GRADUN AIHEITA: Tieteellinen kommunikaatio

• E-lehtien rahoituksen ja käytön yhteys julkaisu- ja tohtorituotokseen Suomen yliopistoissa (PV)

• Käyttäjä -käsitteen tulkinnat ja relevanssi Web 2.0 ympäristössä (ST)
  - selvitettävää: käyttäjä -käsitteen rooli informaatio-/tiedonhankintatutkimuksessa,  käsitteen nykyinen relevanssi suhteessa sisällöntuotantoon web 2.0 ympäristössä
  - kirjallisuuskatsaus, sisällönanalyysi
  - Hapke, Thomas (2007); Lamb & Kling: Conceptualizing users as social actors
• E-aineistojen käyttö ja tieteellisen kirjallisuuden lukeminen: tutkimusalojen välisten erojen tarkastelu. (ST)
  Tutkimuskohde: Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden kirjasto. Kontaktit: Maria Forsman, Sanna Talja
  Tausta: E-aineistojen käyttöä tarkasteltaessa joudutaan yleensä operoimaan laajoilla tieteenalaluokituksilla, jolloin tieteenalojen sisäiset erot jäävät vähemmälle huomiolle. Erot tieteenalojen sisällä voivat kuitenkin olla suurempia kuin erot tieteenalojen välillä.
  Metodi: Esimerkiksi survey-kysely tai lainaustilastot. Maria Forsmanin haastattelu tutkimuskohteeseen orientoitumiseksi.
  Kirjallisuus, ks. esimerkiksi Elina Laten gradu, jossa laajasti aihepiirin kirjallisuutta
• RefWorksin käytettävyys ja hyödyllisyys tutkijan osana tutkijan informaatiotyön käytäntöjä (ST)
  - Selvitettävää: Kuinka viitteidenhallintajärjestelmät istuvat tutkijoiden työkäytäntöihin. Jos eivät istu, miksi eivät? Käytettävyysongelmat ja mistä ne johtuvat. Ohjelmien affordanssit (Gibson, Raudaskoski ja Arminen)
  - taustaa: ks. Katja Salmisen gradu "Hoitotieteellisen tutkimusryhmän yhteistoiminnalliset informaatiokäytännöt", luku johtopäätökset (jatkotutkimusaiheet)
  . Aineisto: Käytettävyystutkimus, haastatteluja. Kannattaa valita systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin nojaava, julkaisuaktiivinen ala, esim. hoitotiede tai lääke/terveystiede, tms.
• RSS -syötteiden käyttö eri tieteenaloilla (ST)
  - kyselytutkimus
  - teoriatausta, ks. esim. Fry & Talja 2005 (tieteenlalaerot hakumenetelmissä ja relevanssikriteereissä)
• Akateemisten tutkijoiden blogit (ST)
  - mahdollista tarkastella monesta näkökulmasta, esim. tieteenalaerot, erityyppiset blogigenret, miksi tutkijat bloggaavat, blogien sisällönanalyysi tms.
  - taustakirjallisuutta: esim. Fry & Talja:, Journal of Information Science -artikkeli
• Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen (ST)
  Taustaa: Lainaustilastojen perusteella on havaittu, että tutkijat lukevat kirjallisuutta laajemmin kuin mitä he käyttävät varsinaisessa tutkimustyössään. He lukevat myös muuta kuin oman tutkimusalansa kirjallisuutta. Tutkijoiden omaehtoisen "syvän" lukemisen tai muun kuin oman tutkimusalueen tieteellisen kirjallisuuden lukemisen roolia ja merkitystä ei juurikaan ole tutkittu.
  Kohde: Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden lukemisesta tiedetään huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi lääke- ja terveystieteilijöiden tai luonnontieteilijöiden lukemisesta.
  Kirjallisuutta: Cain, Amanda; ks. myös Mäntylä & Ylijoki
• Viittaamisen käytännöt x -tieteenalalla (ST)
  - mahdollisia analyysinäkökulmia: ajalliset muutokset, viittaukset kirjoihin vs. artikkeleihin, viitattujen teosten ikä, eniten viitatut tekijät/teokset, viitattujen sukupuolijakauma, jne.
  ks. Mari Soivaaran gradu Sosiologian -lehden viitteistä; Mählck, Paula (2001) Mapping gender differences in scientific careers in social and bibliometric space. Science, Technology & Human Values 26(2), 167-190.
• Gradujen tai väitöskirjojen arviointilausunnot x -tieteenalalla (esim. tietojenkäsittelytiede, kielitiede, sosiologia, tms.) (ST)
  - onko lausunnoissa (puhunta/puhuttelu) tai arvosanoissa havaittavissa eroja (naiset/miehet; aiheen luonne)
  Menetelmä: tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi, tms.
• Wikipedia -kirjoittajien tietokäytännöt (ST)
  Taustaa: Sekä tutkijat että opiskelijat kirjoittavat Wikipediaan. Kirjoittajien tiedonhallinnan käytännöistä ei juuri ole tietoa. Miten wiki-kirjoittajat keräävät tietoa ja seulovat sitä? Miten he ymmärtävät roolinsa tiedon tuottajinaeli mihin "käytännön yhteisöön" he kirjoittajina identifioituvat? Minkälaiseen filosofiseen näkemykseen tiedosta ja asiantuntijuudesta heidän toimintansa perustuu?
  Teoriataustaa, kirjallisuutta: esim. Gherardi, Sylvia (käytännön yhteisöt vs. yhteisöjen käytännöt).
  Menetelmä: haastattelut, havainnointi (opastetut kierrokset).
•