Aluetieteen opetus alkoi Tampereen yliopistossa vuonna 1965. Oppiaineen perustana on laadukas, vahva ja innovatiivinen aluetutkimus. Lähitieteenaloja ovat suunnittelu- ja yhteiskuntamaantiede, hallintotieteet sekä muut yhteiskuntatieteet ja joiltain osin myös talousmaantiede. Aluetiede on oppiaineen nimenä otettu käyttöön myös Helsingin ja Vaasan yliopistoissa.
Aluetiede tarkastelee ihmisten elinympäristöä ja yhteiskunnan toimintoja eri aluetasoilla kunnan osasta globaalille tasolle asti. Tutkimus kattaa aiheita innovaatioympäristöistä aina aluerakenteen fyysisiin piirteisiin saakka. Oleellista on ilmiöiden alueellinen, paikallinen tai tilaan liittyvä (spatiaalinen) tarkastelu. Soveltavan aluetieteen keskeinen tutkimuskohde on alueellinen kehitys. Tärkein kysymys on, miten yhteiskunnan alueellisiin muutoksiin ja alueelliseen kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, jotta ihmisten aineellinen ja henkinen hyvinvointi saavutettaisiin mahdollisimman hyvin, ja että ympäristön kestävä kehitys taattaisiin.
Aluetieteen pääaineopiskelu tähtää kykyyn toimia itsenäisesti tutkimus‑, johto- ja kehittämistehtävissä. Keskeistä on saavuttaa valmiudet totunnaisten toiminta- ja ajattelutapojen kriittiseen arvioimiseen sekä luovan ajattelun soveltamiseen käytännön tehtävissä. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa. Lisäksi kansainvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia on solmittu useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Opetuksessa painotetaan tieteellisen ajattelun ohella käytännöllisiä työelämätaitoja; esimerkiksi tietoteknisiä valmiuksia, kirjallista ja suullista esitystä, ryhmä- ja projektityötä, kansainvälisyyttä ja vieraiden kielten osaamista. Koulutukseen sisältyy harjoittelu, jonka yhteydessä opiskelijat perehtyvät käytännön työelämään.
Aluetieteen opiskelussa painottuu pyrkimys kokonaisnäkemykseen ja monipuolisuuteen. Ajankohtaisiin teemoihin erikoistutaan muun muassa opintoihin liittyvien harjoitustöiden ja opinnäytteiden sekä sivuainevalintojen kautta. Opiskelijan omaa suuntautumista tuetaan aluetieteen opetuksessa perusopinnoista lähtien. Tavallisimpia aluetiedettä täydentäviä sivuaineita ovat ympäristöpolitiikka, hallinto- ja kunnallistieteet, sosiologia, sosiaalipolitiikka, kansainvälinen politiikka, taloustieteet, tietojenkäsittelyoppi, tiedotusoppi ja tilastotiede. Sivuaineita on mahdollisuus suorittaa myös muissa yliopistoissa, esimerkkinä Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun opinnot.
Aluetieteestä valmistuneet toimivat työelämässä laajalla sektorilla. Työura alkaa usein tutkimus- tai kehittämishankkeessa johtajana, suunnittelijana, tutkijana, kouluttajana tai konsulttina. Aluetieteilijän työaloja on valtion ja kunnan hallinnon lisäksi yksityisellä sektorilla ja järjestöissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Uusia työmahdollisuuksia on viime aikoina avautunut etenkin EU:n hallinnossa, elinkeinojen kehittämisessä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeissa, tutkimustehtävissä sekä erilaisten kehittämishankkeiden johtamis- ja arviointitehtävissä. Aluetieteestä valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään hyvin.
