaattisessa tiedonhaussa:


Tiedonhaun tuloksen arviointi

Tiedonhaun jälkeen on aina syytä arvioida sitä, miten tiedonhaku on onnistunut. Tarvitaan ehkä haun laajentamista tai kaventamista suppeammaksi, ehkä hakutulokset menivät kokonaan aiheen ohi. Tiedonhakuprosessi joudutaan usein aloittamaan alusta tarkennetuilla hakutermeillä; kenties uusista tiedonlähteistä ja toisista tietokannoista.

Tiedonhaun yhteydessä joudutaan myös arvioimaan aineiston saatavuuta. Hakutuloksena voi löytyä sellaisia viitteitä julkaisuihin, jota omassa kirjastossa ei ole. Tällöin harkittavaksi jää, käännytäänkö kaukolainauksen puoleen, mennäänkö kirjakauppaan vai matkustetaanko toiseen kirjastoon.

Saadun aineiston laatua täytyy myös arvioida lähdekriittisesti. Onko tiedon tuottaja/tekijä tunnettu? Onko tieto vanhentunutta? Onko se sekundaarilähde eli toisenkäden tietoa? Lopullinen vastuu käytetyn tiedon luotettavuudesta on tiedon hakijalla.