Sisältöön
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos INFIM Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos Tampereen yliopisto

Taivutuskategoriat

Useimmissä kielissä esiintyy seuraavia tyypillisiä taivutuskategorioita:

  • luku: esimerkiksi substantiivit ja adjektiivit - yksi, monta (myös kaksi, duaali)
  • sija: substantiivit, adjektiivit, pronominit, lukusanat
  • suku: esimerkiksi substantiivit ja adjektiivit - feminiini, maskuliini, neutri
  • komparaatio: adjektiivit - positiivi, komparatiivi, superlatiivi
  • persoona, tempus, modus ja pääluokka: verbit

Taivutus on morfologisten keinojen käyttämistä taivutusmuotojen muodostamiseksi lekseemeistä.

Sanaluokat

Sanaluokka (sanan kategoria) on lekseemin keskeisin ominaisuus tai piirre. Yleensä kielissä voidaan erottaa seuraavia sanaluokkia: 

  1. substantiivit
  2. adjektiivit
  3. pronominit
  4. lukusanat
  5. verbit
  6. adverbit (eilen, jolloin...)
  7. prepositiot ja postpositiot (ennen, jälkeen, yli...)
  8. konjunktiot (lauseiden yhdistäminen: ja, että...)
  9. interjektiot (huudahdukset: oi, ah...) 

1 - 4 ovat nomineja, 6 - 9 partikkeleita.

Jaottelu sanaluokkiin ei ole universaali, mutta toimii useimmissa kielissä kohtuullisen hyvin. Perusero kielissä tehdään verbien ja substantiivien välillä, eikä tunneta kieliä, jotka eivät tätä jakoa tekisi. Sen sijaan tunnetaan kieliä, joissa ei ole joko ollenkaan adjektiiveja (ketsua) tai niitä on vähän (ibo, alle 10 adjektiivia).

Suomen kielen sijamuodot

Suomessa on morfologisia sijoja 14 kappaletta.

Sija tunnus esimerkki
nominatiivi - ilo
genetiivi -n, monikossa -den/tten/ten/en/in ilon, ilojen/kätten/muiden
partitiivi -A/tA iloa
essiivi -nA ilona
translatiivi -ksi/kse iloksi, ilokseni
inessiivi -ssA ilossa
elatiivi -stA ilosta
illatiivi -Vn/hVn/seen/siin iloon/maahan/kuuseen
adessiivi -llA ilolla
ablatiivi -ltA ilolta
allatiivi -lle ilolle
abessiivi -ttA ilotta
komitatiivi -ne(+omistusliite) suurine iloineen
instruktiivi -n iloin, jalan

Huomaa: akkusatiivi on objektin sija, ja se on nominatiivin tai genetiivin kaltainen. Morfologisesti sitä ei pidetä omana sijanaan, mutta morfo-syntaktisesti se tulkitaan sijaksi.

Sanamuotojen määrä suomessa

Rikkaan sijamuototaivutuksen lisäksi suomen kielen nominiin voi liittyä myös runsas joukko liitepartikkeleita ja possessiivisuffikseja. Kun eri taivutusmuodot ja niiden erilaiset mahdolliset liitteet tai tunnukset lasketaan yhteen, voi suomen kielen nomini esiintyä noin 2000 ei-homonyymisessä eri muodossa. Vastaavasti suomen kielen verbeille saadaan noin 12 000 erilaista muotoa. Näitäkin arvioita voi pitää varovaisena. (Karlsson 1983, s. 356 - 357).


Postiosoite: 33014 Tampereen yliopisto, Käyntiosoite: Kanslerinrinne 1, Pinni A, 4.-5. krs, puh. (03) 3551 6970 tai 3551 6034
Ylläpito: infim@uta.fi
Muutettu: 2.9.2009 10.52 Muokkaa