Syntaksi

Syntaksi eli lauseoppi tutkii lauseiden rakennetta: mistä osista lauseet koostuvat, mitä keskinäisiä suhteita ja tehtäviä lauseen osilla on, miten lauseen osia voidaan yhdistää. Viime kädessä siis tutkitaan sitä, miten sanoista muodostuu lauseita.

Täydellinen minimaalinen lause koostuu tyypillisesti finiittisestä (persoonassa taivutetusta) verbistä ja siihen liittyvistä nominaalisista jäsenistä. Nominaaliset jäsenet ovat lauseessa subjekteja, objekteja, adverbiaaleja jne.

Esimerkki: Heikki juo maitoa.

Lauseen ydin on finiittinen verbinmuoto juo. Se saa kaksi nominaalista määritettä: Heikki (subj.) ja maitoa. (obj.).

Lauseen rakenteessa on yleisesti ottaen neljä tärkeää tekijää:

• sanojen lineaarinen järjestys (= sanajärjestys)
• sanojen sanaluokat
• sanojen ryhmittyminen konstituenteiksi, rakenneosiksi
• lauseen funktionaaliset jäsenet (= lauseenjäsenet) 

Sanojen lineaarinen järjestys

Sanajärjestys saattaa vaikuttaa usein lauseen merkitykseen. Vertaa lauseiden

• John hit Mike
• Mike hit John

sanajärjestystä ja merkitystä. Pelkällä sanajärjestyksen muutoksella lauseiden merkitys muuttui vahvasti. Tämä koskee yleisemminkin kieliä, joissa morfologia on vähäistä. Jos kielen morfologia on rikasta, sanajärjestys on vapaampi, kuten suomessa, ja lauseen osien keskinäinen järjestys voi olla vapaampaa, koska lauseenjäsenyys ilmenee paljolti sijapäätteistä. On jokseenkin sama, sanotaanko

• Heikki juo maitoa     vai
  
• Maitoa juo Heikki

Lauseen ilmaisema asiasisältö ei muutu radikaalisti, vain sen sävy ja painotus.

Sanojen sanaluokat vaikuttavat niiden tehtäviin lauseessa.

• predikaatti - verbi
• subjekti - nomini
• attribuutti - usein adjektiivi
• objekti - nomini
• adverbiaali - adverbi, nomini, postpositio yms.