GRADUN AIHEITA: Informaatiolukutaito, tiedonhankinta,  ja oppiminen

1. Aloittavien korkeakouluopiskelijoiden tiedonhankintataidot ja sen arviointi. Kirjallisuuskatsaus, testien evaluointi tai testin soveltaminen. (ES)
2. Tiedonhakutaitojen opetuksen/oppimisen integrointi oppiaineen opetukseen. Kysely/haastattelututkimus. Vertailu esim. yliopistojen/korkeakoulujen välillä (vastaavat oppiaineet), oppiaineiden välillä (sama yliopisto/korkeakoulu). (ES)
3. PISA ja informaatiolukutaito.  Informaatiolukutaidon indikaattorien kehittämismahdollisuudet PISAn (Programme for International Student Assessment) tapaan.  Kirjallisuustutkimus indikaattorien kehittämishaasteista.
4. Informaatioympäristöön, hakuvälineisiin ja hakemiseen liittyvien käsitysten jäsentyneisyys (kehittyneisyys) erilaisilla oppijoilla. Esim. fenomenografinen lähestymistapa. Vertailuparin voi valita
1. koulutustason perusteella. ala-aste/yläaste/lukio/kandi tai maisteri/jatko-opiskelu
2. koulutussektorin perusteella (amk- yliopisto - sama koulutusala)
3. koulutusalan perusteella (esimerkiksi yliopistossa yhteiskuntatieteellinen/ humanistinen/ luonnontieteellinen/ tekninen ala) (ES)
5. Oman toiminnan reflektointi tiedonhaussa ja -hankinnassa. Reflektoinnin ilmenemismuodot ja yhteydet käsityksiin tiedonhankinnasta ja oppimisesta. Esim. fenomenografinen lähestymistapa. Kohderyhmän voi valita erilaisista oppijaryhmistä. (ES)
6. Informoitu ja informoiva oppiminen reflektoivaan tiedonhankintaan ja kirjoittamiseen (tekemiseen) ohjaamisen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus tai kenttätutkimus. (ES)
7. Oppimisympäristöt, erityisesti blogit, wikit yms. työkalut, tiedonhankinnan ja informaation käytön yhteisöllisen reflektoinnin edistäjinä. Kirjallisuuskatsaus tai kenttätutkimus. (ES)
1. Millä toiminnallisilla menetelmillä reflektointia voidaan edistää ja miten?
2. Mitä ovat oppijan kokemukset tiedonhankinnasta, informaation käytöstä ja oppimisesta yhteisöllistä mallia sovellettaessa? 
8. Tiedonhankinnan ja sen ohjaamisen opetus opettajakoulutuksessa.
1. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi valitussa koulutusryhmässä.
2. Kahden koulutusryhmän vertailu (eri aineenopettajaryhmät). Haastattelututkimus.
3. Opettajia kouluttavien näkemykset tiedonhankinnan ja -käytön ohjauksesta opettajan työssä. Haastattelututkimus.
9. Virtuaalinen OPIT-ympäristö opettajien/oppilaiden tiedonhankinnassa (käytössä ainakin Lempäälässä ja Tampereella, tulossa Valkeakoskelle, lisätietoja Liisa Niinikangas)
10. Jonkun Tampereen ympäristökunnan peruskoulun rehtoreiden käsitykset koulukirjaston merkityksestä tai tiedonhankinnan opetuksesta (lisätietoja Liisa Niinikangas)
11. Tiedonhankinnan opetus ja PBL (Problem Based Learning) AMK:ssa (lisätietoja Jaana Kekäläinen / Kaisa Rissanen).
12. Oppimispelit: pedagogiset ja tekniset ratkaisut tiedonhaun oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna. Kirjallisuuskatsaus. (ES)
    
13. Tampereen kaupungin tarjoama aihe. Wiki-oppimisympäristö tiedonhallintataitojen, informaation käytön ja arvioinnin, sekä yhteisöllisen oppimisen välineenä lukio-opiskelussa. Case-tutkimus tai vertaileva tutkimus lukion kurssilla/kursseilla, aineena jokin reaaliaine ja/tai äidinkieli&kirjallisuus. Oppimisympäristönä itse Wikipedia tai muu wiki-alusta. Tutkimus on osa OPH:n rahoittamaa Tieto haltuun -hanketta (http://tietohaltuun.wordpress.com ) ja aineisto kerätään jossakin Tampereen lukiossa kevätlukukauden 2010 aikana. Graduntekijälle on mahdollista maksaa korvaus tutkimuksesta. Lisätietoja: projektisuunnittelija Heidi Hongisto, heidi.hongisto@tampere.fi (ES)
    
14. Aineenopettajaksi opiskelevien opetusharjoitteluun liittyvä tiedonhankinta ja -käyttö, käsitykset tiedonhankinnasta ja informaatilukutaidon opettamisesta. Aihe liittyy Web-Seal-projektiin. Toistetaan  aiemmin tehty tutkimus uudella opiskelijaryhmällä. (ES)
15. Tiedonhakutaitojen opetuksen/oppimisen integrointi oppiaineen opetukseen. Kysely/haastattelututkimus. Vertailu esim. yliopistojen/korkeakoulujen välillä (vastaavat oppiaineet), oppiaineiden välillä (sama yliopisto/korkeakoulu). (ES)
    
16. Informaatioympäristöön, hakuvälineisiin ja hakemiseen liittyvien käsitysten jäsentyneisyys (kehittyneisyys) erilaisilla oppijoilla. Esim. fenomenografinen lähestymistapa. Vertailuparin voi valita a) koulutustason perusteella. ala-aste/yläaste/lukio/kandi tai maisteri/jatko-opiskelu , b) koulutussektorin perusteella (amk- yliopisto – sama koulutusala) tai c) koulutusalan perusteella (esimerkiksi yliopistossa yhteiskuntatieteellinen/ humanistinen/ luonnontieteellinen/ tekninen ala) (ES)
17. Informaatioympäristöön, hakuvälineisiin ja hakemiseen liittyvien käsitysten jäsentyneisyys informaatiotutkimuksen aloittavilla ja loppuvaiheen opiskelijoilla. Esim. koehaut, think-aloud ja haastattelu. (ES)
    
18. Informoitu ja informoiva oppiminen reflektoivaan tiedonhankintaan ja kirjoittamiseen (tekemiseen) ohjaamisen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus tai kenttätutkimus. (ES)
    
19. Oppimisympäristöt, erityisesti blogit, wikit yms. työkalut, tiedonhankinnan ja informaation käytön yhteisöllisen reflektoinnin edistäjinä. Kirjallisuuskatsaus tai kenttätutkimus. (ES) a) Millä toiminnallisilla menetelmillä reflektointia voidaan edistää ja miten? b) Mitä ovat oppijan kokemukset tiedonhankinnasta, informaation käytöstä ja oppimisesta yhteisöllistä mallia sovellettaessa?
20. Tiedonhankinnan ja sen ohjaamisen opetus opettajakoulutuksessa. a) Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi valitussa koulutusryhmässä tai b) Kahden koulutusryhmän vertailu (eri aineenopettajaryhmät). Haastattelututkimus tai c) Opettajia kouluttavien näkemykset tiedonhankinnan ja –käytön ohjauksesta opettajan työssä. Haastattelututkimus.  (ES)
21. Tiedonhankinnan opetuskokeilu yliopiston kirjaston ja ainelaitoksen yhteistyönä. Lähtökohtana määritelty toiminnallinen (prosessi)malli. Kandi- tai graduseminaariin liitetyn opetuskokeilun suunnittelu, toteutus ja arviointi. (ES)
22. Aloittavien korkeakouluopiskelijoiden tiedonhankintataidot ja sen arviointi. Kirjallisuuskatsaus, testien evaluointi tai testin soveltaminen. (ES)
23. Tiedonhankinnan opetuskokeilu yleisen kirjaston ja koulun yhteistyönä. Lähtökohtana määritelty toiminnallinen (prosessi)malli. Projektimuotoisen, tutkielmakurssin tms. tyyppisen opetuskokeilun suunnittelu, toteutus ja arviointi. (ES)
    
24. Kriittisen pedagogiikan soveltaminen informaatiolukutaito-opetuksessa (ST)
    - kirjallisuuskatsaus, mitä kriittinen pedagogiikka on, kirjallisuudessa raportoituja käsityksiä ja tapausselostuksia sen soveltamisesta IL- opetuksessa
    - Elmborg, James; Paolo Freire, John Dewey