Journalismin tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos

 
 

Takaisin pääsivulle
 

Virpi Oksman

Toisen polven mobiiliviestintä ja sanomalehdet
 
 

Yleisötutkimus

Tutkimuksessa selvitettiin mobiiliviestinnän mahdollisuuksia uutisten ja muiden sanomalehtien sisällön välittämiseen käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksen tilaaja on Suomen Sanomalehtien Liitto ja se toteutettiin yhteistyössä NATS:in (Scandinavian Newspaper Technology Association) ja IFRA:n (European Technical Newspaper Association) kanssa. VTT Informaatioteknologia toteutti tämän tutkimuksen kanssa samaan aikaan teknisen tutkimuksen samasta aiheesta. Molempien tutkimusten tarkoituksena on tuottaa tietoa sanomalehtien julkaisijoiden ja mobiiliviestimien kehittäjien käyttöön.

Tutkimuksen lähtökohtana on mm. Suomen maailman tihein matkapuhelinkanta: yli puolella suomalaisista on matkapuhelin, ja käyttäjätiheyden oletetaan kasvavan vieläkin korkeammaksi. Myös internetin käyttöluvut ovat maailman huippua. Suomalaiset lukevat muiden pohjoismaalaisten ja japanilaisten tavoin eniten sanomalehtiä maailmassa, ja sanomalehden tilaaminen kotiin on myös tavallista. Suomalaiset lehtitalot ovat investoineet yhä enemmän sähköiseen viestintään, eritoten verkossa julkaistavien lehtien määrä on kasvanut. Arvioiden mukaan lähitulevaisuudessa mediatalot tulevat julkaisemaan perinteisten sanomalehtien lisäksi verkkolehden ja omat kännykkäuutisensa.
 

Aiempaa tutkimusta ja kokemuksia

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että mobiiliviestin koetaan henkilökohtaiseksi viestintävälineeksi. Sanomalehdellä voi olla enemmän kuin yksi lukija, televisio ja radio kuuluvat koko perheelle, mutta mobiiliviestin kuten matkapuhelin koetaan yleensä henkilökohtaiseksi kommunikaatiovälineeksi; se on jokaisen oma viestin.

Käyttäjät haluavat muitakin sisältöjä mobiiliviestimeen kuin viihdettä. Ryhmä, joka on kaikkein kiinnostunein mobiiliviestinnästä matkustelee paljon, kantaa jo toista matkapuhelintaan ja käyttää internetiä. Suomessa lyhyet tekstiviestit ovat saavuttaneet suurta suosiota erityisesti nuorten keskuudessa. Tekstiviestejä käytetään yleensä henkilökohtaiseen viestintään ystävien ja sukulaisten välillä. Tämä käyttö on tullut niin suosituksi, että se muodostaa jo erityisen viestinnän alakulttuurin.

Suomessa Alexpressillä on lyhytuutispalvelu. Lyhytuutiset ilmestyvät tekstiviesteinä matkaviestimen tai kommunikaattorin näytölle. GSM-uutisten etuna muihin tiedotusvälineisiin verrattuna on nopeus. Tietoa saadaan melkein reaaliajassa.

Alexpressin yhdessä uutisformaatissa uutisotsikko tulee tulee näytölle, jonka jälkeen voi soittaa ja kuunnella uutisen nauhalta. Tämä formaatti ei ole innostanut ihmisiä kuitenkaan soittamaan. Tilaajat pitävät kännykkäuutisten parhaimpana muotona lyhyttä informatiivista tekstiä.

Alexpress saa paljon palautetta uutisistaan. Alexpressin lyhytuutiset ovat vähän tunnettuja, eikä niitä ole markkinoitu vielä suurelle yleisölle.
 

Mobiiliuutisten täydentävä rooli

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin metodein, jotta mahdollisten käyttäjien ajatukset mobiiliviestinnästä saataisiin esille monipuolisesti. Haastatteluilla ja ryhmäkeskusteluilla pyrittiin tutkimaan mobiiliviestinnän merkityksiä arkipäivässä ja selvittämään tavallisten ihmisten visioita tulevaisuuden mobiiliviestinnän käytöstä.

Tutkimuksessa toteutettiin yhteensä 26 yksilö- ja 10 ryhmähaastattelua. Valitut ryhmät koostuivat ihmisistä, jotka matkustavat paljon, opiskelijoista, moderneista maanviljelijöistä, veikkaajista, tekniikan edelläkävijöistä, matkailualalla työskentelevistä, toimittajista jne.

Tämänkin tutkimus vahvisti käsityksen, että sanomalehden lukeminen ei ole vähenemässä dramaattisesti. Tutkimuksessa ilmeni, etteivät haastateltavat valikoi sanomalehteä pelkästään informaatiosisällön, vaan myös lukemismukavuuden takia. Sanomalehden rooli päivittäisissä rutiineissa on tärkeä. Verrattuna teknisiin laitteisiin sanomalehti on edelleen helppo ja nopea lukea. Haastateltavat totesivat, että yksi suurimmista esteistä käyttää mobiiliviestintä uutisvälitykseen, on internetin hidas latautumineni pieniin kannettaviin välineisiin.

Monet haastatellut näkivät mobiiliuutisten roolin arkipäivässä muita medioita täydentävänä. Matkustaminen, ulkoilmaharrastukset kuten retkeily ja vapaa-ajan viettäminen kahvilassa mainittiin mahdollisina käyttötilanteina.

Tommi, 32-vuotias paljon matkusteleva projektipäällikkö, pohti kännykkä-irtonumeron ostamisen mahdollista käyttötilannetta: "Ihan hyvä jos Hesarin sais, vaikka tiivistettynä kännykkään tai jollakin tavalla. Kun on ulkomailla toista päivää, ja haluaa aamulla lukea sen Hesarin ja silloin sitä ei oo. Silloin vois tilata."

Mika, 30-vuotias toimittaja kertoi: "Mä voisin kuvitella, että jos mä olisin ihan jossain metsän korvessa heittämässä virveliä järveen, niin musta vois olla mukava kuulla siitä kännykästä uutiset kun mä iltauutisia näe."

Erityiset työolosuhteet mainittiin myös mahdollisina käyttötilanteina. Arktisen safarin matkaoppaat Lapissa ja ammattiautoilijat tarvitsevat informaatiota säästä työpäivänsä aikana. Myös tiedot liikenteestä mainittiin mahdollisina tärkeinä sisältöinä mobiiliviestimessä.
 
 
 
 

Haastateltavien käsityksiä mobiiliviestimien mahdollisista sisällöistä

Säätiedotteet, paikallistiedotteet (esim. Aluehälytyskeskus)

Uutiset, talous-, koti- ja ulkomaanuutiset

Liikenne: tietoja kolareista, tieolosuhteista, karttoja

Urheilu: jääkiekko, jalkapallo, formulat, ravit, pelaamisvihjeet, online-pelit

Kulttuuri: elokuvatiedot, elokuva-ja kirja-arvostelut, tiedot kulttuuritarjonnasta ja muista vapaa-ajan tapahtumista

Musiikki: uusimmat hitit, musiikkialan uutiset (levyjen ilmestyminen), musiikkiviestejä

Aukioloajat: apteekit, liikkeet, virastot

Aikatalut: bussit, junat, lentokoneet

Puhelinluettelo

Ostopalvelut: Keltainen pörssi, varaosatarvikkeet, autokorjaamot

Työpaikkailmoitukset

Pankkipalvelut

Mainokset oman valinnan mukaan tai lyhyinä väläyksinä

"Irtonumerot" (esim. Helsingin Sanomat)

Otsikkouutiset

Tekstiä, (ääntä), kuvaa, videokuvaa

Sähköposti ja internet, keskusteluryhmiä (Chat)

Tilastoja, lehtien arkistoja

Personoitu uutisvälitys: laite "puhuu" minulle: "Huomenta Pekka: Tänään Rovaniemellä sataa koko päivän (Pue yllesi sadetakki). Loppuviikosta on aurinkoista."

 

Personoidut uutiset

Uutisten personointi antaa tilaajalle mahdollisuuden valita ne uutiset, jotka kiinnostavat häntä eniten. Informaatiota suodatetaan sitten yksilöllisen käyttäjämallin kautta. Tämän tutkimuksen haastateltavat halusivat valita mobiiliviestimen mahdolliset sisällöt sen mukaan, mitä he pitävät henkilökohtaisesti kiinnostavana.

Esimerkiksi Pekka, 36-vuotias arktisen safarin opas ehdotti, että kännykkään tuleva informaatiopalvelu voisi olla jotakin sellaista, jossa laite puhuu kantajalleen, antaa paikallistietoja (esim. sää) ja toimintaohjeita (kannattako mennä ulos asiakkaiden kanssa).

Haastatellut valitsisivat tekstiviestinnän mieluummin kuin äänen uutisten välittämiseen. He uskoivat, että tekstiviestit ovat vähemmän alttiita kohinalle ja muille häiriöille. Tekstiviestit ovat helpompia tallettaa ja katsoa uudelleen. Haastateltavat ajattelivat myös, että teksti on hienovaraisempi tapa lähestyä ihmisiä, ja se voidaan kokea henkilökohtaisemmaksi kuin ääni.
 

Mitä mobiiliviestimen käyttö saa maksaa?

Aiemmissa tutkimuksissa esiin tullut kiinnostava ilmiö matkapuhelimen käytössä on se, että verkon hintaan ei kiinnitetä kovin paljon huomiota. Sen sijaan huomiota kiinnitetään verkon kattavuuteen ja itse puhelinlaitteen hintaan. Tässä tutkimuksessa kysyttäessä soiton hintaa - esimerkiksi kännykästä toiseen - haastateltavat eivät yleensä osanneet antaa tarkkaa vastausta. Tämä päti ainakin niiden käyttäjien osalta, joiden puhelimet olivat työkäytössä.

Suunniteltaessa mobiilin uutispalvelun hintoja tulisi ottaa huomioon myös se, että opiskelijat ja monet muutkin saavat nykyään internetin kautta lähes ilmaista tietoa.

Haastateltavilta kysyttiin kuinka paljon he olisivat maksamaan uutispalvelusta tai mobiililaitteesta. Keskimäärin haastateltavien ilmoittama hinta uutispalvelusta oli 30-40 markkaa kuukaudessa. Kukaan ei ollut valmis maksamaan uutispalvelusta yli sataa markkaa kuukaudessa.

Kysyttäessä mobiililaitteen mahdollista hintaa oli 5000 markkaa kattohinta, jota korkeampia ehdotuksia ei tullut. Haastateltavat mielsivät tällöin että he maksavat hinnan laitteesta, johon tulisi paketoituna internet-ominaisuudet. Tällöin uutispalvelusta ei maksettaisi erikseen kiinteää kuukausimaksua.

Realistisen arvion mukaan tavalliset käyttäjät maksaisivat mobiililaitteesta, jolla pääsee internetiin, 2000-3000 markkaa. Massatuotteen hinta ei saisi olla yli 2000 markkaa. Yli 2000 markkaa maksavat laitteet (televisiot, stereot) ovat kestokulutushyödykkeitä, joiden tulisi kestää vuosia. Sen sijaan nopeakiertoinen uusi tekniikka ei saa olla kallista.

Haastateltavien tiedot nykyisestä hintatasosta olivat hatarat. Esimerkiksi Nokian kommunikaattorin (9000) uskottiin maksavan 8000 markasta ylöspäin, vaikka sen saa noin 3800 markalla.
 

Mainonta ja kaupalliset palvelut

Yksi tärkeä kysymys siirrettäessä sanomalehden sisältöjä matkaviestimiin on suhde mainontaan. Satelliittipaikannus tekee mahdolliseksi käyttää mobiiliviestintää paikalliseen mainontaan. Esimerkiksi kaupat ja ravintolat voisivat lähettää tarjouksiaan lähellä liikkuvien matkaviestimiin.

Haastateltavilla oli hyvin erilaisia näkemyksiä mainonnasta mobiiliviestimisissä. Jotkut olivat jyrkästi mainontaa vastaan omassa henkilökohtaisessa viestimessään. Toiset olivat valmiita ottamaan mainoksia, jos se sitten alentaisi verkon hintaa. Lassi, 20-vuotias opiskelija mietti: "Jos ne mainokset tulis lyhyinä väläyksinä eikä ne olis tiellä että niistä ei olis mitään vaivaa, niin kyllä ne sitten vois tulla kännykkään. Onhan ne tavallaan hyödyllistä tietoo mitä saa halvalla."

On tärkeää ottaa huomioon suunniteltaessa mainoksia mobiiliviestimiin, etteivät mainokset saisi häiritä muuta viestintää, esimerkiksi tukkia verkkoa tai estää puheluja. Erilaisia vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla: ei lainkaan mainoksia, joitakin mainoksia alhaisemmalla verkon hinnalla, kaikenlaisia mainoksia huomattavasti alhaisemmalla verkon hinnalla.
 

Mahdollisten käyttäjien profiilit

Haastattelujen perusteella voidaan hahmottaa erilaisia käyttäjäprofiileja. Uinuvat ovat mobiiliviestinnästä vähiten kiinnostunut ryhmä. Tiedotusvälineiden ja uutisten seuraaminen kiinnostaa heitä ylipäänsä suhteellisen vähän. He viettävät arkipäiväänsä pääosin kotona ja heillä on vähän harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita kodin ulkopuolella. Mahdollisesti käytössä olevaa matkaviestintä käytetään viestintään sukulaisten ja ystävien kanssa.

Tämä ryhmä ei halua nähdä vaivaa uutisten saamiseksi. Kuitenkin he haluaisivat uutisia matkaviestimeen, jos esimerkiksi heidän asuinalueellaan tapahtuisi suuronnettomuuksia tms. Sää mainittiin myös mahdollisena kiinnostavana informaatiopalveluna.

Marianne, 39-vuotias kahden lapsen äiti kuvaili omaa suhdettaan mobiiliviestintään: "Ei mua kiinnostas niin paljon mitkään uutiset että mä viitsisin nähdä vaivaa. Telkkaria sä voit katsoa ohimennessäsi tai jotain tehdessäsi."

Toista ryhmää voi kuvailla niiksi, joiden kiinnostus on heräämässä mobiiliviestintää kohtaan. He seuraavat eri medioita, pääasiassa sanomalehtiä ja televisiota ja ovat kiinnostuneita sekä paikallisista että maailmanlaajuisista uutisista. Tällä ryhmällä on aktiivinen elämäntapa. Heillä on ainakin jonkinverran kokemusta internetin käytöstä.

Tämä ryhmä arvostaa suuresti valinnanvapautta. Heidän harrastuksensa, kiinnostuksen kohteensa ja elämäntapansa määrittelevät sisältöjä, joita haluttaisiin mobiiliviestimiin. He ovat valmiita hankkimaan uuden mobiiliviestimen kun käytännöllinen palvelun ja laitteen yhdistelmä on tarjolla. Monet ovat miettimässä parhaillaan uuden, kevyemmän matkaviestimen hankkimista. Matkaviestimen käyttämättömyyttä perustellaan yleensä sillä, että ei haluta aina olla tavoitettavissa. Enki, 31-vuotias kirjailija ja toimittaja, jolla ei ollut mobiiliviestintä käytössä, perusteli kännykän käyttämättömyytään juuri tällä argumentilla. Mutta haastattelun lopussa hän pohti näin: "Jos ne [mobiiliviestimet] muuttuu siihen suuntaan mitä voi haaveilla, niin sitten olisi taas kovasti houkuttelevaa hankkia."

Eniten mobiiliviestinnästä kiinnostuneita voidaan kuvailla viestinnän edelläkävijöiksi. Heillä on jo tällä hetkellä käytössään uuden polven mobiiliviestin: kommunikaattori, kannettava tietokone internetillä tai GSM uutispalvelulla. Heillä on käytössä yleensä toinen matkapuhelin.

Suhteessaan teknisiin välineisiin he ovat kriittisiä eksperttejä. Viestinnän edelläkävijät työskentelevät tai opiskelevat useimmiten alalla, joka vaatii jonkinlaista luovuutta ja tiedon prosessointia. Uteliaisuus ja halukkuus oppia uutta motivoivat heidän uuden median käyttöänsä.

Mikkoa, 16-vuotiasta lukiolaista ja mikrotukihenkilöä voi kuvailla viestinnän edelläkävijäksi. Mikolla on seitsemän tietokonetta kotona huoneessaan. Hänellä on käytössä tavallinen matkapuhelin ja Nokian kommunikaattori. Mikon mielestä uutiset, tietokonedokumentit ja elokuvat ovat kiinnostavimpia televisio-ohjelmia. Päivän aikana hän seuraa uutisia internetin kautta reaaliaikaisesti. "Ei mulla oo oikeastaan mitään selitystä siihen, mutta se on...ainainen tiedonhalu."

Toinen median suurkäyttäjä on 34-vuotias Teija, joka on ollut useita vuosia töissä Latinalaisen Amerikan maissa kehitysyhteistyön koordinaattorina. Nyt Teija asuu Suomessa. Teijalla on käytössään tavallinen matkapuhelin ja kannettava tietokone internet-yhteyksineen. Teija tilaa kahta suomalaista sanomalehteä, jotka hän lukee aamuisin, samalla kun kuuntelee radiouutisia. Illalla kotiin tultuaan hän avaa television: "Joskus saatan katsoa jopa kymmenet televisiouutiset". Teijalle sähköposti on tärkeä kommunikaatioväline. Teija on tilaajana usealla kansainvälisellä, lähinnä Latinalaista Amerikkaa koskevalla postituslistalla. Hän käyttää internetiä päivittäin lukeakseen suomalaisia ja latinalaisamerikkalaisia sanomalehtiä, ja silloin tällöin tilatakseen lähinnä Latinalaista Amerikkaa käsitteleviä kirjoja virtuaalikirjakaupasta. Parhaillaan Teija suunnittelee uuden mobiiliviestimen hankkimista. Palvelu, joka kiinnostaisi eniten omassa mobiiliviestimessä on sähköposti tai pitkällä tähtäyksellä internet. "Kyllä mä olen tosi tyytyväinen, että mulla on internet. En mä tulisi toimeen ilman sitä"

Sekä Mikon että Teijan tapaukset osoittavat, että ihmiset, jotka käyttävät uutta mediaa, erityisesti internetiä informaation ja uutisten etsimiseen, käyttävät muitakin viestintävälineitä samaan tarkoitukseen. Heitä ohjaa siis jonkinlainen ‘tietointressi’. Mikon tapauksessa internetin kautta kommunikaattoriin tai PC:hen tulevat uutiset täyttivät reaaliaikaista tiedonhalua. Tämä uutiskanava ei ollut minkään muun median korvike, vaan pikemminkin oma, reaaliaikainen uutisvälineensä. Teijalle internet tarjosi personoituja uutisia, painottaen hänen kiinnostustaan Latinalaista Amerikkaa koskeviin uutisiin ja informaatioon.
 

Visiot mobiiliviestinnän käytöstä

Tässä tutkimuksessa haastateltavilta kysyttiin millaista mobiilivälinettä he haluaisivat käyttää ja millaisiin käyttötarkoituksiin.

Ensimmäisen tyypin vastaukset painottavat valinnanvapauden ja moninaisuuden merkitystä käyttäjille. Tämä visio voidaan nimetä täydelliseksi yhteydeksi ja sitä voidaan kuvata kädessä pidettävänä infokeskuksena. Laite sisältäisi suuren määrän erilaisia palveluja, esimerkiksi kartan, jolla voi navigoida hyvällä näytöllä. Kaikenlaiset informaatiovarastot olisivat tarjolla: avoinna olevat apteekit, sää, tapahtumakalenterit, aikataulut, yhteydet kaikkiin hätänumeroihin ja puhelinluetteloihin. Idea täydellisestä yhteydestä pohjautuu runsaisiin sisältöpalveluihin. Laitetta voisi käyttää myös interaktiiviseen journalismiin, palautteen antamiseen ja keskusteluun lukijan ja toimittajan välillä.

Toisessa tyypissä kaksi lukiolaistyttöä kuvaili videoivan kännykän unelmiensa mobiiliviestimeksi. Tällä mobiiliviestimellä voisi lähettää video- ja tekstiviestejä. Minielokuvien ohjaaminen kiinnostaisi todennäköisesti varsinkin nuoria. Videoviestintää voisi käyttää erilaisiin tarkoituksiin: journalismiin, markkinointiin, videokonferenssien järjestämiseen jne.

Haastatteluissa ilmeni, että mobiiliviestin voisi olla myös jotakin, mitä kukin voi itse yhdistellä. Tätä laitevisiota voi nimittää yksilölliseksi yhdistelmäksi. Perusyhteysvälineen tulisi olla pieni ja kevyt. Koko laite voisi olla mosaiikki siitä, mitä yksittäinen käyttäjä haluaa: toimittaja saattaisi tarvita nauhuria ja kameraa, musiikista pitävä radiota ja musiikinkuuntelumahdollisuutta kuulokkeilla. Rahakortti ja avaimet mainittiin myös mahdollisina laitteina, joita haluttaisiin mobiiliviestimiin.

Jotkut ihmiset pitivät hankalana kaikkien toimintojen ahtamista samaan laitteeseen. Yksi ratkaisu voisi olla mobiiliviestimen hajauttaminen eri osiin. Hajautettu viestin voisi olla helppo kantaa mukana: yksi nappi hampaassa, yksi korvassa ja näppäimistö taskussa tai takinhelmassa. Erilaiset ‘hands free’ systeemit olisivat käteviä ihmisille, jotka ajavat paljon. Kuitenkin monet, joilta kysyttiin eivät erityisemmin piitanneet ajatuksesta, että yhteyslaitteita kiinnitettäisiin heidän hampaisiinsa tai ihon alle.

Pitkällä tähtäyksellä hajautettu mobiiliviestin kulkisi mukana niin helposti, että olisi helppo unohtaa kantavansa mukanaan mobiiliviestintä. Tämän voi nähdä positiivisena visiona, mutta jotkut ilmaisivat myös pelkoa siitä, että teknologiset välineet alkaisivat sanella heidän elämäänsä liikaa.

Eläkeläishaastateltava mainitsi mahdollisena mobiiliviestimenä elektronisen lehden, pienen noin lompakon kokoisen laitteen. Sähköinen sanomalehti olisi teknisesti yksinkertainen. Se sisältäisi mm. uutisartikkeleita, jotka latautuisivat siihen aamuisin ja päivän aikana. Se mahdollistaisi tekstiviestien kirjoittamisen ja lähettämisen. Sähköinen sanomalehti voisi olla hyvä laite vanhuksille ja toipilaille.
 

Johtopäätös

Tutkimukseen osallistuneet näkivät mobiiliviestinnän roolin lähinnä muita medioita täydentävinä. He näkivät mobiiliviestimen ennenkaikkea henkilökohtaisena välineenä, joka näyttäsi tukevan ajatusta personoiduista uutisista.

Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että mahdollista käyttöä on vaikea kuvitella tilanteessa, jossa laitetta ei vielä oikeastaan ole olemassa. Mobiilin journalismin innovaatioita tuleekin kehittää yhteistyössä mediasisällön tuottamisen ammattilaisten ja mobiiliviestinnän laitteiden kehittäjien kanssa.
 
 

Raportin sisällysluettelo
English Summary