INFOS32 Tieto- ja asiakirjahallinnon tutkimusalueet 4-5 op

ESSEESUORITUKSEN OHJEET: 

Huom! Kurssikirjallisuuden voi valita myös esimerkiksi graduprojektin kirjallisuudesta. Esseen rakenteesta ja käytettävästä kirjallisuudesta on tässä tapauksessa hyvä sopia graduohjaajan kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä kurssin opettajaan sopivan kirjallisuuden löytämiseksi.

Kirjallisuuslistaa päivitetään ajoittain.  S32-lukulista

I Esseen laatimisen ohje

Esseen pituus 15-20 sivua kakkosrivivälillä (4 op). Kurssin voi suorittaa myös 5 op:n laajuisena. Tällöin esseen pituus on 20-25 sivua kakkosrivivälillä.

Sopiva käsiteltävien teemojen määrä on 3-4 (5 op:n suorituksessa 5 teemaa). Kirjallisuutta voi valita myös useamman kuin yhden tutkimusalueen piiristä.

Esseessä referoidaan kirjoittajien ajatuksia. Esseen alkuun tulee parin lauseen johdatus siihen, mitä teemoja esseessä on valittu käsiteltäväksi. Muotoile väliotsikot (teemat) ja merkitse lähdeviitteet tekstiin. Esseen loppuun laitetaan oma kokoava pohdinta opintojakson annista, omasta oppimisesta ja opintojakson kirjallisuudesta. Pohdintaosuus on pakollinen. 

II Tutkimusalueet

(linkit kirja- ja artikkelilistaan)

1. Organisaation tietämyksenhallinta
2. Henkilö- ja ryhmäkohtainen tietohallinto
3. Informaatioarkkitehtuuri ja informaatiosuunnittelu
4. Organisaatiomuisti
5. Asiakirjahallinto

III Esseeteemat 

On myös mahdollista suorittaa kurssikokonaisuudesta erillisinä esseesuorituksina useampi kuin yksi tutkimusalue. Tällöin esseesuoritus viedään rekisteriin tutkimusalueittain eriteltynä. Keskustele tälläisissä tapauksissa ensin asiasta kurssin vastuuopettajan kanssa.

1. Organisaation tietämyksenhallinta

Kirjat

• Mitkä ovat organisationaalisen tiedon elinkaaren kolme vaihetta Patriottan mukaan? Mitkä tietotyypit ovat kussakin vaiheessa keskeisellä sijalla?
• Mitä Patriotta tarkoittaa organisation "etualan" tiedolla ja "taka-alan" tiedolla(background/foreground)? Miksi hän pitää näitä käsitteitä parempina kuin hiljainen vs. eksplisiittinen tai dokumentoitu tieto?
• Hiljaisen tiedon alueet Tervasaaren tehtaalla Virtainlahden tutkimuksen mukaan.
• Hiljaisen tiedon ja tietämyksen luonne Virtainlahden mukaan.

Artikkelit

• Miten Blair luonnehtii käsitteiden data, informaatio, tieto/tietämys eroja?
• Mitkä ovat Chuan ja Lamin mukaan yleisimpiä syitä tietohallintoprojektien (KM projects) epäonnistumiseen?
• Miten informaatioteknologia McDermottin mukaan tukee tiedonkulkua ja -jakamista organisaatioissa? Miksi organisationaalisen tiedon hallintaan tarvitaan hänen mielestään ensisijassa muita kuin teknologisia ratkaisuja?
• Tietohallinnon eri suuntaukset ja niiden taustatieteenalat Schlöglin mukaan
• Mitä organisaation tiedon hallinta ja tietojohtaminen (knowledge management) Tsoukasin ja Vladimirovin mukaan tarkoittaa? Minkätyyppistä tietoa ja osaamista ei heidän mukaansa voida johtaa?

2. Henkilö- ja ryhmäkohtainen tietohallinto

Kirjat

• Miksi ja miten informaation uudelleenlöytäminen (re-finding) eroaa informaationetsimisestä (information seeking)? (Jones & Teevan)
• Mitä henkilökohtaisella tiedonhallinnalla (HTH) tarkoitetaan? Mistä toiminnoista (activities) HTH koostuu? (Jones & Teevan)
• Millaisia ongelmia projektikohtaisten dokumenttien organisoinnissa ilmeni Malmstenin tutkimuksessa?

Artikkelit

• Millaisiin päätyyppeihin työhön liittyvä informaatio voidaan Barreaun mukaan luokitella?
• Millaisia tapoja järjestää työhön liittyvää informaatiota/dokumentteja Malone erotti tutkimuksessaan?
• Miksi ihmiset Whittakerin ja Hirschbergin tutkimuksen mukaan edelleen ylläpitävät paperiarkistoja ja organisoivat paperidokumentteja, vaikka he voisivat säilyttää dokumentteja digitaalisessa muodossa?

3. Informaatioarkkitehtuuri ja informaatiosuunnittelu

Artikkelit

• Miten Brooks luonnehtii "ylhäältä-alas" ja "alhaalta-ylös" webin eroja?
• Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia tutkijat Feinbergin mukaan liittävät sosiaaliseen luokitukseen (social classification systems) tiedon organisoinnissa?
• Miten aihekartat (topic maps) eroavat perinteisistä tiedon organisointimenetelmistä ja mitä potentiaalisia hyötyjä ja haittoja niillä on verrattuna perinteisiin menetelmiin (Garshol)?
• Millaisia funktioita tägeillä (tags) Golderin ja Hubermanin mukaan on?
• Missä suhteessa yhteisölliset luokitukset (tagging) vastaavat perinteistä dokumenttien luokitusta ja indeksointia? Mitä uusia piirteitä niissä näyttäisi Kippin ja Campbellin mukaan olevan?
• Folksonomioiden, perinteisten luokitusjärjestelmien ja taksonomioiden erot (Quintarelli, Shirky)
• Miten sosiaalista luokitusta (folksonomioita) voidaan hyödyntää organisaatioympäristössä? (Quintarelli)
• Millaisissa konteksteissa ontologiat toimivat Shirkyn mukaan hyvin, millaisissa eivät?

4. Organisaatiomuisti

Artikkelit

• Kuinka organisaatiomuistin käsite tulisi Bannonin ja Kuutin mukaan ymmärtää? Millaista käsitystä organisaatiomuistista he kritisoivat?
• Millainen merkitys epämuodollisella, suullisella ja kokemukseen perustuvalla informaatiolla on työtehtävien suorittamiselle ja työyhteisön toiminnalle? (Ackerman & McDonald, Whalen & Bobrow)
• Mitä Marshall ja kollegat tarkoittavat yhteisömuistilla (community memory)? Mitkä ovat heidän mukaansa yhteisömuistin elinkaaren prosessit tai vaiheet?
• Mitkä ovat Markuksen mukaan tyypillisiä organisationaalisen tiedon tai dokumenttien uudelleenkäytön (reuse) tilanteita tai tarkoituksia?
• Millaisia organisaation muistijärjestelmiä Olivera erottaa? Mitkä tekijät hänen mukaansa ensi sijassa vaikuttivat organisaatioiden työntekijöiden käsityksiin niiden tehokkuudesta ja käytettävyydestä?

5. Asiakirjahallinto

Artikkelit

• Millaisia vaikeuksia sähköisten asiakirjajärjestelmien käyttöönottoon ja käyttöön liittyy?
• Asiakirjojen luokittaminen