Laatu, arviointi ja kehittäminen Johtamistieteiden laitoksella

Tampereen yliopisto
Johtamistieteiden laitos

1. Yleiskuvaus

Johtamistieteiden laitoksen tavoitteena on olla kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu johtamisen, hallinnon ja markkinoinnin alan tutkimus- ja koulutusyksikkö, jonka oppiaineisiin hakeutuminen on haluttua ja jonka opiskelijat ja muut tiedeyhteisön jäsenet sekä yhteistyökumppanit kokevat innostavana, innovatiivisena, mahdollisuuksia antavana ja hyvinvointia vaalivana työyhteisönä. Johtamistieteiden laitoksen keskeisiä tavoiteltavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, avoimuus, vastuullisuus ja kannustavuus.

Laadunvarmistuksella tarkoitetaan Johtamistieteiden laitoksella järjestelmällistä toiminnan kehittämistä, joka ilmenee toimintokohtaisten tavoitteiden asettamisena, tavoitteiden mukaisina päätöksinä ja toiminnan säännöllisenä itsearviointina. Arvioinneissa seurataan tavoitteisiin pääsemistä, tarjotaan opiskelijoille ja henkilökunnalle vaikuttamismahdollisuuksia ja rajataan kehittämiskohteita.

Johtamistieteiden laitoksella laadunvarmistuksen pohjana on vuonna 2005 laadittu laitoksen strategia ja laatujärjestelmä vuosille 2008-2010. Tärkeimpiä laatua koskevia tavoitteita kuvaamaan on kehitelty ja on kehitteillä erilaisia BSC-järjestelmään pohjaavia mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti vaikuttavuuden saavuttamista seurataan. Strategian ja laatujärjestelmän pohjalta on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma vuosille 2008-2010. Henkilöstösuunnitelman perustaksi on otettu laitoksen tehtävä ja toimintastrategia ajatuksella, että henkilöstösuunnitelman pitäisi tukea mahdollisimman hyvin laadukkaan toiminnan tavoitteiden saavuttamista.

Tietoisuus siitä, että laatu on jatkuva prosessi, edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja laadusta viestimistä. Laadun varmistamista ja kehittämistä tukemassa on olemassa useita, koko laitokselle yhteisiä toimintatapoja, sekä oppiaineittain toteutettavia käytäntöjä osana laitoksen toimintakulttuuria. Tärkeänä näistä voidaan nostaa esille strategiatyö, joka tunnistaa laadun. Strategiasta viestimällä henkilöstö on tietoinen laadun merkityksestä. Laadunvarmistuksen pohjana toimivat koko laitoksen kattava vuosittainen itsearviointi sekä toimintakertomus, joiden pohjalta olemassa olevia käytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja esitetään kehittämisehdotuksia saadun palautteen pohjalta. Itsearviointi kattaa sekä strategisen itsearvioinnin, osana tulosneuvotteluja tehdyn itsearvioinnin että strategisten tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja niissä määriteltyjen tavoitteiden pohjalta suoritettavan vertailun. Vuosittain toteutetaan kehittämisen kannalta tärkeäksi katsottuja suunnittelu- ja itsearviointipäiviä, esimerkkinä laitoksen strategiapäivät.

Viikottaisilla henkilöstökokouksilla ja yhteisillä opetuksen suunnittelua käsittelevillä palavereilla pyritään varmistamaan yhteisten laatua koskevien tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen yli oppiainerajojen. Sähköpostitiedottaminen laitoksen yhteisellä postituslistalla toimii henkilöstökokouksen tavoin yhteisenä tiodottamisen foorumina. Lisäksi erityisesti työhyvinvointiin ja hyvään yhteistyöhenkeen liittyen järjestetään henkilöstölle yhteisiä virkistäytymistapahtumia.

Oppiaineittain järjestettävät palaverit liittyvät omalta osaltaan laadunvarmistuksen kokonaisuuteen. Oppiainepalavereissa käsitellään yksityiskohtaisemmin esimerkiksi opiskelijoilta tulevaa laatuun liittyvää palautetta ja siten edistetään laitoksen ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta.

Opiskelijoiden ja koko laitoksen välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä laadun varmistamisen ja kehittämisen kannalta. Vuonna 2006 saatu Ällästikku-palkinto kannustaa ylläpitämään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja kehittämään niitä jatkuvasti. Yhteistyö ainejärjestöjen (Boomi ry. ja Staabi) kanssa ilmenee muun muassa opiskelijajäsenien osallistumisena henkilöstö- ja laitosneuvoston kokouksiin sekä yhteisille suunnittelu- ja itsearviointipäiville. Opiskelijat antavat perinteisen luentokuulustelujen yhteydessä kerättävän kurssipalautteen ohella palautetta myös sähköisellä e-lomakkeella. Oppiaineittain järjestetään opiskelijoiden ja henkilöstön tutustumis- ja esittäytymistilaisuudet lukukausien alussa uusille opiskelijoille heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija-assistenttijärjestelmä, joka on käytössä ainoastaan kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineissa, edistää osaltaan laitoksen ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Opiskelija-assistentit toimivat linkkinä laitoksen ja opiskelijoiden välillä, sekä osallistuvat laitoksen toimintaan.

Oheiset asiakirjat ja selvitykset kuvaavat laatujärjestelmän eri elementtejä ja prosessia:
>> Laitoksen laatujärjestelmän rakentaminen (pdf)
>> Laitoksen strategia ja laatujärjestelmä (pdf)
>> Opetuksen laadunvarmistusjärjestelmä osana kehittämissuunnitelmaa
>> Henkilöstösuunnitelma vuosille 2008-2010 (pdf)
>> Jolan strategian itsearviointi, toukokuu 2007
>> Työolokartoitus
>> Itsearviointi 2007 (pdf)
>> Itsearviointi 2006 (pdf)
>> Toimintakertomus 2006 (pdf)
>> Toimintakertomus 2007 (pdf)

2. Johtamistieteiden laitoksen laatua tukevat käytännöt sekä kehittämisen kohteet laitoksen strategian ja laatujärjestelmän näkökulmasta

Laatutyön toimenpiteet on taulukoitu strategiassa ja keskeisimmät kehittämisen kohteet tunnistettu itsearvioinneissa.

Opetus

Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää resursseihin nähden perusteltua koulutusta siten, että se tuottaa opiskelijoille arvostetun tutkinnon sisältäen hyvät valmiudet uusiin näkökulmiin, itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun, itsensä kehittämiseen, itsenäiseen tiedonhankintaan, jatko-opiskeluun ja kansainvälistymiseen. Oppiaineisiin hakeutuminen on haluttua. Tavoitteisiin pyritään muun muassa seuraavin, tärkeäksi katsotuin toimenpitein:

Opiskelijavalintoja kehitetään hallintotieteen opintosuunnan yhteisessä Valintajärjestelmän ja valintayhteistyön kehittämistyöryhmässä. Yrityksen hallinnon ja markkinoinnin opiskelijavalinnan kehittämistyö tapahtuu osana valtakunnallista yhteisvalinnan kehittämistyötä. Korkeakouluhallinnon- ja johtamisen opintokokonaisuuden (KOHA) haasteina ovat kasvavat hakijamäärät ja markkinointia suunnataan kartoitetuille kohderyhmille. European Master in Higher Education –maisteriohjelman (HEEM ) kehittämistyötä tehdään yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa.

Opetuksen suunnittelussa lähtökohtana on koulutuksen vaikuttavuus ja suunnittelussa huomioidaan varsin kattavasti sekä opiskelijoiden että ulkopuolisten sidosryhmien, kuten työnantajien, näkökulma. Tiedot opiskelija-assistenttien ja sähköisen palautejärjestelmien kautta, vuosittaiset HOPS-tilaisuudet oppiaineittain, sekä esimerkiksi turvallisuushallinnossa lukukauden lopulla järjestettävä palauteseminaari toimivat pohjana opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyössä. Ulkopuolisten sidosryhmien näkökohtia on saatu esille opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön (OTUKE) vierailujen kautta laitoksen yhteisissä sekä ainekohtaisissa opetuksensuunnittelukokouksissa sekä Ura- ja rekrytointipalvelujen (U&R) työllistymisseurannoista . Hallintotieteessä opetuksen suunnittelun pohjana toimii erityisesti vuonna 2006 tehty Työmarkkina-analyysi, jossa on kartoitettu alan asiantuntijoiden näkökulmasta tärkeinä pidettyjä tulevaisuuden osaamisalueita, työelämän osaamistarpeista ja niiden muutoksia. Kauppatieteissä hyödynnetään vastaavasti Suomen Ekonomiliiton (SEFE) tutkimuksia ja kansainvälisiä vertailuja.

Opetuksen linkittäminen tutkimukseen on koettu tärkeäksi ja hyviä käytäntöjä löytyy oppiaineittain. Higher Education Groupissa (HEG) käytetään tutkimalla oppimista (työelämälähtöiset kurssityöt). Hallintotieteessä HALLS3-kurssilla opetus ja tutkimus on yhdistetty siten, että opetusmenetelmänä käytetään konkreettisen tutkielman tekoa. Yrityksen hallinnossa ja markkinoinnissa jo perustutkintovaiheessa olevia opiskelijoita otetaan mukaan oppiaineiden tutkimusprojekteihin opiskelujen ohessa.

Laitoksen neljä maisteriohjelmaa korostavat kansainvälisyyttä ja erityisasiantuntijuutta. Englanninkieliset maisteriohjelmat European Master in Higher Education (HEEM) ja Master´s Degree in Business Competence vahvistavat laitoksen kansainvälistä opetusta ja opiskelijoiden suuntautumista kansainvälisesti. Maisteriohjelmien lisäksi myös oppiaineissa käytetään kansainvälisiä luennoitsijoita. Opiskelijoita rohkaistaan lähtemään vaihtoon ja tilastojen valossa tässä on myös onnistuttu: laitokselta lähtee vaihtoon toiseksi eniten opiskelijoita koko yliopistosta. Vastaavasti laitos myös vastaanottaa huomattavan määrän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita vuosittain.

Opetuksen osalta keskeiset kehittämisen kohteet koskevat erityisesti suuria opetusryhmiä ja palautejärjestelmiä. Suuret opiskelijamäärät kursseittain vaativat osallistumisoikeuksien rajaamista ja vaihtoehtoisten suoritustapojen kehittämistä, jotta pääaineopiskelijat pystyttäisiin huomioimaan paremmin. Sivuaineopiskelijoille kehitetään mahdollisuuksia suorittaa tarjottavista opinnoista perus- ja aineopintojen tasoisia kursseja. Sähköisten opetusympäristöjen hyödyntämistä kehitetään vuorovaikutteisempaan suuntaan. Neuvonta-, ohjaus- ja palautejärjestelmää on kehitetty opiskelijoilta tulevien ideoiden ja kehittämisehdotusten pohjalta ja palautekanavat ovat oppiaineittan olemassa. Järjestelmää tulee vielä systematisoida laatua kehittävämpään suuntaan (esimerkiksi sähköisen palautteen kokoaminen ja analysoiminen kursseittain, konkreettiset jatkotoimenpiteet). Opiskelija-assistenttitoimintaa jatketaan ja kehitetään saatujen kokemusten pohjalta (opiskelija-assistenttien raportit) enemmän laatua kehittäväksi vuorovaikutukseksi.

>> Työmarkkina-analyysi (pdf)

Tutkimus ja tutkiminen

Tavoitteena on lisätä omilla vahvuusalueillamme kansallisesti ja kansainvälisesti arvokasta ja laadukasta tutkimusta siten, että perus- ja soveltava tutkimus ovat tasapainoisesti mukana. Tutkimusta kohdistetaan laitoksen oppiaineiden kannalta olennaisiin kysymyksiin.

Olemassaolevia, laatua ylläpitäviä ja sen takaavia tekijöitä ovat muun muassa:
Kaikkien oppiaineiden ja maisteriohjelmien tutkimus ja tutkimusalueet sijoittuvat vahvasti oppiaineen omille painoalueille sekä laitoksen oppiaineiden yhteisiksi vahvistetuille, tärkeimmille tutkimusalueille. Oppiaineiden painoalueita ovat yrityksen hallinnossa leadership, strategia ja vastuullisuus, markkinoinnissa asiakas- ja suhdeosaaminen. HEG:n tutkimusohjelma on johdettu suoraan HEG:n omasta strategiasta. Laitoksen yhteisiksi vahvistetut tärkeimmät tutkimusalueet ovat 1) organisaatioiden ja johtajuuden yli toimialojen ulottuvat vertailut, 2) kolmannen sektorin palvelujen organisointi, markkinointi ja johtajuusongelmat, sekä 3) julkisen ja yksityisen toiminnan rajapinnat ja verkostot. Laitos järjestää myös yhteisiä metodiopintoja perus- ja jatko-opiskelijoille. Laitoksen kauppatieteelliset oppiaineet ovat jäseniä KATAJA -tutkijakoulussa ja laitos koordinoi Graduate School for Higher Education Administration, Management and Economics -tutkijakoulua. Väitöskirjojen ja julkaisujen määrä on pysynyt tavoitteissa, kansainvälinen tutkimusyhteistyöhön osallistuminen on laajentunut ja ulkopuolinen rahoitusvolyymi kasvanut. Oppiaineet osallistuvat myös kansainvälisiin konferensseihin.

Kehittämisen kohteita, jotka on tunnistettu, ovat erityisesti seuraavat: Hankerahoitusta tulee lisätä ja tutkimustyön edellytyksiä parantaa. Opetushenkilökunnalle tulisi jäädä enemmän aikaa oman tutkimuksen tekemiselle. Post doc -tutkijoilla on erittäin keskeinen rooli laitoksen vahvoilla tutkimusalueilla, post doc -järjestelmää tulee laajentaa ja kattaa lisäresurssein.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö

Laitoksen strategian mukaan palvelemme korkeatasoisella tutkimuksella ja opetuksella yhteiskuntaa ja kulttuuria sekä edistämme osaltamme yhteiskunnallisten ilmiöiden kriittistä tarkastelua sekä kansalaisyhteiskunnan rakentamista toimimalla alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Osallistumme asiantuntijoina aktiivisesti oman alamme ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen keskusteluun ja kehittämiseen. Arvostamme ulkoista yhteistyötä ja osaamisen siirtämistä käytännön työelämään. Tavoitteena on, että yhteistyö kattaa kaikki olennaiset partnerit niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yhteistyön muodot ovat toimivia ja yhteistyö on ajallisesti riittävää.

Verkostoitumista vahvistetaan esimerkiksi seuraavin tavoin:
Laitoksella on yhteistyötä sekä oppiaine- että opettajakohtaisesti elinkeinoelämän, valtion ja kuntien työnantajiin ja järjestöihin, muihin korkeakouluihin ja tieteellisiin yhteistyötahoihin, myös kansainvälisesti. Esimerkiksi eri korkeakoulujen opettajien yhteistyössä organisoimat kurssit ja yhteistyö muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa (muun muassa TTY, TAMK, PIRAMK, LAMK ja PAKK). HEGillä on monipuolista kansainvälistä yhteistyötä alan tutkimuksessa ja koulutuksen toteuttamisessa ulkomaisten yliopistojen kanssa. Erityisesti hallintotieteen oppiaineella on laaja avoimen yliopiston opetuksen tarjonta useilla eri paikkakunnilla. Laitoksen henkilökunta toimii erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja heitä kutsutaan pitämään esitelmiä ja antamaan asiantuntijalausuntoja alaansa koskien. Tieteellisiä konferensseja ja seminaareja järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen ja ministeriöiden kanssa.

Opiskelijoiden työharjoittelun kautta ollaan vuosittain yhteydessä noin 50 työnantajaan. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla työelämään siirtyneiden alumnien käsityksiä koulutuksesta (Ura- ja rekrytointipalveluiden uraseurantaraportit). Työelämän ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä opetuksen kehittämiseksi kuullaan. Esimerkkinä hallintotieteen työmarkkina-analyysiin liittyvä ennakointipaneeli, jossa työelämän edustajat yhdessä oppiaineen edustajien kanssa keskustelivat tulevaisuuden osaamistarpeista ja opetuksen kehittämisestä. Yrityksen hallinnon ja markkinoinnin oppiaineissa sidosryhmäyhteistyö konkretisoituu tutkimuksellisesti TEKESin hankkeissa, joissa on mukana sekä toisia korkeakouluja että yrityksiä.

Sidosryhmäyhteistyötä varten tarvitaan ennakointipaneelin kaltainen systemaattinen foorumi, jolla tärkeimpiä työelämän edustajia voidaan säännöllisin väliajoin tavata ja keskustella koulutuksen vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. HEG:n tavoitteena on muodostaa koko HEG:n toiminnan kattava neuvottelukunta (”advisory board”), jonka koostumus pyritään saamaan mahdollisimman kattavaksi otokseksi HEG:n toiminnan sidosryhmistä (edustajia eri sektoreilta, eri tehtävistä, eri sukupuolista, eri instituutioista jne.). Neuvottelukunnalta odotetaan ulkopuolisia näkemyksiä HEG:n opetus- (ja tutkimus-) toiminnan kehittämisestä ja sisällöllisestä suuntaamisesta.

Tieteellisiä seuroja ja yhdistyksiä sekä yhteistyökumppaneita:
>> Hallintotiede, Yrityksen hallinto ja Yrityksen taloustiede, markkinointi
>> HEG

>> Työmarkkina-analyysi (pdf)

Henkilöstövoimavarat ja toimintakulttuuri

Laitoksen toimintakulttuuri on avoin, osallistava ja keskusteleva sekä opiskelijoihin päin että oppiaineiden sisällä ja keskinäisesti. Henki on hyvä ja opettajat haluavat tehdä työtä yhdessä.

Laitoksella on laadittu henkilöstösuunnitelma vuosille 2008-2010. Henkilöstösuunnitelman perustaksi on otettu laitoksen tehtävä ja toimintastrategia ajatuksella, että suunnitelman pitäisi tukea mahdollisimman hyvin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät tavoitteet on kirjattu sekä työyhteisön kehittämisen että henkilöstön kehittämisen periaatteiden näkökulmista. Strategian toteutumista henkilöstötavoitteiden osalta mitataan muun muassa tarjolla olevien yliopiston keräämien tietojen pohjalta (esimerkiksi työolokartoitukset) sekä henkilöstölle kohdistetuilla kyselyillä (Johtamistieteiden laitoksen oma henkilöstökysely kevät 2007). Kyselyn tuloksia käsitellään ja arvioidaan laitoksen suunnittelu- ja itsearviointipäivillä sekä henkilöstökokouksissa.

Laitoksen johtaminen ja hallinto perustuu lainsäädäntöön ja yliopiston omiin johtosääntöihin ja toimintaohjeisiin, jotka koskevat yleis- ja henkilöstöhallintoa, taloushallintoa ja opinto- ja tutkimushallintoa sekä sisäistä ja ulkoista tiedottamista.

Kehittämisen kohteiksi tunnistettuja asioita, jotka tulee huomioida laatutyössä, ovat seuraavat: Henkilöstövoimavarojen riittävyys ja oikea kohdentuminen suhteessa toimintaan ja tavoitteisiin (opetusryhmien suuruus, oppiaineiden henkilöstömäärä suhteellisen pieni verrattuna koulutuksen kysyntään). Henkilöstön eläköitymisen vaikutus tulee ajankohtaiseksi pääosin vuosien 2010-2020 aikana. Laitoksen sisäisten vastuiden ja työprosessien selkiyttäminen ja näkyväksi tekeminen avoimen toimintakulttuurin varmistamiseksi. Virkarakennetta tulee kehittää tutkimusta edistävään suuntaan. Laitoksen perusrahoituksen riittävyydestä ja erillisrahoituksen jatkuvuudesta huolehtimista pidetään ensiarvoisen tärkeänä strategisten tavoitteiden toteuttamiselle ja laitoksen perustoimintojen jatkumiselle.

Henkilöstöä ja opiskelijoita osallistavissa toimintatavoissa eniten kehittämistä edellyttävät suuret opetusryhmät erityisesti pääaineopiskelijoiden tutustumisen ja heidän oman oppimisensa näkökulmasta. Opiskelijoiden ja opettajien välistä opinto-ohjausta ja opettajatutorointia kehitetään entistä toimivampaan ja monipuolisempaan suuntaan. Lisäksi henkilöstön keskinäiseen työnjakoon oppiaineissa ja yksiköissä sekä laitoksen tasolla kiinnitetään huomiota.

Muokkaa