KIRJALLISUUSAINEIDEN VERKKOSIVUT OVAT SIIRTYNEET UUDEN YKSIKÖN ALLE. JOS SELAIMESI EI SIIRRY SINNE AUTOMAATTISESTI NIIN KLIKKAA ALLA OLEVAA OSOITETTA

Suomen kirjallisuus

Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää erilaisia kirjallisia tekstejä ja muita kulttuurin kenttään kuuluvia ilmiöitä, vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään monipuolisesti kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuushistoriaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin.

Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii nostamaan esiin ja uudelleen arvioimaan kansallista kulttuuriperintöä ja siten myös syventämään käsitystä vieraista kulttuureista. Opintoihin suositellaan sisällytettäväksi opintoja jossakin ulkomaisessa yliopistossa.

Opinnoissa on paljon valinnaisuutta: opiskelijan on halutessaan mahdollista suuntautua ns. korkeakirjallisuuden lisäksi myös mm. lasten- ja nuortenkirjallisuuteen tai populaarikirjallisuuteen. Opiskelijoiden kirjallisia taitoja on pyritty kehittämään järjestämällä kirjallisen työn kursseja, joissa on keskitytty milloin kritiikin milloin esseen, kolumnin, artikkelin tai pakinan kirjoittamiseen. Perusopinnoista lähtien rakennetaan erilaisin harjoituksin pohjaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksille.

Suomen kirjallisuuden oppiaineessa pyritään järjestämään mahdollisimman paljon pienryhmäopetusta, luentoja ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa opinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä tai esseetehtävinä.

Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalueita ovat kirjallisuushistorian sekä kirjallisen instituution – tai kirjallisen kentän – tutkimus sosiologisin, kulttuurintutkimuksellisin, reseptiotutkimuksellisin ja tekstianalyyttisin menetelmin. Keskeisellä sijalla on myös nykykirjallisuus ja sen suhde uusimpaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Kaiken kaikkiaan Suomen kirjallisuuden oppiaineen opetus ja tutkimus on monipuolista ja tarvittaessa tieteiden rajoja ylittävää. Opiskelijat ovat motivoituneita ja opetus tehokasta, mistä kertoo myös oppiaineesta vuosittain maistereiksi valmistuvien suuri määrä. Samoin lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja on valmistunut runsaasti.

Suomen kirjallisuutta pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet enimmäkseen joko opetus- tai tiedotusalan moninaisiin tehtäviin. Suomen kirjallisuus sopii pääaineeksi aineenopettajan opintoihin, sillä kirjallisuuden opinnot kuuluvat pakollisina peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi aikoville. Moni on löytänyt työpaikkansa myös kirjastoalalta, kustannustoiminnasta tai kulttuurihallinnosta. Valmistuneiden joukossa on myös runsaasti kirjailijan, kriitikon tai tutkijan tielle lähteneitä.

Oppiaineessa on pyritty madaltamaan opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä esimerkiksi järjestämällä harjoittelumahdollisuuksia. Oppiaineesta valmistuneiden työttömyys on viime vuosina ollut vähäistä, noin neljän prosentin luokkaa.

Tiettyyn ammattiin sijoittumisessa auttaa paljon sopiva aineyhdistelmä. Suomen kirjallisuuden opiskelijoiden suosituimpia sivuaineita ovat olleet suomen kieli, tiedotusoppi, mediakulttuuri, informaatiotutkimus, filosofia, teatterin ja draaman tutkimus sekä erilaiset monitieteiset opintokokonaisuudet kuten mediakasvatus. Oppiaineen opettajat ja tutkijat opastavat mielellään myös sivuaineiden valinnassa.

Tarkempaa tietoa yksittäisistä tutkimushankkeista ja henkilökunnan sekä tutkijoiden yhteystiedot löytyvät laitoksen ihmisten esittelysivulta. Lisäksi tiedot taideaineiden tutkijoista ja heidän julkaisuistaan löytyvät Tampereen yliopiston tieteellisen toiminnan rekisteristä (Tutkii).