Anaforien ja ellipsien resoluution vaikutus tiedonhaussa

Pirkola ja Järvelin tutkivat 1996 anaforien ja ellipsien resoluution vaikutusta tiedonhaun tulokseen. He kehittivät anaforien ja ellipsien luokittelun korrelaatin perusteella. Tällaisella luokittelulla on merkitykstä läheisyysoperaatiohakujen kannalta. Luokittelu on tehty nimenomaisesti tiedonhaun tutkimusta varten, ja erityisesti sanomalehtitekstejä silmälläpitäen. Kyseessä ei siis ole mikään kielitieteellinen luokittelu, vaan luokittelu on kehitelty tätä kyseistä tutkimusta varten. Anaforat ja ellipsit on tässä luokittelussa jaoteltu korrelaattiensa perusteellä, eikä ellipsien ja anaforien omien ominaisuuksien mukaan.

1. Yksittäiset erisnimet, esim. Saksa
2. Yksittäiset yleisnimet, esim.  saastuminen
3. Erisnimiyhdyssanat, esim. Välimeri, joka koostuu kahdesta osasta Väli ja meri
4. Yleisnimiyhdyssanat, esim. öljynetsintä, joka koostuu kahdesta osasta öljy ja etsintä
5. Erisnimifraasit
5a. Henkilönnimet, esim. Carl Lewis    
5b. Muut erisnimifraasit, esim. Seoul olympics
6. Yleisnimifraasit, esim. information seeking

Pirkola jaJärvelin tutkivat resoluution vaikutusta näissä eri luokissa. Täydellinen resoluutio tehtiin manuaalisesti. Resoluution vaikutusta tutkittiin tekemällä läheisyysoperaatiohaut sekä ennen resoluutiota että sen jälkeen.

Resoluution vaikutus osoittautui suureksi, mutta kategoriariippuvaiseksi. Suurin vaikutus oli erisnimifraassa (5a ja 5b): ellipsien resoluutio paransi saantia 38,2 % (lause) ja 23,4 % (kappale), kun taas anaforien resoluutiossa saanti parani 18,6 % (lause) ja 11,5% (kappale).

Muitten osalta vaikutus pientä, mutta havaittavaa (yleensä < 10 %). (Pirkola, A. & Järvelin, K. 1996.)