Alkeisopas kielon (unixin) käyttäjille
Sisällys:
- Aina alussa ja lopussa: Sisään- ja uloskirjoittautuminen
- Keskustelu unix-koneen kanssa: Komennot
- Hakemistot ja tiedostot
- Tiedostojen käsittelykomentoja
- Hakemistojen käsittelykomentoja
- Tiedostojen tulostus
- Kielon käyttöoikeus
- Lisää ohjeita kielon käytöstä?
- Kielon ohjelmatarjontaa
- Asiakaspalvelu
Yliopiston keskuskoneissa on käytössä Unix-käyttöjärjestelmä. Tämän oppaan luettuasi sinulla on perustiedot Unixista ja pystyt käyttämään keskuskoneita helposti. Lisää keskuskoneiden käyttöä neuvovia oppaita on saatavana käyttäjäinfosta.
Tässä ohjeessa unix-koneen tulostamat tekstit esitetään erilaisella tekstityypillä. Lisäksi sinun kirjoitettavaksesi tarkoitettu teksti on lihavoitua.
Kursiivitekstinä kerrotaan vinkkejä komentojen vastaavuuksista ja koneen käytöstä.
Mutta sitten itse asiaan! Ensimmäiseksi tarvitset mikrotietokoneen, jolla otat yhteyden keskuskoneeseen. Voit käyttää yliopiston mikroverkkoon liitettyjä mikrotietokoneita tai kotimikroasi. Käytännössä tarvitset siis vain mikron ja Internet-yhteyden.
1. Aina alussa ja lopussa: Sisään- ja uloskirjoittautuminen
Unix-koneita käytettäessä ensimmäinen toimenpide on sisäänkirjoittautuminen. Sisään kirjaudutaan peruspalvelutunnuksella ja sen salasanalla. Älä kerro salasanaasi kenellekkään. Kotihakemisto, johon voit tallettaa omia tiedostojasi, on peruspalvelutunnuksella ja unixilla yhteinen.
1.1 Sisään...
Tietokonekeskuksella on useita tietokoneita, joista yleisessä käytössä on tutkimuksen ja opetuksen keskuskone kielo.uta.fi. Käytä näitä nimiä ottaessasi yhteyttä tietokoneeseen. Mikrolta yhteyden kieloon saa vaikkapa SSH Tectia- tai putty-ohjelmalla. Sovellusohjelmat ja tiedostosi ovat käytettävissä molemmilla ohjelmilla pääosin samalla tavalla.
Sisäänkirjautuessasi valitse kirjautumisikkunassa kohtaan Authentication Method 'Keyboard Interactive'. Kun olet kirjoittautunut koneeseen, kuvaruudulle tulostuu joitakin koneen käyttöön liittyviä tiedotuksia. Niiden jälkeen kuvaruudulla näkyy kehote eli prompti, joka ilmoittaa koneen odottavan komentojasi. Kehote sisältää sillä hetkellä käyttämäsi unix-koneen nimen ja prosenttimerkin:
kielo%
Olet tekemisissä komentotulkin kanssa. Se välittää antamasi komennot tietokoneelle. Kirjoita komennot kehotteen jälkeen ja paina lopuksi Return-näppäintä. Esimerkiksi komennolla ls -l (list files) saat näkyviin kotihakemistosi tiedostolistauksen:
kielo% ls -l
Unixin komento ls -l vastaa Windowsin kansionäkymää.
Kotihakemisto on se paikka, jossa säilytät henkilökohtaisia tiedostojasi. Jos tunnuksesi on uusi, kotihakemistosi on vielä melko tyhjä, mutta täyttyy varmasti ennen pitkää käyttäessäsi erilaisia ohjelmia. Sinulla on käytössäsi 50 megatavun verran levytilaa. Muista siivota käyttämättömät tiedostot pois kotihakemistostasi, jos tuo raja alkaa lähestyä.
Toisin kuin muissa käyttöjärjestelmissä, Unixissa isot ja pienet kirjaimet tarkoittavat eri asioita. Et siis voi kirjoittaa LS -L tai Ls -l, koska näitä komentoja tietokone ei ymmärrä.
1.2 ...ja ulos
Yhteys tietokoneeseen lopetetaan komennolla logout, lo tai exit. Kirjoita komento ja paina lopuksi Returnia.
kielo% logout
Tämän jälkeen sinun täytyy vielä joissakin tapauksissa katkaista puhelinyhteys tai muu yhteys riippuen siitä, miten otit yhteyden koneelle.
1.3 Hyvä tietää systeemistä
Kotihakemistojen tiedostoista tietokonekeskus ottaa varmuuskopioita useita kertoja viikon aikana. Jos kadotat vahingossa tärkeitä tiedostoja, voit palauttaa niitä omatoimisesti (url), tai käydä pyytämässä niiden palauttamista tietokonekeskuksen asiakaspalvelusta.
Muista myös, että tietokonetta ei voi vahingoittaa kirjoittamalla, ellet sitten käytä kirjoittamiseen moukaria. Pahinta, mitä voi tapahtua, on tiedostojen hukkuminen, ja siihenkin ovat lääkkeenä tietokonekeskuksen varmuuskopiot. Siispä kokeile ja opiskele koneen käyttöä kaikessa rauhassa.
Muista kuitenkin muutama peukalosääntö:
- Älä kerro salasanaasi toiselle käyttäjälle. Käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia, etkä varmaankaan halua, että joku käyttää tunnustasi väärin - sinun nimissäsi. Käyttäjätunnuksen antaminen muiden käyttöön on lupaehtojen vastaista. Muista lukea tunnuksen yhteydessä saamasi lupaehdot.
- Joskus sinua saatetaan pyytää kirjoittamaan kryptisiä komentoja, joista et tiedä, mitä ne tekevät. Käytä tällöin tervettä järkeä. Jos pyytäjänä on ylläpito, luultavasti komennot ovat hyväksi.
- Opit ennen pitkää ottamaan yhteyttä muihin käyttäjiin. Älä kuitenkaan häiritse heitä. Samaa konetta kanssasi käyttää useita kymmeniä ihmisiä, anna heille työrauha.
2. Keskustelu unix-koneen kanssa: Komennot
Jos olet tottunut käyttämään Macintoshia tai Windowsia, sinun kannattaa pitää mielessä, että Unixissa ohjelmia käytetään hiiren sijasta komentorivillä - sinä kirjoitat komennon ja Unix-kone vastaa tulostamalla tekstiä. Ohjelmatkin käynnistetään kirjoittamalla - kun Windowsissa ohjelma käynnistetään painamalla kahdesti hiiren näppäintä ikonin päällä, Unixissa kirjoitetaan ohjelman nimi ja painetaan Returnia. Samoin tiedostojen käsittelyn kanssa: Windowsissa siirrellään ikoneita hiirellä, Unixissa käsketään konetta tekemään jokin asia kirjoittamalla komento ja painamalla Return-näppäintä.
Unixin tiedostot vastaavat Windowsin ikkunoissa olevia ikoneja.
Unix-komennot koostuvat seuraavanlaisista osista:
kielo% komentosana optiot parametrit
missä:
kielo% = komentotulkin kehotemerkki
komentosana = annettavan komennon tai ohjelman nimi
optiot = komennon suoritukseen liittyvät optiot
parametrit = komennon parametrit (esim. tiedostonimet)
Komentosana on komennon tai ohjelman nimi. Esimerkiksi aiemmassa esimerkissä 'ls' ja 'logout' ovat komentoja; komento = "Mitä tehdään". Optioilla tarkennetaan komennon toimintaa ja ne ovat yleensä muotoa -x, missä x on yksikirjaiminen option nimi; optio = "Miten tehdään". Parametrit ovat yleensä tiedostojen tai hakemistojen nimiä, avainsanoja, jonoja tai listoja, jotka määrittelevät komennon kohteen; parametri = "Mille tehdään".
Monissa komennoissa voi yhdistää useita optioita saman "-" -merkin perään. Esim. komento
kielo% ls -al
listaa hakemiston kaikki tiedostot (optio a) ja niiden käyttöoikeudet, omistajan nimen, ryhmän nimen, tiedoston koon ja viimeisen muutosajan (optio l).
Komentoja voi antaa aina, kun ollaan komentotilassa eli rivin alussa on komentotulkin kehotemerkki. Kehotemerkkinä on oletusarvoisesti koneen nimi ja %-merkki.
Komentoja voidaan myös yhdistää ohjaamalla ensimmäisen komennon tulostus toisen komennon käsiteltäväksi | -merkin avulla. Merkkiä kutsutaan putkimerkiksi. Komento more tulostaa tekstiä sivu kerrallaan. Sen avulla saadaan esimerkiksi ls-komennon tulostama listaus näkyviin niin, ettei se vieri pois kuvaruudulta.
kielo% ls -al | more
Tässä on esimerkkejä muista tavallisimmista Unixin komennoista:
kielo% more tulos.lis tulostaa tiedoston tulos.lis kuvaruudulle ruutu kerrallaan
kielo% ls -l | more näyttää tiedostoluettelon ruutu kerrallaan
kielo% w näyttää järjestelmän senhetkiset käyttäjät
kielo% pine käynnistää postitusohjelman [1]
kielo% tin käynnistää uutistenlukuohjelman [2]
kielo% man man ohjeita man-komennon käytöstä
| Windows | Unix |
| Kansion sisällön katsominen symboleina | ls |
| Kansion sisällön katsominen aakkosjärjestyksessä | ls -l |
| Tiedoston lukeminen teksturilla | more tiedostonnimi |
Kaikkien kuvaruudulle tulostavien komentojen tulos voidaan ohjata tiedostoon merkin '>' avulla. Esim.
kielo% ls -al > lista vie komennon ls tulostuksen tiedostoon lista.
3. Hakemistot ja tiedostot
Tiedostolistauksen saat näkyviin jo edellisissä luvuissa näytetyllä komennolla ls, joka onkin yksi Unixin eniten käytettyjä komentoja.
ls optiot hakemisto listaa tietoja tiedostoista (list files). Optioilla voidaan tarkentaa, mitä tietoja tiedostoista halutaan, ja parametreina voidaan antaa tiedostojen ja hakemistojen nimiä, joihin toiminta kohdistuu. Pelkkä ls listaa oletushakemiston tiedostot.
ls -a luettelee kaikki (myös piilotetut) tiedostot aakkosjärjestyksessä. Ilman -a:ta eivät pisteellä alkavat tiedostonnimet näy.
ls -l näyttää laajennetut tiedot: käyttöoikeudet, omistajan nimen, ryhmän nimen, tiedoston koon ja viimeisen muutosajan.
ls -F lisää tiedoston nimen perään merkin, josta näkee tiedoston tyypin. / = hakemisto, * = ajettava ohjelma, @ = symbolinen linkki.
3.1 Hakemistorakenne
Unix-käyttöjärjestelmän hakemistorakenteen perustana on juurihakemisto (root), jota merkitään kauttaviivalla (/). Juurihakemiston alla ovat kaikki järjestelmän levyt, hakemistot ja tiedostot. Hakemistorakenne on puurakenne, jossa jokaisella hakemistolla saattaa olla alihakemistoja.
Hakemistot erottaa tiedostoista d-merkki ls -l -komennon tulostamassa tiedostolistauksessa:
-rw-rwxr-- 1 cconol cconol 49714 May 25 1992 tiedosto
drwxrwx--- 3 cconol cconol 512 May 26 1992 hakemisto
"
hakemiston symboli
Jokaisella käyttäjällä on kotihakemisto, johon hän siirtyy kirjoittautuessaan sisään. Halutessasi voit luoda alihakemistoja kotihakemistosi alle. Oletushakemisto (working directory) on se hakemisto, jossa olevat tiedostot ovat ulottuvillasi. Kun olet kirjoittautunut sisään, oletushakemistona on kotihakemistosi. Voit vaihtaa oletushakemistoa komennolla cd hakemisto (change directory). Pelkkä komento cd (ilman parametreja) muuttaa oletushakemistoksesi kotihakemistosi.
3.2 Polut
Jos haluat viitata muualla kuin oletushakemistossa oleviin tiedostoihin, sinun täytyy kertoa koneelle niiden sijainti käyttämällä polkua. Polussa hakemistojen nimet annetaan kauttaviivamerkeillä toisistaan erotettuina.
/hakemisto1/hakemisto2/tiedosto
hakemisto1 ylimmän tason hakemiston nimi
hakemisto2 seuraavan tason hakemiston nimi
tiedosto tiedoston nimi
Voit tietysti antaa hakemistoja peräkkäin niin monta kuin tarve vaatii.
Merkillä ' / ' alkavaa absoluuttista polkua, jossa siis kerrotaan hakemistojen nimet juurihakemistosta asti, ei tarvitse antaa, jos viittaat oletushakemistossa oleviin tiedostoihin. Silloin pelkkä tiedoston nimi riittää. Suhteellisia polkuja voi antaa seuraavien merkkien avulla:
. (piste) viittaa oletushakemistoon
.. (kaksi pistettä) viittaa oletushakemistosta yhtä tasoa ylemmäksi, eli kohti juurihakemistoa
~ ("matomerkki") viittaa kotihakemistoosi; joissakin päätteissä tätä vastaa merkki ü
Huomaa, että Unixissa hakemistojen nimet erotetaan toisistaan kauttaviivalla (/), kun taas Windowsin komentotulkissa käytetään kenoviivaa (\). Windowsin komentotulkissa komento CD ilman hakemiston nimeä tulostaa oletushakemistosi. Käytä tähän Unixissa komentoa pwd.
Jos olet tottunut käyttämään Windowsia, ajattele hakemistoja kansioina. Juurihakemisto on se kansio, jonka saat näkyviin avaamalla levyn ikonin. Alihakemistot ovat tästä kansiosta avautuvia kansioita. Oletushakemisto on se kansio, joka on kuvaruudulla aktiivisena.
Poluille ei ole suoranaista vastinetta Windowsia käytettäessä. Polkua /hakemisto1/hakemisto2/tiedosto voisi ajatella Windowsissa seuraavasti: "Levykkeen ikkunassa sijaitsevan kansion nimeltään hakemisto1 sisällä on kansio nimeltään hakemisto2. Tämän sisällä on ikoni nimeltään tiedosto."
. (piste) on se hakemisto, joka on kuvaruudulla aktiivisena (ikkuna,
jonka otsikkopalkki on väritetty).
.. (kaksi pistettä) on se kansio, jossa nyt aktiivisena oleva
kansio sijaitsee.
Matomerkin (~) saat aikaan PC:ssä painamalla näppäinyhdistelmää AltGr, ~ ja välilyönti.
Esimerkkejä:
foobar oletushakemistossa oleva tiedosto nimeltään foobar, sama asia kuin ./foobar
/home1/cc1/cconol/ajo absoluuttinen polku tiedostoon ajo,
joka on hakemistossa
/home1/cc1/cconol
data/testi.dat suhteellinen polku tiedostoon testi.dat, joka on oletushakemiston alihakemistossa data
~/calendar suhteellinen polku kotihakemistossasi olevaan tiedostoon calendar
../piano suhteellinen polku tasoa ylemmässä hakemistossa olevaan tiedostoon nimeltään piano.
Tiedoston nimi on kirjaimia ja numeroita sisältävä merkkijono, ja se on aina annettava tiedostoon viitattaessa. Tiedoston nimen pituudelle ei ole järkevässä käytössä vastaan tulevaa rajaa. Nimessä eivät ole sallittuja kansalliset erikoismerkit, kuten å, ä tai ö, mutta muita erikoismerkkejä nimi voi sisältää, kuten pisteitä "." tai alaviivoja "_" :
file
file12345.dat
asiakirja.txt
juttu_1.9.1989
3.3 Jokerimerkit
Tiedostoihin viitattaessa voi käyttää ns. jokerimerkkejä. Niiden avulla voit viitata useampaan tiedostoon yhtä aikaa. Jokerimerkkejä saa käyttää hakemistojen ja tiedostojen nimien yhteydessä.
Jokerimerkkejä on kaksi: kysymysmerkki (?) ja tähti-merkki (*). Kysymysmerkin paikalle korvataan mikä tahansa yksi merkki ja tähtimerkin tilalle yksi, useampia tai ei yhtään merkkiä, niin ikään mitä tahansa. Seuraavassa on esimerkkejä jokerimerkkien käytöstä:
ls /hakem/file* listaa kaikki file-alkuiset tiedostot hakemistossa hakem
ls raportti??94 listaa oletushakemistosta tiedostot, joissa on kysymysmerkkien paikalla jokin merkki; esim. raportti0194, raportti0594, raporttigt94 jne.
ls a*b listaa kaikki a:lla alkavat ja b:hen päättyvät tiedostot oletushakemistossa
Unix-käyttöjärjestelmässä nimissä ei välttämättä tarvita Windows-tyyppisiä tarkentimia (nimi.DOC, nimi.TXT jne.). Voit tosin käyttää niitä halutessasi. Windowsin komentotulkissahan viitataan kaikkiin tiedostoihin jokerimerkeillä *.* kun taas Unixissa käytetään yhtä tähteä (*). Jos haluat tiettyyn tarkentimeen loppuvat tiedostonnimet, voit tehdä sen *.tarkennin -merkinnällä (esim. *.doc).
Windowsin vastine jokerimerkille * on "Valitse kaikki".
Poikkeuksena jokerimerkkien toiminnassa ovat pisteellä alkavat tiedoston ja hakemiston nimet. Tällaiset tiedostot ovat Unixissa piilotettuja tiedostoja. Esimerkki piilotetusta tiedostosta on tiedosto nimeltään .cshrc, joka ei siis näy pelkällä ls-komennolla eikä jokerimerkki * valitse sitä. Parametri -a saa komennon näyttämään myös pistealkuiset tiedostonnimet.
Jos haluat valita jokerimerkillä kaikki tiedostot, jotka alkavat pisteellä, käytä jokerimerkkiä .??*. Esimerkiksi
ls -a .??* listaa kaikki pisteellä alkavat tiedostot ja hakemistot oletushakemistossa
4. Tiedostojen käsittelykomentoja
Tässä luvussa luetellaan yleisimmät tiedostojen käsittelykomennot.
more tiedosto tulostaa tiedoston tai tiedostojen sisällön päätteelle sivu tai rivi kerrallaan. Tämä komento on tarkoitettu vain tekstitiedostojen lukemiseen - muunlaisia tiedostoja tutkiessasi saatat saada kuvaruudullesi suttua!
Tiedoston lukemisen aikana voit ohjailla tulostusta yhden näppäimen komennoilla:
? Apua: listaa komentoluettelo
q lopeta listaus
/sss etsi rivi, jolla on merkkijono sss
b ruudullisen verran taaksepäin; tämä ei toimi jos olet
ohjannut tulostuksen komennolle more putkimerkillä ("|").
välilyönti seuraava ruudullinen
Return seuraava rivi
cp tiedosto uusi kopioi (copy) tiedoston uudeksi tiedostoksi, jolle annetaan nimeksi uusi
cp -i tiedosto uusi Optio -i saa komennon pyytämään kuittausta, jos tiedosto nimeltä uusi on jo olemassa. Komennolla cp voit kopioda tiedoston myös hakemistosta toiseen antamalla uuden nimen tilalle polun, jonne haluat kopioida tiedoston.
mv vanha uusi muuttaa (move) tiedoston nimeltä vanha nimelle uusi
mv -i vanha uusi Optio -i saa komennon pyytämään kuittausta, jos tiedosto nimeltä uusi on jo olemassa.
mv-komennolla voidaan siirtää tiedosto myös hakemistosta toiseen liittämällä polku uuteen tiedoston nimeen
rm tiedosto tuhoaa (remove) yhden tai useamman tiedoston; voit kirjoittaa tiedoston nimen paikalle useampia nimiä välilyönnillä erotettuna tai käyttää jokerimerkkejä
rm -i tiedosto Optio -i pyytää varmistusta ennen tiedoston tai tiedostojen tuhoamista. Se on erityisen hyödyllinen, kun käytät jokerimerkkejä tiedostojen nimissä.
5. Hakemistojen käsittelykomentoja
Tässä luvussa opit tärkeimmät hakemistojen käsittelyyn tarvittavat komennot.
pwd näyttää oletushakemiston (print working directory)
cd hakemisto vaihtaa oletushakemiston hakemistoon hakemisto (change directory)
mkdir nimi luo uuden hakemiston oletushakemiston alle (make directory)
rmdir nimi poistaa hakemiston; hakemiston täytyy olla tyhjä (remove directory)
rm -r nimi poistaa hakemiston nimi sekä kaikki siinä olevat tiedostot ja alihakemistot. Käytä tätä komentoa varovasti!
du -s tulostaa oletushakemiston ja sen alihakemistojen käyttämän levytilan kilotavuina (disk usage)
quota -v tulostaa käyttämäsi levytilan sekä levytilan käyttörajoituksesi
| Komento | Komento |
| Windows | Unix |
| Päällimmäisenä olevan kansion nimi | pwd |
| Hiiren painallus jossain toisessa auki olevassa kansiossa tai kansion avaaminen | cd nimi |
| Sisältö aakkosjärjestyksessä | ls -l |
| Uusi kansio | mkdir nimi |
| Hinaa kansio roskakoriin (& tyhjennä roskakori) | rmdir nimi |
Luodaan esimerkkinä alihakemisto ali oletushakemistoon.
kielo% mkdir ali
Tuhotaan alihakemiston kaikki tiedostot ja itse alihakemisto ali.
kielo% rm -i ali/*
kielo% rmdir -i ali tai rm -ir ali
6. Tiedostojen tulostus
Keskustietokonejärjestelmässä on seuraavanlainen
kirjoitin.
| Jonon nimi | Kirjoitin | Missä |
| kielolw | HP-PS laser | TietoPinni B3160 |
Tulostukset voi hakea käyttäjäinfosta sen aukioloaikoina.
Laserkirjoittimet tulostavat A4-paperin pystyssä ja PS-laserit toimivat PS-tilassa (Post Script), joka mahdollistaa myös grafiikan tulostuksen ja erikoismerkkien käytön. Laserkirjoittimelle sopivat grafiikkaa ja erikoismerkkejä sisältävät PS-tiedostot tunnistaa siitä, että niiden ensimmäiset merkit ovat %! (prosenttimerkki ja huutomerkki). Laserkirjoittimilla voi tietysti tulostaa myös tavallista tekstiä.
Tulostuskomentoja on kaksi "perhettä": käyttöjärjestelmän perinteiset ja uudemmat. Molemmat toimivat toistaiseksi, mutta uudempien käyttöä suositellaan. Alla esimerkkejä siitä, miten tulostuskomentoja käytetään.
| Toiminto | Uusi komento | Vanha komento |
| Tulostaa tiedoston parametrina annetulle kirjoittimelle. | lp -d kirjoitin tiedosto | lpr -Pkirjoitin tiedosto |
| Tulostaa tiedoston apu.ps laserkirjoittimelle kielolw. | lp -d kielolw apu.ps | lpr -Pkielolw apu.ps |
| Näyttää kuinka monta tulostetta on jonossa ja mitä niistä tulostetaan parhaillaan. | lpstat -o kirjoitin | lpq -Pkirjoitin |
| Poistaa tulostettavan tiedoston tulostusjonosta. Muista, että voit poistaa ainoastaan omia tulostustöitäsi. | cancel työnumero kirjoitin katso työnumero komennolla lpstat | lprm -Pkirjotin työnume ro katso työnumero komennolla lpq |
7. Kielon käyttöoikeus
Kielon käyttöoikeutta haetaan NettiKatti-asiointipalvelussa (https://www10.uta.fi/nettikatti
). Käyttöoikeus on voimassa 200 päivää kerrallaan ja sitä voi jatkaa Nettikatissa itse. Käyttöoikeus tulee voimaan hakemista seuraavana päivänä (huom! jos käyttöoikeutta haetaan klo 22:n jälkeen, tulee se voimaan kahden päivän kuluttua).
8. Lisää ohjeita unix-koneen käytöstä?
Keskustietokoneella on käytettävissä elektronisia englannin- ja suomenkielisiä ohjetekstejä käyttöjärjestelmän käytöstä, eri komennoista ja ohjelmistoista. Näihin pääsee käsiksi komennolla man. Esimerkiksi komento man rm antaa ohjeita rm-komennon käytöstä ja man man antaa ohjeen man-komennon käytöstä. Komento man intro antaa ohjeita komentokielen komennoista. Komennolla man tcsh saa taas ohjeita komentotulkin käytöstä.
Miltei kaikista Unix-komennoista saa näkyviin ohjetekstin komennolla man.
Järjestelmän ohjesivustoon voi käyttää myös sanahakua antamalla komennon apropos hakusana.
Unixin man-komento vastaa Windowsin HELP-toimintoa ja Macintoshin puhekuplavalikkoa.
9. Kielon ohjelmatarjontaa
Seuraavassa on lista kielolla olevista käyttökelpoisista komennoista ja ohjelmista. Ohjelmia on näiden lisäksi paljon muitakin ja uusiakin ilmestyy jatkuvasti. Uusista ohjelmista tiedotetaan useissakin eri paikoissa, esimerkiksi uutisissa, www:ssä sekä sisäänkirjoittauduttaessa näkyvässä viestissä.
9.1 Sähköposti
pine sähköpostin käsittelyohjelma (opas)
uuencode ohjelma binääritiedoston, vaikkapa ohjelman tai tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyn dokumentin muuttamiseksi ASCII-tiedostoksi postitusta varten
uudecode uuencode-komennolla pakatun binääritiedoston purkamiskomento.
9.2 Uutisten lukeminen (Usenet News)
tin helppokäyttöinen uutistenlukuohjelma (opas)
trn monipuolinen ja nopea uutistenlukuohjelma
slrn monipuolinen ja nopea uutistenlukuohjelma
Pnews rn:n ja trn:n apuohjelma uuden artikkelin lähettämiseen
rn-init rn-apuohjelma, järjestelee ryhmäluettelon ensimmäistä lukukertaa varten
9.3 Verkkoyhteyksiin
ssh etäispääteyhteys eri koneiden välillä, joka salakirjoittaa niiden välillä liikkuvan datan. Jos komentoa ei ole asennettu koneelle, voidaan käyttää komentoa rlogin tai telnet, mutta se ei suojaa yhteyttä eikä toimi yliopiston palvelimille. Ssh:lla voi myös ajaa komennon toisessa UNIX-koneessa
scp on tiedostonsiirto-ohjelma
9.4 Hyödyllisiä apuohjelmia
less tiedostojen selausohjelma, monipuolisempi kuin more, mutta käyttää samoja näppäintoimintoja
puh yliopiston puhelinluettelo
screen moni-ikkunointiohjelma näyttöpäätteille - mahdollistaa usean ohjelman käyttämisen yhtä aikaa
bc kätevä ohjelma yksinkertaisiin laskentatehtäviin. Ohjelmasta pääsee pois kirjoittamalla quit.
9.5 Tekstin muokkaus
emacs näyttöpääte-editori eli tekstintoimitin (GNU-emacs); Emacs alkeisohje
xemacs työasemilla toimiva Emacsin X-versio
pico suppea tekstintoimitin
9.6 Kääntäjiä
gcc GNU C-kääntäjä
g++ GNU C++ -kääntäjä
10. Asiakaspalvelu
Tietokonekeskuksen henkilökunnalle voi lähettää kysymyksiä, virheraportteja ja muita kommentteja sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu.tkk@uta.fi. Lähettämäsi kysymys ohjautuu asiasta parhaiten tietäville henkilöille. Saat välittömästi kuittauksen viestisi perilletulosta ja pyrimme vastaamaan kysymyksiisi niin pian kuin mahdollista.
Alaviitteitä
1. Sähköpostin käsittelyyn tarkoitetusta Pine-ohjelmista on saatavana opas tietokonekeskuksen www-sivuilta.
2. Usenet News uutisista on olemassa myös opas tietokonekeskuksen www-sivuilta.
