Laatu, arviointi ja kehittäminen

Päivitetty 12.12.2008

Lyhyt toiminnan yleiskuvaus laadun näkökulmasta

Taloustieteiden laitos muodostuu neljästä oppiaineesta, kahdesta kauppatieteelliseen alaan kuuluvasta oppiaineesta (kansantaloustiede ja laskentatoimi) sekä kahdesta hallintotieteelliseen alaan kuuluvasta oppiaineesta (kunnallistalous sekä finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi). Kaikki laitoksen oppiaineet ovat erittäin suosittuja sekä opiskelijoiden että rekrytoijien keskuudessa. Hakijamäärät pääsykokeissa ovat olleet suuria, myös sivuaineopiskelijoiden kiinnostus on ollut voimakasta ja laitokselta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittuminen vaativiin koulutustaan vastaaviin tehtäviin on ollut erinomaista. Laitoksen kaikilla oppiaineilla on runsaasti kansainvälistä yhteistyötä ja valmiita tutkijaverkostoja ja kansainvälistymistä edistetään edelleenkin mm. järjestämällä merkittäviä kansainvälisiä kongresseja, julkaisemalla kansainvälisissä aikakauskirjoissa, kannustamalla osallistumista kansainvälisiin konferensseihin ja kehittämällä laitoksen nykyisiä ja tulevia englanninkielisiä maisteriohjelmia.

Laitoksen oppiaineilla on pitkälle menevä autonomia niin resurssiensa käytössä kuin toimintatavoissaankin, mutta yhteistyötä oppiaineiden kesken on syntynyt lisääntyvästi niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin rekrytoinneissakin. Laitoksen englanninkielinen nimi ”Department of Economics and Accounting” kuvaa suomenkielistä nimeä selvemmin, mistä laitoksen oppiaineiden tiedeperusta löytyy.

Taloustieteiden laitoksella laadunvarmistuksella tarkoitetaan Tampereen yliopiston hallituksen vahvistaman määrittelyn mukaisesti järjestelmällistä toiminnan kehittämistä, joka ilmenee toimintokohtaisten tavoitteiden asettamisena, tavoitteiden mukaisina päätöksinä ja toiminnan säännöllisenä itsearviointina. Laatujärjestelmä on siten osa laitoksen ohjausjärjestelmää. Sen tehtävänä on tukea laitoksen toiminta- ja taloussuunnittelua ja siinä erityisesti tavoitteiden asettamista, tavoitteiden toteutumisen arviointia ja ajankohtaisimpien korjaavien tai kehittävien toimenpiteiden suunnittelua. Näitä prosesseja käsitellään koko henkilökunnan kesken mm. henkilöstö- ja laitosneuvoston kokouksissa, joihin myös perus- ja jatko-opiskelijat osallistuvat mm. opiskelija-assistenttien ja ainejärjestöjensä (Boomi, Staabi, Pareto ja Hallat) edustajien välityksellä.

Koska taloustieteiden laitoksen toimintaan kuuluvat olennaisesti tieteellinen tutkimus, tutkijakoulutus, vaativa ammatillinen opetus ja yhteiskunnalliset tehtävät, myös tavoitteiden asettaminen sekä tärkeimmät laatua varmistavat toimintatavat ja tulokset keskittyvät juuri näihin toimintoihin. Seuraavassa esitetään monia yksityiskohtaisia esimerkkejä niistä.

Laitoksen keskeiset tavoitteet

Tampereen yliopiston tavoitteiden mukaisesti laitoksen keskeisiä tavoitteita ovat vahva tutkimus ja tutkimisen kulttuuri, tutkimuksen ja opetuksen yhteyden tiivistäminen sekä kansainvälistyminen. Erityisesti tavoitteena on antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta (uutta opetusteknologiaa ja verkko-opetusta laajasti hyödyntäen) ja kansainväliselle tasolle yltävää tutkimusta omilla vahvuusalueilla. Sekä opetusta että tutkimusta pyritään määrätietoisesti kansainvälistämään. Laitoksen tahtotila on dokumentoitu tutkimusstrategiassa vuonna 2005 ja henkilöstösuunnitelmassa vuonna 2006. 

Laadunvarmistuksen dokumentointi

Käsillä oleva laatujärjestelmäkuvaus on keskeisin laitoksen laatujärjestelmän kokonaisuutta hahmottava dokumentti. Kuvausta päivitetään vähintään vuosittain, millä varmistetaan laatujärjestelmän kokonaisuuden säännöllinen tarkastelu ja ajantasaisuus.

Osana Tampereen yliopiston laadunvarmistuksen dokumentaatiota ja yliopiston sisäisiä tulosneuvotteluja laitos laatii vuosittain oman toimintasuunnitelman ja itsearvioinnin, jossa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan onnistuneisuutta yliopiston toiminnan kannalta keskeisissä asioissa. Suunnittelu- ja itsearviointiprosessit tukevat systemaattista laadunarviointia ja antavat suunnan laitoksen laadunvarmistukselle ja sen kehittämiselle.

Toimintasuunnitelman ja itsearvioinnin yhteydessä hyödynnetään useita toiminnan ja laadun tasoa havainnollistavia lähteitä, joita ovat esimerkiksi oppimis- ja opiskelija-arviot, erilaiset tilastot ja SoleCRIS-järjestelmästä saatavat tiedot, joista alla tarkemmin. Lisäksi Taloustieteiden laitos käyttää laadunvarmistuksensa suuntaamisessa yliopiston ulkopuolisilla tahoilla teetettyjä arviointeja, kuten erityisesti yliopiston tutkimuksen, opetuksen ja laatujärjestelmän auditoinnin tuloksia.

Laatutyön organisointi

Tutkijat, opettajat ja hallintohenkilöt vastaavat oman työnsä laadukkuudesta. Laitoksen oppiaineilla on myös monia tapoja opetuksensa, tutkimuksensa ja muun toimintansa laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi laitoksella on yhtenäisiä laadunvarmistuksen tapoja. Näistä mainittakoon erityisesti laitoksen johtajan asettama laitoksen laatutyötä koordinoiva laatutyöryhmä, jossa on jäseniä kaikista neljästä oppiaineesta. Työryhmässä on edustettuna sekä laitoksen henkilöstöä että perus- ja jatko-opiskelijoita. Käsillä oleva laatujärjestelmän kuvaus perustuu ko. yhteistyölle. Laatutyöryhmän tähänastisista tuotoksista keskeisin on vuonna 2008 käyttöönotetun koko laitoksen yhteisen opiskelijapalautejärjestelmän (mallilomake) kehittäminen. Yhteistyötä ja laatutyöstä tiedottamista pyritään lisäämään jatkossa.

Laatutyö opiskelijavalinnassa ja opetuksessa

1. Tavoitteet
o  Korkeatasoinen, kansainväliset standardit täyttävä ja tutkimukseen pohjautuva opetus
o  Motivoituneiden opiskelijoiden löytäminen opiskelijavalinnassa
o  Tutkintotavoitteiden saavuttaminen

2. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi
o  Tavoitteiden toteutumista seurataan monin eri tavoin, kuten esim. yliopiston valintakoe- ja tutkintotilastojen, oppimisarvioinnin (kurssien alku- ja lopputentit, harjoitustyöt ja/tai oppimispäiväkirjat), sähköisen kurssipalautejärjestelmän, valmistuneiden lähtökyselyiden ja opiskelijoiden töihin sijoittumiskyselyiden avulla
o  Opetuksen ja tutkimuksen yhteys syntyy luonnostaan, kun opettaja on tutkijana aktiivinen

3. Arviointien pohjalta tehdyt ja tehtävät toimenpiteet
o  Palautteet otetaan huomioon tehtäessä uusia opetussuunnitelmia. Esimerkkinä mainittakoon kansantaloustieteen kandidaattiseminaarien uudistaminen syksyllä 2007, jolloin seminaariryhmien ohjelmassa lisättiin kaikille yhteisesti opetettavien tiedonhankintamenetelmien, tiedon analysointimenetelmien ja raportointitaitojen osuutta
o  Opiskelijavalinnan jatkuvaan kehittämiseen osallistuminen hallintotieteellisen tiedekunnan yhteisen valintakokeen (ja valintakoekirjan) ja kauppatieteellisen alan valtakunnallisen yhteisvalinnan puitteissa sekä Yliopistoallianssin antamien yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen opiskelijavalinnassa
o  Opetusyhteistyön suunnittelu (kurssivaihto) yliopistoallianssiin kuuluvien yksikköjen välillä (ainakin kauppatieteellisellä alalla)
o  Opetusresurssien suuntaaminen perus- ja aineopinnoista syventävien opintojen ja jatko-opintojen suuntaan ja pyrkimys tiedon jakamisesta kohti aktiivista oppimista (opiskelijan vastuu omasta oppimisesta)
o  Systemaattisen verkko-opetuksen lisääminen
o  Opetusyhteistyö laitoksen oppiaineiden kesken.

4. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä
o  Kurssikohtaisia oppimisarviointeja (mm. alku- ja lopputenttien, harjoitus- ja ryhmätöiden ja/tai oppimispäiväkirjojen tuloksia) hyödynnetään opiskelijoiden oppimisen arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
o  Kurssipalautejärjestelmällä (mallilomake) hankitun palautetiedon käsittely ja hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä on systemaattista
o  Opiskelun tietopaketti laitoksen nettisivuilla (Taltilaisen käsikirja )
o  Moodle-alustan käyttö perusopiskelijoiden keskusteluvälineenä on yleistynyt 
o  Opiskelijakyselyt: Laitoksen eri oppiaineissa on toteutettu sähköisiä opiskelijakyselyitä vuodesta 2007 alkaen. Opiskelijakyselyiden pohjalta saatua tietoa on käytetty hyödyksi opetussuunnitelmissa.
o  Laitoksen eri oppiaineissa on lukukausittain tai vuosittain alettu järjestää opiskelijoiden ja henkilöstön tutustumis- ja esittäytymistilaisuuksia, joissa on samalla ollut mahdollista tiedottaa asioista ja vaihtaa tietoja
o  Opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön kaikissa laitoksen oppiaineissa
o  Opiskelija-assistentteja on palkattu oppiaineisiin (yksi kauppatieteisiin ja yksi hallintotieteisiin) opetuksen ja tutkimuksen avuksi vuoden 2007 talvesta lähtien rehtorin myöntämällä erillisrahoituksella. Tarkoituksena on myös ollut laitoksen ja opiskelijoiden välisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen laadun edistäminen.  
o  31.7.2008 voimaan tulleesta tutkinnon uudistuksesta tiedotettiin hyvissä ajoin opintonsa ennen vuotta 2004 aloittaneita opiskelijoita. Lähetetyissä kirjeissä annettiin ohjeistusta siitä, miten opiskelijan tulisi menetellä ja keneen ottaa yhteyttä
o  Laitoksen kolme maisteriohjelmaa korostavat erityisasiantuntijuutta ja/tai kansainvälisyyttä:
o  (i) International Business Competence (MBC) -ohjelma (johtamistieteiden laitoksen hallinnoima, laskentatoimi-oppiaine mukana)
o  (ii) European Master in Public Economics and Public Finance (MGE) -ohjelma (kansantaloustiede, finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, kunnallistalous sekä eurooppalaiset yhteistyöyliopistot Fribourg ja Rennes)
o  (iii) Tilintarkastuksen ja arvioinnin -ohjelma (finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi, kunnallistalous, laskentatoimi sekä oikeustieteiden laitos)
Kaksi ensimmäiseksi mainittua maisteriohjelmaa vahvistavat samalla laitoksen englanninkielistä opetustarjontaa ja opiskelijoiden suuntautumista kansainvälisesti.

• Osana opetuksen kehittämistä ovat myös Opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikön (OTUKEn) vierailut laitoksella ja monien laitoksen opettajien osallistuminen OTUKEn järjestämille yliopistopedagogisille kursseille
• Esimerkkinä oppiaineiden opetusyhteistyöstä on kansantaloustieteen ja laskentatoimen yhdessä järjestämä rahoituksen aineopintojakso keväällä 2009

Laatutyö jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa

1. Tavoitteet
o  Laadukas tutkijakoulutus kansainvälisiä vaatimuskriteerejä noudattavissa tohtoriohjelmissa (tutkijakoulut) ja tohtoritutkintojen määrän kasvattaminen
o  Tutkimustulosten julkaiseminen laadukkaissa, kansainvälisissä ja referoiduissa tieteellisissä aikakauskirjoissa
o  Tieteellisiin konferensseihin osallistuminen ja niiden järjestäminen
o  Ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen lisääminen laitoksella

2. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi
o  Seurataan laitoksen jatko-opiskelijoiden hakeutumista tutkijakouluihin ja myös ulkomaisiin tohtoriohjelmiin, joissa opetuksen ja ohjauksen laatu on testattua. Tutkintomääriä seurataan yliopiston tilastoista
o  Mm. julkaisutietoja, konferensseihin osallistumista ja tietoja konferenssien ja symposiumien järjestämisestä voi seurata yliopiston SoleCRIS-rekisterin avulla sekä muita tieteellisen toiminnan tietokantoja hyödyntäen (yliopiston keräämät julkaisutilastot ja KOTA) . Tutkijoiden julkaisutietoja, julkaisuaktiviteettia ja ”tunnettuutta” tiedeyhteisössä kannattaa katsoa myös Google Scholar-palvelusta.
o  Tutkimusrahoituksen saamista seurataan julkaistuista ja ilmoitetuista rahoituspäätöksistä

3. Arviointien pohjalta tehdyt ja tehtävät toimenpiteet
o  Tohtoritutkintojen määrä on lähtenyt nousuun. Vuonna 2007 laitoksella tarkastettiin kuusi väitöskirjaa (alkuvuonna 2008 on tarkastettu kaksi väitöskirjaa ja yksi väitös on toukokuussa)
o  Henkilökuntaa kannustetaan lisäämään kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemista
o  Työsuunnitelmissa pyritään varaamaan enemmän aikaa tutkimukselle
o  Henkilökuntaa kannustetaan edelleen nostamaan tutkimuksen ambitiotasoa (julkaisemaan arvostetuilla forumeilla)
o  Laitoksen henkilöstörakennetta pyritään mahdollisuuksien mukaan suuntaamaan enenevästi tutkimusintensiivisiin virkoihin
o  Pyritään tekemään tutkimusyhteistyötä yliopistoalliallianssin puitteissa (ainakin kansantaloustieteessä ja laskentatoimessa). Kansantaloustieteessä on suunniteltu yhteistä tutkimusseminaaria Jyväskylän yliopiston kanssa, seminaarin  käynnistämiseen on haettu myös ulkopuolista rahoitusta.

4. Esimerkit hyvistä käytännöistä
o  Laitoksen tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksiaan lukuisissa referoiduissa kansainvälisissä ja kotimaisissa aikakauskirjoissa . Ks. Tampereen yliopiston SoleCRIS-tietokanta ja Google Scholar-palvelu.
o  Kansantaloustieteessä jatkokoulutus on organisoitu valtakunnallisessa tutkijakoulussa (KAVA), joka järjestää jatko-opiskelijoille systemaattista kansainvälisen tason jatko-opetusta ansioituneiden kotimaisten ja ulkomaisten huippututkijoiden pitämänä. Tämän vuoksi jatkokoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa
o  Laskentatoimen jatko-opiskelijat ovat osallistuneet vastaavanlaiseen kauppatieteellisen alan valtakunnallisen tutkijakoulun (KATAJAn) koulutukseen
o  Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi ja kunnallistalous tekevät yhteistyötä jatko-opintoseminaareissa, mikä tukee jatko-opiskelijoiden tutkimusten edistymistä. Seminaaritoimintaa kehitetään jatkuvasti jatko-opiskelijoiden palautteen ja suullisten keskusteluiden pohjalta
o  Moodle-alustan käyttö jatko-opiskelijoiden keskusteluvälineenä on yleistynyt 
o  Kannustetaan jatko-opiskelijoita kansainvälisyyteen (annetaan mahdollisuus osallistua kansainvälisiin konferensseihin). Konferensseihin osallistuminen onkin lisääntynyt
o  Professoreiden ja post doc -tutkijoiden referee-tehtävät tieteellisissä lehdissä, tieteellisissä komiteoissa, väitöskirjojen esitarkastukset ja vastaväitökset
o  Allied Economists -hanke (Yliopistoallianssi, JY/taloustieteiden tiedekunta, TaY/taloustieteiden laitos)
o  Soveltavan taloustieteen tutkimuskeskus Alfa (perustettu 2007), joka antaa väylän laitoksen oppiaineissa tehtävään post doc –tutkimukseen
o  Kansantaloustiede on edelläkävijä (vuodesta 2001) Tampereen yliopistossa työpapereiden sähköisessä julkaisemisessa (Tampere Economic Working Papers, Net Series)
o  Menestyminen kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa (tilanne vuonna 2008): Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet (neljä kappaletta), kaksi TEKESin rahoittamaa hanketta, Työsuojelurahaston rahoittama hanke, Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamat kaksi
hanketta, Suomen Akatemian varttuneen tutkijan määräraha 2007–2008 sekä kaksi Suomen Akatemian tutkijatohtorin projektia 2008–2010 ja 2009-2011
o  Pohjoismaisen tutkimuksen huippuyksikön ”Nordic Center for Excellence: Empirical Labor Economics (ELE)” rahoittaman kaksivuotisen post-doc –tutkijanpaikan saaminen laitokselle 1.1.2009 lukien.
o  Viisivuotisen Hämeenlinnan kaupungin (osittain) rahoittaman  kunnallistalouden lahjoitusprofessuurin saaminen laitokselle

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

1. Tavoitteet
1.     Laitoksen ja sen oppiaineiden näkyvyys ja vaikuttavuus yhteiskunnallisessa keskustelussa
2.     Alueellisen vaikuttavuuden lisääminen
3.     Korkeatasoinen opetus ja tutkimus: luovat yhteiskunnallista vaikuttavuutta

2. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi
o  Laitoksen tutkijoiden näkyvyys esim. tiedotusvälineissä
o  Laitoksen tutkijoiden osallistumista erilaisten järjestöjen, yritysten tai yhdistysten toimintaan, valtakunnallisesti ja alueellisesti arvostetaan ja voidaan seurata SoleCRIS-järjestelmän avulla
o  Laitokselta valmistuneiden työllistymistä seurataan rekrytointipalveluiden ja SEFEn tuottamien tilastojen pohjalta
o  Laitoksen opettajien osallistuminen täydennys- ja muuhun koulutustoimintaan
o  Maksullisen tilaustutkimuksen määrä laitoksella

3. Arviointien pohjalta tehdyt ja tehtävät toimenpiteet
o  Opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen pyrkivät toimenpiteet
o  Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on jokaisen tutkijan henkilökohtainen valinta, jota laitos arvostaa
o  Järjestö-, yritys- tai yhdistystoimintaan osallistumista arvostetaan laitoksella ja voidaan seurata SoleCRIS-järjestelmän avulla
o  Täydennyskoulutus- ja muuhun koulutustoimintaan osallistuminen (kouluttajana) on vapaaehtoista ja myös SoleCRIS-järjestelmän avulla seurattavissa

4. Esimerkit hyvistä käytännöistä
o  Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa
o  Laitoksen professori on toiminut TYT/EDUTECH:n (Tampereen yliopisto & Tampereen teknillinen yliopisto) organisoiman General Executive MBA-ohjelman johtajana
o  Lehtikirjoitukset, haastattelut tiedotusvälineissä, asiantuntijaksi kutsuminen, järjestöjen tai yritysten johtoelimiin nimittäminen
o  Työllistymistilastot

Kansainvälisyys

Laitoksen kaikilla oppiaineilla on runsaasti kansainvälistä yhteistyötä ja valmiita tutkijaverkostoja.
Tutkimus ja opetus ovat yliopistoissa jo lähtökohtaisesti kansainvälisiä – sekä historiallisesti että erityisesti nykyisenä globalisaation aikakautena. Kansainvälistymistä edistetään myös kehittämällä laitoksen nykyisiä ja tulevia maisteriohjelmia yhä kansainvälisemmiksi lisääntyvän opiskelija- ja opettajavaihdon kautta. Laitos edistää yliopiston kansainvälistymistavoitetta kaikin resurssiensa sallimin tavoin.

Esimerkkeinä laitoksen kansainvälistymisestä ovat:
o  EAA-konferenssin järjestäminen Tampereella toukokuussa 2009 (European Accounting Association, 32nd Annual Congress). Yli tuhat osallistujaa
o  IABS 2008-konferenssin järjestäminen Tampereella kesällä 2008 (19th Annual Conference of the International Association for Business and Society on Social Challenges of Globalization)
o  PEARLE 2007-seminaarin järjestäminen Tampereella kesällä 2007 (PEARLE 2007 Seminar – Public Economics at Regional and Local Level in Europe)
o  Kansainvälinen maisteriohjelma MGE (European Master in Public Economics and Public Finance) ja siihen liittyvät opettajavierailut
o  Tutkijavierailu vuonna 2007 (5 kk) amerikkalaisessa huippuyliopistossa: University of California, Berkeley (TEKESin rahoituksella), ja saman tutkijan pitkä tutkijavierailu (9 kk)
vuonna 2008 skotlantilaisessa yhteistyöyliopistossa (Glasgow Caledonian University) TEKESin ja Suomen Akatemian rahoituksella
o  Kansainvälinen rekrytointi: vierailevan professorin (Glasgow Caledonian University)  kutsuminen laitokselle TEKES-hankkeen rahoituksella 5 kuukaudeksi keväällä 2009; bangladeshilaisen tutkijan (väitteli laitoksella keväällä 2008) rekrytointi tutkijaksi SA-hankkeeseen; saksalaisen tohtoriopiskelijan rekrytointi tutkijaksi SA-hankkeeseen; romanialaisen jatko-opiskelijan pääsy KATAJAn tutkijakoulun tohtorikoulutettavaksi; ulkomaisista yliopistoista tulevien tuntiopettajien lisääntyvä käyttö englanninkielisisssä maisteriohjelmissa, esimerkkinä amerikkalaisen London School of Economics´ssa väitelleen ekonomistin rekrytointi  tuntiopettajaksi syksyllä 2008.  Suomalaisen, Yhdysvalloissa associate professorina toimineen, laskentatoimen tohtorin rekrytointi laitokselle viranhoitajaksi syksystä 2007 lukien
o  Lisääntyvä julkaiseminen referoiduissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa (myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja)
o  Lisääntyvä osallistuminen kansainvälisiin tieteellisiin konferensseihin

Henkilöstöpolitiikka ja hallinto

1. Tavoitteet
o  Avoimien virkojen saaminen vakinaisesti täytetyiksi
o  Henkilöstörakenteen suuntaaminen tutkimusintensiivisiin virkoihin
o  Synergiaetujen saaminen oppiaineiden välillä henkilöstövoimavarojen käytössä
o  Henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen
o  Laitoshallinnon entistä parempi tuki oppiaineille niiden ydintehtävissä (opetus ja tutkimus)
o  Avoin ja rakentava dialogi henkilökunnan välillä sekä viestinnän kehittäminen entistä avoimemmaksi ja joustavammaksi

2. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi
o  Virkoja täytettäessä painotetaan tutkimusta
o  Lähiesimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut YPJ-prosessiin liittyen
o  Töiden jakamiseksi ja suunnittelemiseksi tehdään vuosittain työsuunnitelmat, joissa pyritään varaamaan enemmän aikaa tutkimuksen tekoon

3. Arviointien pohjalta tehdyt ja tehtävät toimenpiteet
o  Muutamia aikaisemmin avoinna olleita virkoja on täytetty vakinaisesti
o  Työsuunnitelmissa on lisätty tutkimukseen varattua aikaa
o  Laitoksella on laadittu henkilöstöstrategia

4. Esimerkit hyvistä käytänteistä
o  Forum Talticum: henkilöstön vapaamuotoinen kokous, jossa esitellään laitoksella tehtävää tutkimusta ja keskustellaan ajankohtaisista asioista.
o  Oppiaineiden yhteistyö rekrytoinneissa. Esimerkkeinä kunnallistalouden ja finanssihallinnon yhdessä toteuttama ja rahoittama julkisyhteisöjen laskentatoimen professorin viran täyttäminen 5-vuotiskaudeksi 1.8.2009 lukien sekä kunnallistalouden ja kansantaloustieteen yhdessä rahoittama kansantaloustieteen yliassistentuuri 5-vuotiskaudeksi vuonna 2007.

Ajankohtaiset kehittämiskohteet

1. Opetuksen kehittäminen ja profilointi (verkko-opetus, painopisteen siirtäminen syventäviin- ja jatko-opintoihin, maisteriohjelmat, opetusyhteistyö oppiaineiden kesken)
2. Sisäisen viestinnän yhtenäistäminen ja tehostaminen
3. Laitoksen kauppatieteelliset aineet ovat aktiivisesti mukana syntymässä olevan Yliopistoallianssin (JY, TaY, TTY) yhteistyöhankkeissa
4. Tutkimuksen vahvistaminen pyrkimällä lisäämään kilpailtua ulkopuolista rahoitusta ja muuttamalla virkarakennetta tutkimusta painottavaan suuntaan.