Pieni ja tehokas laitos

Taideaineiden laitoksessa opiskellaan ja opetetaan Suomen kirjallisuutta, yleistä kirjallisuustiedettä, teatterin ja draaman tutkimusta ja taidehistoriaa. Opiskelijoista ja oppiaineista huolehtii pieni mutta osaava vakiojoukkue: kolme professoria, kolme yliassistenttia, assistentti, ohjaaja sekä amanuenssi ja osastosihteeri.

Opiskelijoilla on ollut aina aktiivinen asema Taideaineiden laitoksen toiminnassa. Laitos on suosittu opiskelupaikka: vain vajaa kymmenesosa valintakokeisiin osallistujista tulee valituksi, mutta sivuaineen täältä löytää sitäkin useampi. Laitoksen opiskelijajärjestöistä Teema on toiminut pisimpään (perustettu 1974). Se yhdistää Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen ja taidehistorian opiskelijoita. Teema toimii virkeästi sekä opiskelijoiden edunajajana että laitoshengen rakentajana esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti yhteisiä laitoskahveja ajankohtaisine keskustelunavauksineen. Yhteistyössä on mukana myös teatterin ja draaman tutkimuksen opiskelijoiden Silmänkääntäjä (perustettu 1980). Ainejärjestöjen kautta opiskelijat saavat äänensä kuuluviin myös laitoksen hallinnossa.

Monipuolista opetusta vaaliva laitos on myös tuottelias tutkimusyksikkö. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi eri taiteenalojen saloja selvittelee joukko tutkijakoululaisia ja muita tutkijoita – usein erilaisissa yhteistyöverkostoissa.

Verkostoja ja rihmastoja

Laitoksen kotimaisiin yhteistyöverkostoihin kuuluvat mm. Kirjallisuustieteen valtakunnallinen virtuaaliyliopisto sekä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu, Muuttuva viestintä -tutkijakoulu sekä Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma. Myös kieli- ja käännöstieteen laitoksen kanssa on useita yhteisiä opetus- ja tutkimusprojekteja. Laitoksen opettajia ja tutkijoita toimii asiantuntijoina ja luottamustehtävissä mm. Suomen Akatemiassa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa. Kansainvälisellä tasolla laitoksen tutkijaopettajia toimii tieteellisten seurojen ja lehtien hallituksissa ja toimituskunnissa sekä koulutusprojekteissa. Laitos on lisäksi mukana kansainvälisessä opiskelija- ja tutkijavaihdossa.

Faktaa ja fiktiota – historiaa, paikkoja, kirjoja

Taideaineiden laitos on toiminut vilkkaana ainelaitoksena nykyisellä nimellään vuodesta 1975. Historialliset juuret kuitenkin ulottuvat aina Tampereen yliopiston alkuvaiheisiin. Kun Helsingissä toiminut Yhteiskunnallinen Korkeakoulu muutti Tampereelle 1960, tamperelaistui myös oppiaine nimeltään kirjallisuudenhistoria. Sen legendaarinen runoilijaprofessori Unto Kupiainen näkyy edelleen laitoksen arjessa: ”Unto Kupiaisen kirjastoksi” ristityn laitoskirjaston alkukokoelma muodostui pitkälti Kerttu ja Unto Kupiaisen sekä Tellervo Tapionlinnan lahjoituksista. Nykyisin kokoelmien ympärille on karttunut toimiva ja ajanmukainen tutkimuskirjasto.

Laitoksen arkistoon kuuluu Suomen kirjallisuuden oppiaineen yli 400 kirjailijahaastattelua käsittävä nauhoitearkisto. 1960-luvun lopulta alkaen kerätty kokoelma on digitoitu ja siirretty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Myös laitoksella on kopiot tutkijoiden käyttöön.

Teatterin ja draaman tutkimuksella on erillinen käsikirjasto toimipisteessään. Lisäksi yliopiston pääkirjastossa ja Humanika-osastokirjastossa on laajalti alan kirjallisuutta ja elektronisia aineistoja.

Yli 40-vuotisen taipaleensa aikana kantalaitos on toiminut Yliopiston päärakennuksen C-siivessä, pienteollisuusalueella Yliopistonkadulla ja nykyisissä tiloissaan Pinni B:ssä. Teatterin ja draaman tutkimus sijaitsee nykyisin Tutkivan teatterityön keskuksessa osoitteessa Hämeenpuisto 28 D.

Aiheista lisää:

Hosiaisluoma, Yrjö, Päivi Mehtonen ja Raisa Niemi, Kirjava aika. Tampereen yliopiston Taideaineiden laitoksen vaiheita . (Taideaineiden laitoksen julkaisuja 1) Tampere 1998.

Teema - Kirjallisuuden ja taidehistorian ainejärjestö
Silmänkääntäjä - Teatterin ja draaman tutkimuksen ainejärjestö
Humanika - Humanistis-kasvatustieteellinen osastokirjasto