Informetriikka on tieteellisen viestinnän tutkimusta. Siinä tutkitaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:
Bibliometriikan yleisin tutkimusalue on viiteanalyysi, jossa tutkitaan tieteellisten julkaisujen viittauksia: niiden määrää, kohteita jne. Bibliometriikan voi katsoa paljolti sisältyvän nykyään informetriikkaan.
Tiedonhankinta tutkii inhimillisiä tiedontarpeita. Siinä tutkitaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:
Vuorovaikutteisen tiedonhaun tutkimisessa tarkastellaan tiedonhakijan ja tiedon välittäjäjärjestelmän (tiedonhakujärjestelmä) välistä suhdetta.
Tiedonhaun tilastollinen lähestymistapa tarkastelee tiedonhakujärjestelmien kehittämistä ja evaluointia, hakutermien painotuksen periaatteita, relevanssilajittelua yms. (G. Salton ja S. Robertson)
Tiedonhaun lingvistisessä lähestymistavassa analysoidaan tekstejä morfologisin, syntaktisin ja semanttisin keinoin. Päämääränä on parantaa tiedonhaun tuloksellisuutta lingvistisin keinoin. Käytettyjä keinoja ovat muun muassa automaattinen indeksointi, tesaurusten laatiminen sekä morfologiset apuohjelmat.
Tiedonhaun käyttäjäsuuntautuneessa lähestymistavassa tutkitaan ihmistä tiedonhakujärjestelmien käyttäjänä, analysoidaan erilaisia ihmisten käyttämiä tiedonhaun taktiikoita.
Tietohallinto tutkii sitä, miten organisaatioissa käsitellään tietovarantoja. Ala liittyy läheisesti yritysten kilpailukykyyn ja tulokseen. Tutkimuskohteena ovat muun muassa tiedonhallintajärjestelmät, tuotetieto jne.
Tiedonhaun järjestelmäsuunnittelu on informaatiotutkimuksen sovellusalue, joka nojautuu tiedonhaun ydinalueiden tuloksiin. Järjestelmäsuunnittelussa tehdään erilaisia tiedonhallintajärjestelmien analyysejä, esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysejä. Ala tutkii myös käyttäjän tiedollisia prosesseja ja soveltaa niitä järjestelmien suunnitteluun.
Tiedonhaun kieliteknlogia on hyvin käytännöllinen ala. Pyrkimyksenä on ihmisten käytännön tiedontarpeiden tyydyttäminen.
Tällä kurssilla käsitellään asioita, joista on selkeää hyötyä tiedonhaussa Tiedonhaun kannalta toimivat ratkaisut voivat olla kieliteknologisesti hyvinkin yksinkertaisia. Voidaan väittää, että monivaiheinen kieliteknologinen käsittely ei välttämättä tuo lisäarvoa tiedonhakuun.