Taivutuskategoriat
Useimmissä kielissä esiintyy seuraavia tyypillisiä taivutuskategorioita:
- luku: esimerkiksi substantiivit ja adjektiivit - yksi, monta (myös kaksi, duaali)
- sija: substantiivit, adjektiivit, pronominit, lukusanat
- suku: esimerkiksi substantiivit ja adjektiivit - feminiini, maskuliini, neutri
- komparaatio: adjektiivit - positiivi, komparatiivi, superlatiivi
- persoona, tempus, modus ja pääluokka: verbit
Taivutus on morfologisten keinojen käyttämistä taivutusmuotojen muodostamiseksi lekseemeistä.
Sanaluokat
Sanaluokka (sanan kategoria) on lekseemin keskeisin ominaisuus tai piirre. Yleensä kielissä voidaan erottaa seuraavia sanaluokkia:
- substantiivit
- adjektiivit
- pronominit
- lukusanat
- verbit
- adverbit (eilen, jolloin...)
- prepositiot ja postpositiot (ennen, jälkeen, yli...)
- konjunktiot (lauseiden yhdistäminen: ja, että...)
- interjektiot (huudahdukset: oi, ah...)
1 - 4 ovat nomineja, 6 - 9 partikkeleita.
Jaottelu sanaluokkiin ei ole universaali, mutta toimii useimmissa kielissä kohtuullisen hyvin. Perusero kielissä tehdään verbien ja substantiivien välillä, eikä tunneta kieliä, jotka eivät tätä jakoa tekisi. Sen sijaan tunnetaan kieliä, joissa ei ole joko ollenkaan adjektiiveja (ketsua) tai niitä on vähän (ibo, alle 10 adjektiivia).
Suomen kielen sijamuodot
Suomessa on morfologisia sijoja 14 kappaletta.
| Sija | tunnus | esimerkki |
| nominatiivi | - | ilo |
| genetiivi | -n, monikossa -den/tten/ten/en/in | ilon, ilojen/kätten/muiden |
| partitiivi | -A/tA | iloa |
| essiivi | -nA | ilona |
| translatiivi | -ksi/kse | iloksi, ilokseni |
| inessiivi | -ssA | ilossa |
| elatiivi | -stA | ilosta |
| illatiivi | -Vn/hVn/seen/siin | iloon/maahan/kuuseen |
| adessiivi | -llA | ilolla |
| ablatiivi | -ltA | ilolta |
| allatiivi | -lle | ilolle |
| abessiivi | -ttA | ilotta |
| komitatiivi | -ne(+omistusliite) | suurine iloineen |
| instruktiivi | -n | iloin, jalan |
Huomaa: akkusatiivi on objektin sija, ja se on nominatiivin tai genetiivin kaltainen. Morfologisesti sitä ei pidetä omana sijanaan, mutta morfo-syntaktisesti se tulkitaan sijaksi.
Sanamuotojen määrä suomessa
Rikkaan sijamuototaivutuksen lisäksi suomen kielen nominiin voi liittyä myös runsas joukko liitepartikkeleita ja possessiivisuffikseja. Kun eri taivutusmuodot ja niiden erilaiset mahdolliset liitteet tai tunnukset lasketaan yhteen, voi suomen kielen nomini esiintyä noin 2000 ei-homonyymisessä eri muodossa. Vastaavasti suomen kielen verbeille saadaan noin 12 000 erilaista muotoa. Näitäkin arvioita voi pitää varovaisena. (Karlsson 1983, s. 356 - 357).
