Moniäänisessä musiikissa huolehditaan yleensä siitä, että vierekkäiset kuoroäänet S-A ja A-T eivät erkane yli oktaavin päähän toisistaan. Sen sijaan basson ja tenorin väli voi olla hyvinkin suuri. Tämä johtuu yläsävelsarjasta, joka tuottaa matalimpien osasävelten välille suuria intervalleja.

Jos kolme ylintä ääntä ovat oktaavin sisällä, pututaan ahtaasta asettelusta. Tällainen musiikki sopii erityisen hyvin kolmiääniselle nais- tai lapsikuorolle ja bassolle. Kirjoitustapa on tällöin se, että ylemmälle viivastolle, jolla käytetään diskanttiavainta, kirjoitetaan sopraano, altto ja tenori ja alemmalle viivastolle, jolla käytetään bassoavainta kirjoitetaan pelkkä basso.

Jos taas sopraanon ja tenorin välimatka on vähintään oktaavi, puhutaan hajallisesta asettelusta. Tällainen musiikki sopii sekakuorolle. Kirjoitustapa on tällöin se, että ylemmälle viivastolle kirjoitetaan naisäänet ja alemmalle miesäänet.