Yhdyssanat ja sanaliitot

Yhdyssananmuodostus on hyvin yleinen kielten keino muodostaa uusia sanoja. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan hieman runsaasta 200 000 sanasta noin 65 % on yhdyssanoja.

Yhdyssanat ja sanaliitot voidaan tulkita sekä leksikologisiksi että morfoligisiksi ilmiöiksi: toisaalta niitä voidaan tarkastella kunkin kielen sanaston kannalta, toisaalta voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella yhdyssanoja / sanaliittoja muodostetaan.

Yhdyssanojen muodostussäännöt ovat melko vapaita, sanoja muodostuu käyttötarpeen mukaan. Täysin säännötöntä yhdyssanojen muodostaminen ei kuitenkaan ole, vaan erilaiset semanttiset rajoitukset ohjaavat prosessia.

Yhdyssanan loppuosaa kutsutaan perusosaksi. Se ilmaisee sanan tarkoittaman asian lajin tai perusvireen: kivitalo, kilpa-auto. Alkuosa on määriteosa, joka tarkentaa käsitteen alaa, esimerkiksi kuusimetsä.

Yhdyssanat jaetaan yleensä alisteisiin (determinatiiviset) ja rinnasteisiin(kopulatiiviset).

Kopulatiivisiksi kutsutaan yhdyssanoja, joiden määrite- ja perusosa ovat rinnasteisia keskenään; kumpikin yhdyssanan osa ilmaisee oman puolensa käsitteestä ikään kuin tasa-arvoisesti. Osien väliin sopisi ja-sana. Sinivalkoinen on yhdistelmä sinistä ja valkoista ikään kuin yhtä paljon.

Yhdyssanan osat voivat olla eri sanaluokista. Yleisiä sanaluokkayhdistelmiä ovat muun muassa seuraavat:

• substantiivi-substantiivi: lyijykynä, kivitalo
• adjektiivi-substantiivi: uusperhe
• partikkeli-verbi: aliarvioida

Semanttisesti yhdyssanat voivat olla kompositionaalisia (läpinäkyviä eli transparentteja) tai ei-kompositionaalisia (läpinäkymättömiä, opaakkeja). Kompositionaalisen yhdyssanan kokonaismerkitys muodostuu jokseenkin tyhjentävästi sanan osien summasta: kaupunginhallitus, kivitalo, kilpa-auto, lehtikuusi.

Ei-kompositionaalisen yhdyssanan osien suhde on mutkikkaampi, sanan muodostama käsitteellinen kokonaisuus on jollain lailla muuta kuin sanan osien summa: seurakunta, poikamies, sukupolvi. Usein tässä yhteydessä puhutaan myös merkityksen leksikaalistumisesta.

Joissakin kielissä, kuten englannissa, ei juurikaan esiinny yhdyssanoja. Niissä käytetään yhdyssanojen sijaan sanaliittoja eli fraaseja (phrase). Sanalla fraasi voidaan tarkoittaa seuraavanlaisia asioita: 

• kiinteä fraasi (sanaliitto, fixed phrase, esim. information retrieval)
• syntaktinen fraasi (esim. This is a red house) = lauseke
• tilastollinen fraasi, kollokaatio = sanojen yhteisesiintyminen, taipumus esiintyä samassa asiayhteydessä (palataan myöhemmin)

Tiedonhaun kirjallisuudessa phrase voi merkitä jotain näistä kolmesta, kielitieteessä yleensä toista vaihtoehtoa.

Kootusti:

• Yksittäinen sana (kissa, talo, auto)

• Yhdyssana (compound, compound word)
• alisteiset (determinatiiviset tai endosentriset, esim. vesikrassi)
• rinnasteiset (kopulatiiviset, esim. sinivalkoinen)
• kompositionaaliset (esim. kaupunginhallitus)
• ei-kompositionaaliset (esim. seurakunta)

• Sanaliitto
• alisteiset (determinatiiviset tai endosentriset, esim. nature protection)
• rinnasteiset (kopulatiiviset)
• kompositionaaliset (esim. forest conservation)
• ei-kompositionaaliset (esim. hot dog)