edellyttää yleensä sitä, että sointu palautetaan terssijärjestykseensä, jolloin sadaan selville soinnun perussävel ja sen myötä soinnun aste sävellajissa. Se että saman niminen sävel on kahdessa äänessä, ei merkitse analyysin kannalta mitään. Soinnun käännöksen numerointi määritellään joko oikeaoppisesti analysoimalla soinnun rakenne tai palauttamalla mieleen kolmi- ja nelisointujen käännösnumeroinnit.

Seuraavan esimerkin lopullinen analyysi: C:VI asteen kvinttisekstisointu, II aste, V asteen kvinttisekstisointu, I aste, II asteen kvinttisekstisointu, V aste, I aste.