Lauseen sanat eivät liity toisiinsa nauhamaisesti yksi toisensa perään. Yksi oleellisista lauseen ominaisuuksista on sanojen ryhmittyminen osakokonaisuuksiksi. Lauseilla on siten hierarkkinen rakenne. Lause muodostuu muodostimista eli konstituenteista. Esimerkiksi lause Matin veli ajaa keltaista autoa jakaantuu muodostimiin seuraavasti (sulkunotaatio yhdistää yhteen kuuluvat osat, konstituentit):
[ [[Matin][veli]] [ [ajaa] [[keltaista] [autoa]] ] ]
Lauseen rakenne kuvataan usein graafisesti puukuvaimen (phrase structure tree) avulla:
Puukuvaimen termit ja lyhenteet:
Puukuvaimen keskeisiä asioita ovat myös seuraavat termit:
Noodi on haarauma, kaaviossa lopulta sanoihin päättyvä "viiva". Nimettyjä noodeja on kaaviossa kolmenlaisia: sanojen sanaluokkanoodit (N, V Art), lausekenoodit (NP, VP, PP) sekä lausesymboli S rakenteen huipulla.
Noodit dominoivat toisiaan: kaaviossa ylempänä oleva noodi dominoi alempaa, jos niiden välillä on polku. Esimerkiksi noodi S dominoi kuvaimessa NP:tä, Auxia ja VP:tä. Tämä dominointi on välitöntä, koska noodien välillä ei ole muita noodeja. S dominoi myös noodeja Art, N, PP ja V, mutta ei välittömästi.
Erilaisten lausekkeiden määrästä ja tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä, mutta useat lauseopin teoriat luettelevat ainakin seuraavat lauseketyypit:
Lausekkeen pääsana on lauseketyypin mukaisen sanaluokan sana. Pääsana määrää lausekkeen mahdollisen sisäisen rakenteen.