Gradun aiheita

Sanna Talja

sähköposti: sanna.k.talja at uta.fi


E-kirjojen  käytettävyys (käytettävyystutkimus)
Näkökulma kannattaa rajata jonkin tieteenalan (esim. sosiaalitieteet) käyttäjiin
Menetelmä: käytettävyystestaus, haastattelut
Aikaisempia pro gradu -tutkimuksia: Perälä, Raija, gradu (e-kirjojen käytettävyys), Rikkilä, Jarkko, gradu (musiikkitiedonhakujärjestelmien käytettävyys, Hietanen, Outi (Tampereen yliopiston kotisivujen käytettävyys), Riikonen, Johanna (Nelli -käyttöliittymä)
Tieteellisiä raportteja: Rowlands, Ian, Nicholas, David (CIBER)

E-aineistojen käyttö ja tieteellisen kirjallisuuden lukeminen: tutkimusalojen välisten erojen tarkastelu.
Tutkimuskohde: Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kirjasto. Kontaktit: Maria Forsman, Sanna Talja
Tausta: E-aineistojen käyttöä tarkasteltaessa joudutaan yleensä operoimaan laajoilla tieteenalaluokituksilla, jolloin tieteenalojen sisäiset erot jäävät vähemmälle huomiolle. Erot tieteenalojen sisällä voivat kuitenkin olla suurempia kuin erot tieteenalojen välillä.
Metodi: Esimerkiksi survey-kysely tai lainaustilastot. Maria Forsmanin haastattelu tutkimuskohteeseen orientoitumiseksi.
Kirjallisuus, ks. esimerkiksi Elina Laten gradu, jossa laajasti aihepiirin kirjallisuutta

RefWorksin käytettävyys ja hyödyllisyys tutkijan osana tutkijan informaatiotyön käytäntöjä
- Selvitettävää: Kuinka viitteidenhallintajärjestelmät istuvat tutkijoiden työkäytäntöihin. Jos eivät istu, miksi eivät? Käytettävyysongelmat ja mistä ne johtuvat. Ohjelmien affordanssit (Gibson, Raudaskoski ja Arminen)
- taustaa: ks. Katja Salmisen gradu "Hoitotieteellisen tutkimusryhmän yhteistoiminnalliset informaatiokäytännöt", luku johtopäätökset (jatkotutkimusaiheet)
. Aineisto: Käytettävyystutkimus, haastatteluja. Kannattaa valita systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin nojaava, julkaisuaktiivinen ala, esim. hoitotiede tai lääke/terveystiede, tms.

RSS -syötteiden käyttö eri tieteenaloilla
- kyselytutkimus
- teoriatausta, ks. esim. Fry & Talja 2005 (tieteenlalaerot hakumenetelmissä ja relevanssikriteereissä)

Akateemisten tutkijoiden blogit
- mahdollista tarkastella monesta näkökulmasta, esim. tieteenalaerot, erityyppiset blogigenret, miksi tutkijat bloggaavat, blogien sisällönanalyysi tms.
- taustakirjallisuutta: esim. Fry & Talja:, Journal of Information Science -artikkeli

Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen
Taustaa: Lainaustilastojen perusteella on havaittu, että tutkijat lukevat kirjallisuutta laajemmin kuin mitä he käyttävät varsinaisessa tutkimustyössään. He lukevat myös muuta kuin oman tutkimusalansa kirjallisuutta. Tutkijoiden omaehtoisen "syvän" lukemisen tai muun kuin oman tutkimusalueen tieteellisen kirjallisuuden lukemisen roolia ja merkitystä ei juurikaan ole tutkittu.
Kohde: Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden lukemisesta tiedetään huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi lääke- ja terveystieteilijöiden tai luonnontieteilijöiden lukemisesta.
Kirjallisuutta: Cain, Amanda; ks. myös Mäntylä & Ylijoki


Viittaamisen käytännöt x - tieteenalalla:
- mahdollisia analyysinäkökulmia: ajalliset muutokset, viittaukset kirjoihin vs. artikkeleihin, viitattujen teosten ikä, eniten viitatut tekijät/teokset, viitattujen sukupuolijakauma, jne.
ks. Mari Soivaaran gradu Sosiologian -lehden viitteistä; Mählck, Paula (2001) Mapping gender differences in scientific careers in social and bibliometric space. Science, Technology & Human Values 26(2), 167-190.

Gradujen tai väitöskirjojen arviointilausunnot x -tieteenalalla (esim. tietojenkäsittelytiede, kielitiede, sosiologia, tms.)
- onko lausunnoissa (puhunta/puhuttelu) tai arvosanoissa havaittavissa eroja (naiset/miehet; aiheen luonne)
Menetelmä: tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi, tms.

Wikipedia -kirjoittajien tietokäytännöt
Taustaa: Sekä tutkijat että opiskelijat kirjoittavat Wikipediaan. Kirjoittajien tiedonhallinnan käytännöistä ei juuri ole tietoa. Miten wiki-kirjoittajat keräävät tietoa ja seulovat sitä? Miten he ymmärtävät roolinsa tiedon tuottajinaeli mihin "käytännön yhteisöön" he kirjoittajina identifioituvat? Minkälaiseen filosofiseen näkemykseen tiedosta ja asiantuntijuudesta heidän toimintansa perustuu?
Teoriataustaa, kirjallisuutta: esim. Gherardi, Sylvia (käytännön yhteisöt vs. yhteisöjen käytännöt).
Menetelmä: haastattelut, havainnointi (opastetut kierrokset).

Käyttäjä -käsitteen tulkinnat ja relevanssi Web 2.0 ympäristössä
- selvitettävää: käyttäjä -käsitteen rooli informaatio-/tiedonhankintatutkimuksessa,  käsitteen nykyinen relevanssi suhteessa sisällöntuotantoon web 2.0 ympäristössä
- kirjallisuuskatsaus, sisällönanalyysi
- Hapke, Thomas (2007); Lamb & Kling: Conceptualizing users as social actors

Kriittisen pedagogiikan soveltaminen informaatiolukutaito-opetuksessa
- kirjallisuuskatsaus, mitä kriittinen pedagogiikka on, kirjallisuudessa raportoituja käsityksiä ja tapausselostuksia sen soveltamisesta IL- opetuksessa
- Elmborg, James; Paolo Freire, John Dewey


Henkilökohtainen tiedonhallinta

Kotikirjastot
- Personal libraries
- henkilökohtainen dokumenttien organisointi, valinta- ja karsintakriteerit
- esteettiset aspektit, muut aspektit ja arvot ja niiden ilmeneminen esillepano-, ryhmittely-, organisointi- ja hankintakäytännöissä

Kirjojen keräilyharrastus: informaatioresurssit, informaatiokäytännöt ja kokoelmat
Teoriatausta: Stebbins, Robert: Serious leisure -teoria; Hartel, Jenna (artikkeli Knowledge Organization -lehdessä sekä Theories of Information Behavior -kirjassa, Hartelin väitöskirja)
Taustaa: Harrastuksiin liiittyviä informaatiokäytäntöjö on tutkittu varsin vähän. Aihetta kannattaa painottaa enemmän asiantuntijatiedon ja osaamisen muotoutumiseen ja jakamiseen eli (sosiaalisiin) tietokäytäntöihin harrastuskonteksteissa kuin tiedontarpeisiin tai -hankintaan (=informaatioaukkoihin, tiedonlähteisiin).
Metodi: Kuvaileva tapaustutkimus (haastattelut, opastetut kierrokset, visuaaliset menetelmät).

Kodin informaatio: arkistointi- ja organisointikäytännöt
Kirjallisuus: Tiedonhallinnan ja tiedon organisoinnin tutkimusalue. Kirjallisuus: S32 Henkilökohtainen tietohallinto.  
Tausta: Mitä kodin informaatio on? Millaisia informaatiokokoelmia siitä muodostuu? Miten sitä säilytetään? Miten informaatiota valitaan säilytettäväksi? Miten säilytettäväksi valittu informaatio organisoidaan? Arkipäivän tärkeän informaation säilyttämistä ja organisointia ei juuri ole tutkittu. Sen merkitys on kuitenkin suuri ajatellen arjen sujuvuutta. Tutkimus auttaa ymmärtämään tätä perustavaa toimintaa sekä kehittämään järjestelmiä tukemaan paremmin henkilökohtaista/kotitalouksien tiedonhallintaa.
Kirjallisuutta: Kalms, Bryan: Household information practices. Information Research.

Lukupiirit ja lukemisen sosiaaliset ulottuvuudet.
Taustaa: Lukeminen on perinteisesti mielletty yksityisenä ja henkilökohtaisena, pään sisäisenä prosessina. Kokemusten ja tulkintojen jakaminen saattaa olla tärkeä osa lukemista. Sosiaalisia ulottuvuuksia liittyy kaikkiin harrastuksiin, mutta kirjallisuuden harrastamisesta ei juurikaan ole tutkittu tältä kannalta.
Kohde: Joko verkon lukupiirit (tai blogit), tai fyysisesti kokoontuvat lukupiirit.
Menetelmä: Haastattelut tai verkosta saatavilla olevat aineistot (keskusteluryhmät tms).
Kirjallisuutta: Fister, Barbara (2005): Reading as a contact sport.