Taidehistoria

Taidehistoria kattaa periaatteessa koko visuaalisen kulttuurin kentän tutkimisen. Opiskelun tavoitteena on yhtäältä saada kokonaiskuva niistä metodisista välineistä, joilla visuaalisen kulttuurin ilmiöihin tartutaan sekä toisaalta saada yleiskuva taiteen kehityksen historiallisista kausista ja koulukunnista. Opiskelun alkuvaiheessa jälkimmäinen puoli on pääosassa. Taiteen traditioiden tuntemus onkin ensiarvoisen tärkeää myös nykypäivän kuvataiteen ja arkkitehtuurin ymmärtämiselle, sillä ne ovat hyvin traditiotietoisia taiteenlajeja.

Opiskelu edellyttää tiettyä taipumusta kuvataiteen ja arkkitehtuurin vastaanottamiseen samoin kuin tavallista enemmän itsenäistä aktiivisuutta, sillä sivuaineena (perus- ja aineopinnot 35 ov) taidehistoriassa voidaan antaa valitettavan vähän opetusta.

Hyödyllinen ja tärkeäkin sivuaine taidehistoria on mm. historian, kirjallisuustieteen, museologian ja kielten lukijoille sekä toimittajiksi, kirjastonhoitajiksi, museotyöhön, kustannusalalle tai matkailun palvelukseen aikoville. Viime aikoina taidehistoria on alkanut kiinnostaa yhä useammin myös muiden tiedekuntien opiskelijoita.