Tutkimushankkeet | Tilaustutkimukset | Väitöskirjatyöt | Senten tutkimushankkeet | Päättyneet hankkeet
Tutkimuksessa tarkastellaan kansallisen ja ylikansallisen keskinäistä rakentumista sosiaalisen toiminnan sfääreinä. Haastamme käsityksen kansallisesta sfääristä 'globaalien voimien' uhrina tarkastelemalla niitä monimutkaisia prosesseja, joissa kansallinen/ylikansallinen dikotomiaa arvioidaan uudelleen. Pyrimme tähän tutkimalla institutionaalisia ja ei-institutionaalisia (poliittisen) sosialisaation käytäntöjä, jotka vaikuttavat uusien subjektiviteettien muodostumiseen. Avainkysymyksemme on, millä tavalla maailma jäsentyy lapsille ja nuorille muina kuin alueellisina tiloina ja millaisia käytännöllisiä vaikutuksia uusilla maantieteellisen kuvittelun muodoilla on. Tutkimustehtävä on jaettu kolmeen osahankkeeseen, joista ensimmäinen keskittyy niihin tilallisuuden muotoihin, joiden kautta Suomi rakentuu kansallisvaltiona, yhtä aikaa kansallisena ja ylikansallisena kokonaisuutena. Toisessa osahankkeessa tarkastellaan kansallisen ja kansainvälisen välittymistä kun kodin ja virtuaalisten yhteisöjen poliittisen sosialisaation tilat sekoittuvat. Kolmannessa osahankkeessa tutkitaan suomalaisuuden ylikansallista rakentumista koulun kontekstissa. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa tulevista kulttuurisen identifikaation ja poliittisen subjektiviteetin muodoista sekä tavoista, joilla paikallinen ja globaali kietoutuvat monimutkaisesti yhteen. Tutkimustuloksillamme on sekä tieteellistä että käytännöllistä arvoa globalisaation vaikutusten säätelyyn tähtäävässä politiikassa. Odotamme myös, että tutkimuksen tulokset muuttavat 'kansallisen' ja 'kansainvälisen' kuvaamista koulujen opetusmateriaaleissa.
Tutkijat: Jouni Häkli
(johtaja), Kirsi Pauliina Kallio, Kristiina Vihmalo
Kesto: 01.01.2010–31.12.2013
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hanke toteutetaan osana Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SkidiKids) tutkimusohjelmaa. Tavoitteenamme on tutkia teoreettisesti marginalisaation syntymekanismeja ja kehittää keinoja lasten pahoinvoinnin ehkäisemiseen ja marginalisaatioriskien hallintaan osallistavan kehittämisen avulla. Lähtökohtanamme on syrjäytymisuhan alaisten lasten yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Keskitämme huomiomme erityisesti niihin lapsiryhmiin, joiden psykososiaalisia riskitekijöitä ei yleensä pystytä tunnistamaan syrjäytymisindikaattoreilla. Valtaistamisen välineenä tarkastelemme paikkalähtöisen osallistumisen muotoja, joiden katsomme tarjoavan erinomaisia välineitä lasten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeessa selvitämme aluksi, kuinka kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset strategiat sekä niihin liittyvät osallistumista tukevat hankkeet ovat onnistuneet tai epäonnistuneet syrjäytyvien lasten ja nuorten huomioimisessa ja osallistamisessa. Näkemyksemme mukaan lasten äänet eivät tule tyypillisesti kuulluiksi osallistavissakaan suunnitteluprosesseissa. Erityisesti ne lapsi- ja nuorisoryhmät, joihin kohdistuu marginalisaatioriski, mutta jotka jäävät tunnistamatta varhaisen puuttumisen käytännöissä, jäävät yleensä myös osallisuuden ulkopuolelle. Paikkalähtöinen osallistaminen, joka perustuu alueelliseen kattavuuteen ja erilaisten väestöryhmien tavoittamiseen, tarjoaa välineitä juuri näiden lasten ja nuorten valtaistamiseen. Näin ollen se tukee ja täydentää syrjäytyviksi jo tunnistettuihin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia varhaisen puuttumisen lapsipoliittisia strategioita. Hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä lasten ja nuorten paikkalähtöistä osallistumista tutkivien ryhmien kanssa.
Tutkijat: Jouni Häkli
(johtaja), Pia Bäcklund, Kirsi Pauliina Kallio, Elina Stenvall
Kesto: 01.01.2010–31.12.2013
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Kestävästä luonnonvarojen käytöstä on laadittu erilaisia ohjeistuksia, indikaattoreita ja strategioita. Tätä institutionaalista tietoa tuottavat muun muassa kansainväliset organisaatiot, kansalliset hallitukset, kansalaisjärjestöt ja yritykset. On kuitenkin varsin heikosti tunnettua, kuinka kansalaiset tai yritykset soveltavat tietoa omissa käytännöissään. Tieto ei siirry automaattisesti toimintaan, vaan ympäristöä koskeva lukutaito ja ympäristösensitiivisyys muotoutuvat vaihtelevissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa käytännöissä. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on: 1. tuottaa tietoa ympäristöä huomioon ottavan toimijuuden yhteiskunnallisesta ja materiaalisesta muotoutumisesta 2. jäljittää ympäristölukutaidon muotoja: kykyjä, taitoja ja materiaalisia resursseja, joiden välityksellä ympäristöä koskeva tieto muuntuu osaksi toimijoiden käytäntöjä sekä 3. analysoida institutionaalisen luonnonvarojen käyttöä koskevan tiedon yhteiskunnallista muotoutumista.
Tutkijat: Maria Åkerman (Yhdyskuntatieteiden laitos), Marja Vehviläinen
(vastuullinen johtaja, TaY/ Sosiaalitutkimuksen latos), Miia Toivo (TaY/ Sosiaalitutkimuksen laitos)
Kesto:
01.01.2010–31.12.2013
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Tutkimuksessa perehdytään lapsia voimaannuttamaan pyrkivän politiikan ja jokapäiväisessä toiminnassa tapahtuvan arkipolitiikan periaatteisiin, ilmenemismuotoihin ja toteuttamisen tapoihin. Tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä millä tavoin lapset pystyvät ja haluavat toimimaan poliittisesti. Hankkeessa selvitetään millaisia ongelmia lasten ja nuorten voimaannuttamiseen liittyy ja millä tavoin virallisen politiikan toimenpiteiden ulkopuolelle tyypillisesti jäävien lasten ja nuorten osallistumista ja kuulemista voitaisiin parantaa. Tarkastelun avulla tuotetaan tietoa lasten poliittisuuden erilaisista ulottuvuuksista ja arvioidaan, kuinka muutoksessa olevassa kansallisessa lapsi- ja nuorisopolitiikassa ja sen alueellisessa toteuttamisessa pystytään vastaamaan kansainvälisiin lasten ja nuorten osallistumista koskeviin säädöksiin (erit. YK:n lapsen oikeuksien julistus). Tutkimuksessa kehitetään lasten poliittisuuden mallia, joka tarjoaa sekä teoreettisia ja metodologisia välineitä tutkimuksen käyttöön että käytännön sovelluksia lapsi- ja nuorisopolitiikan arviointiin ja kehittämiseen.
Tutkija: Kirsi Pauliina Kallio
Kesto: 01.01.2009–31.12.2011
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeessa analysoidaan, millaisten prosessien kautta tieto uusien metsäyrittämisen muotojen sosiotaloudellisista vaikutuksista välittyy kansallisen tason metsäpolitiikan valmisteluun Suomessa. Tutkimuksen päätavoitteina on 1)selvittää, minkälaista asiantuntijuutta tarvitaan muokkaamaan paikallinen tieto muotoon, joka on politiikkaprosessin kannalta merkityksellinen ja vaikuttava ja 2) lisätä teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä metsävarojen käytön dynaamisista sosiotaloudellisista vaikutuksista.
Tutkija: Maria Åkerman
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Luonnonsuojelu on noussut odottamattoman vahvasti politiikan näyttämölle 1900-luvun aikana: Suojelun ala on muuttunut lähes kaikenkattavaksi, ja suojelutoimenpiteet vaikuttavat siksi säännön mukaan muihin politiikkasektoreihin ja ihmisten toimeentulon käytäntöihin. Ymmärrys suojelun kohteista on muuttunut: prosessit ovat korostuneet yksiköiden sijasta, ja prioriteetit ovat monipuolistuneet. Projektissa analysoidaan näiden uusien vaateiden merkitystä luonnonsuojelupolitiikalle käyttäen analyyttisenä prismana politiikan tutkimuksen viimeaikaista siirtymää "klassis-modernistisesta" näkökulmasta "refleksiiviseen", "neuvottelevaan" ja "diskursiiviseen" näkökulmaan. Tutkimus kohdistuu neljään tapaustutkimukseen, joista jokainen edustaa konkreettista, käynnissä olevaa luonnonsuojelun prosessia. Tapaukset ovat: (1) luonto lähiösuunnittelun voimavarana: Vuores; (2) vapaaehtoisen elinympäristöjen suojelun niveltäminen metsätalouteen; (3) yhteiselo tiukasti suojellun lajin kanssa urbaanissa ympäristössä: liito-orava; (4) uhanalaisen perhosen suojelu esikaupunkimaisemassa: tummaverkkoperhonen.
Tutkijat: Yrjö Haila, Ari Jokinen, Eveliina Asikainen, Nina Nygren
Kesto: 2008-2011
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Osallistuminen ko. kansainvälisen hankkeen toteuttamiseen arvioimalla Helsingin kaupungin verkkosivut. Tutkimuksen päävastuu on Rutgersin yliopiston E-Governance Institute -yksiköllä yhteistyössä etelä-korelaisen Sungkyunkwanin yliopiston kanssa.
Tutkijat: Aroon Manoharan, Ari-Veikko Anttiroiko, Maria Paavola.
Kesto: 2007-2008
Hankkeessa tutkitaan sitä, miten kilpailullisia markkinoita ja yhteistyömarkkinoita koskevat markkinainnovaatiot integroivat julkisia ja yksityisiä palveluja toisiinsa. Tutkimusprojektissa analysoidaan markkinainnovaatioiden potentiaalia ja merkitystä ja luodaan malleja julkisten ja yksityisten palvelujen integroitumiselle sekä kuvataan markkinainnovaatioiden ja palveluintegraation dynamiikkaa. Hanketta koordinoi Tampereen yliopiston Taloustieteiden laitos. Hankkeen yhteistyöosapuoliin kuuluvat lisäksi Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitos, Turun kauppakorkeakoulun Kilpailuinstituutti sekä Glasgow Caledonian University. Hankkeen johtaja on Pekka Valkama.
Tutkijat: Pekka Valkama (johtaja), Ari-Veikko Anttiroiko, Olavi Kallio, Pentti Siitonen, Aki Koponen, Pentti Meklin, Stephen Bailey
Kesto: 2007-2008
Rahoittaja: Hankkeen päärahoittaja on Tekes.
This 3-year Research Network is set up to coordinate and develop research in democratic network governance from the perspective of political science and public administration. Governance networks are today established in the Nordic countries in order to bring public and private actors together to enhance the production of efficient and legitimate policy goals and policy outcomes. However, the current nature of political processes calls for theories that are able to evaluate the democratic problems and potentials of governance networks. The network will test Nordic democratic governance by taking stock of relevant research from the five Nordic countries, set up a survey of stakeholders in network governance, develop comparative theoretical frameworks and make possible an assessment of the democratic character of Network governance. The network will enhance research cooperation between the most prominent Nordic researchers in this research field, and it will start a synergy process that will consolidate Nordic research on the international research scene. Network funding will be used to make tight coordination of the research possible and to finance exchange of researchers between the teams, set up conferences, invite international scholars to participate and involve practitioners to discuss varions aspects of governance. It is foreseen that two edited books and a significant number of journal articles will come out of the cooperation.
Avainsanat: Governance, democrazy, Local government
Tutkijat: Arto Haveri, Jenni Airaksinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Inga Nyholm, Teele Pehk
Kesto: 1.9.2006 - 31.12.2009
Tutkijat: Arto Haveri (vastuuhenkilö), Jenni Airaksinen
Kesto: 1.8.2007 - 31.12.2008.
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hanke on osa Tampereen yliopiston tutkimuksen huippuyksikköä Centre of Excellence in the Research of Transnational Socio-Cultural Processes (TRAP). Yksikön viisi hankekokonaisuutta tarkastelevat paikallisen ja globaalin politiikan vuorovaikutteista suhdetta kysymällä paitsi miten globaalit muutokset vaikuttavat kansallisvaltioihin, myös miten paikalliset sosio-kulttuuriset prosessit heijastuvat siihen mitä yleisesti pidetään globaalina tasona. Hanke Spatial socialisation in/to a compressing world tukee TRAPin tavoitteita analysoimalla kontekstissa. Koulu edustaa yhtä merkittävimmistä valtion kansallisen ja ylikansallisen välittymistä koululaitoksen ylläpitämistä sosialisaation instituutioista. Se on yhtä aikaa sosiaalisen uusintamisen paikka, jossa lapset tutustuvat esimerkiksi kansalliseen ja kansainväliseen historiaan ja maantieteeseen, sekä kulttuurisen uudistumisen konteksti, jossa lapset muodostavat neuvotellen uusia kulttuurisia ja tilallisia identiteettejä. Hankkeessa tarkastellaan maantieteellisten käsitysten, mielikuvien ja hahmotusten muodostumista ja haastetaan globalisaatiota koskevia perusteettomia yleistyksiä. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan 'kansalliseen' ja 'ylikansalliseen' liittyvien merkitysten muutosta sekä muutosten syitä ja seurauksia.
Tutkijat: Jouni Häkli (tutkimuksen johtaja), Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, Kirsi Pauliina Kallio, Hanna-Mari Ikonen, Timo Poutiainen, Kristiina Vihmalo
Kesto:
Rahoittaja: Tampereen yliopiston rahoitus TRAPille alkaa vuonna 2008
Hankkeessa tarkastellaan kansan ja kansallisvaltion tilallista olemusta koskevien uusien käsitysten muodostumista. Myös erilaisten tilallisuuden muotojen, kuten 'alueellisuuden', 'verkostojen' ja 'notkean tilan' rakentumista tarkastellaan. Konkreettisesti hankkeessa tutkitaan, millä tavalla nämä tilallisuudet vaikuttavat ja vuorovaikuttavat suomalaisessa maantiedesisältöisessä kouluopetuksessa (historia, maantieto, yhteiskuntaoppi). Vaikka useimmat sosio-kulttuuriset käytännöt Suomessa ja muualla ovat sidoksissa moderniin alue- ja territoriokeskeiseen maailmankuvaan, on olemassa merkkejä uudenlaisista identiteeteistä ja sitoutumisen muodoista, jotka haastavat Euklidisen tilakäsityksen hallitsevan aseman. Hankkeessa tarkastellaan näitä uusia kulttuurisia muotoja vertaamalla koulun uusintamaa maailmankuvaa nuorten vertaiskulttuurisesti tuottamiin tilallisiin identifikaatioihin.
Tutkijat: Jouni Häkli, Kirsi Pauliina Kallio, NN (tutkijakoulutettava)
Kesto:
Rahoittaja: Hanke toteutuu osana TRAP yksikköä
Tutkijat: Pekka Jokinen, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Tutkijat: Pekka Jokinen. Yhteistyötahot MTT ja SYKE.
Kesto:
Rahoittaja: MMM
Postdoc -tutkimuksessani tutkin Suomen siirtokarjalaisten ja sotalasten paikkatunnetta Paikkatunne rakentuu useiden ajallisten ja tilallisten ulottuvuuksien kautta: menetetty kotipaikka, uusi sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti, lapsuuden kokemukset sodanajan sijoitus- perheissä, muistikuvat Suomessa olevasta kodista.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida yhteisöllisen identiteettipolitiikan mekanismeja pitäen mielessä Suomen sotien luoma yhteiskunnallinen tilanne sekä siirtolaiskokemusten sosiaalinen ja kulttuurinen luenta. Tutkimuksessani vertailen siirtokarjalaisten ja sotalasten identiteetti prosesseja ja selvitän erityisesti iän vaikutusta tilallisen identiteetin syntyyn. Sekä siirtokarjalaisten että sotalasten kokemukset selventävät jokapäiväisen tilallisen identiteetin merkitystä ihmisten orientaatiossa ympäröivään maailmaan.Hanke on kolmivuotinen väittelyn jälkeinen tutkimushanke.
Tutkijat: Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen
Kesto: 2004-2008
Rahoittaja: Suomen Akatemia, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta
Tutkimusprojektissa toteutetaan Kouvolan seudulla vuonna 2003 käynnistyneen Innorail- aluekehityshankkeen kolmivaiheinen seurantatutkimus. Tutkimus on alkanut syksyllä 2004, jolloin tehtiin ensimmäinen haastattelukierros. Ensimmäisessä seurantatutkimuksen vaiheessa mielenkiinto kohdistui verkostomaisen kehityshankkeen ensiaskeliin ja erityisesti alueellisten toimijoiden toimintakulttuurin kriittisiin kehitysvaiheisiin. Seurantatutkimuksen toisessa vaiheessa päivitettiin hankkeen kehitystä vuodesta 2004 vuoteen 2006. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli verkoston toimintakulttuuri ja sen kehittyminen. Toteutustapana toisessa vaiheessa oli sähköisesti lähetettävä lomaketutkimus. Seurantatutkimuksen kolmas vaihe toteutetaan vuonna 2008.
Tutkijat: Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen, Kirsi Sutinen
Kesto:
Focussing on selected key areas of the 6th EU Framework Programme for Research and Technology, PAGANINI investigates the ways in which participatory practices contribute to problem solving in a number of highly contentious fields of EU governance. PAGANINI looks at a particular dynamic cluster of policy areas concerned with what we call “the politics of life”: medicine, health, food, energy, and environment.
Under “politics of life” we refer to dimensions of life that are only to a limited extent under hu-man control - or where the public has good reasons to suspect that there are serious limita-tions to socio-political control and steering. At the same time, “politics of life” areas are strong-ly connected to normative, moral and value-based factors, such as a sense of responsibility towards the non-human nature, future generations and/or one’s own body. In these areas tra-ditional mechanisms of governance can be seen to hamper policymaking and much institu-tional experimentation has been taking place.
The final conference of PAGANINI was held in Vienna in June 2007. For final reports of the work packages, see PAGANINI-homepage: http://www.paganini-project.net/.
Tutkijat (Tampere): Yrjö Haila, Ari Jokinen
Kesto: 2004–
Rahoittaja: Euroopan unionin6. puiteohjelma
The partners of this multidisciplinary consortium are Finnish Environmental Institute (SYKE), University of Helsinki, Department of Mathematics, and University of Tampere, Department of Regional Studies (environmental policy), The consortium proposes to take a holistic approach to studying and managing the ecological effects of genetically modified organisms (GMOs) in the boreal environment. Environmental policy at the University of Tampere is responsible for the workpackage on societal risks. The main task is to establish and moderate a public dis-cussion forum on GMOs on the internet (www.gmfoorumi.fi).
The research and use of GMOs has been accompanied by lively public controversies becau-se of the risks they are commonly thought to bring about. Our starting points are, first, that the risk perception concerning GMOs is a social fact, and second, that the public at large evalu-ates such risks in a different framework than scientists and specialists. Hence, public discus-sion is a valuable resource which helps to detect such aspects of social risk management that go undetected among specialists.
Active moderation of “GM-forum” ended in April 2007.
Researcher (Tampere): FM Timo Takala.
Research period: 2004–
Funded by: the Ministry of the Environment, as a part of the Research Programme on Envi-ronmental, Societal and Health Effects of Genetically Modified Organisms (ESGEMO); other parts of ARGUE are funded by the Academy of Finland.
Hanke tuottaa tietoa siitä, miten luonnonolot voidaan huomioida uusien asuinalueiden kaa-voituksen yhteydessä sekä uudentyyppisten luontoalueiden luomisen että arvokkaiden luon-tokohteiden vaalimisen näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi valitulle Vuoreksen alueelle luo-daan järjestelmä luonnon pitkän aikavälin muutoksen seuraamiseksi. Samalla selvitetään sitä, millaisia merkityksiä lähiluonto saa asukkaiden elämänkäytäntöjen yhteydessä sekä miten nämä arvostukset voidaa nostaa keskusteluun ja muuttaa kaavoitukseen soveltuviksi ohjeiksi mm. internettiä käyttäen. Hanke selvittää, miten Vuoreksen alueen ”suunniteluvara” voidaan eri mittakaavatasoilla käyttää hyväksi siten, että sekä luontoarvot että asukkaiden lähiluonto-toiveet tulevat huomioiduiksi.
Tutkija: FM Eveliina Asikainen.
Kesto: 2005–
Rahoittaja: Maj ja Tor Nesslingin säätiö
This two-year research project focuses on democratic network governance from the perspec-tive of public administration and local government studies. The objective of the research is to examine steering and democracy of the new governance networks. This is partly done by the research team’s own research activities and partly through exchange of comparative research results and through joint research activities within a group of Nordic researchers. Governance networks are today established in Finland as well as in other Nordic countries in order to bring local level actors together to enhance the production of efficient and legitimate policy goals and policy outcomes. However, the current nature of governance processes calls for theories that are able to evaluate steering and democracy problems and potentials of governance networks. The research group will take stock of the new forms of interactive local governance, analyse how interactive governance can be regulated or steered by the measures of public authorities, compare the forms, function and development of network governance across Nordic countries and analyse network governance from some main theoretical perspectives as democratic theory, institutional theory and theory of negotiated order.
Researcher: Haveri Arto
Research period: 1.8.2007 – 31.12.2008
Funded by: Suomen Akatemia, varttuneen tieteenharjoittajan rahoitus
Yhä merkittävämpi osa kunnan tehtävistä hoidetaan muiden kuin elimellisesti kunnan omaan organisaatioon kuuluvien yksiköiden toimesta. Erilaiset enemmän tai vähemmän muodolliset verkostomaiset toimintatavat ovat yleisiä myös silloin, kun suunnitellaan ja valmistellaan myö-hemmin muodollisissa päätöksentekoelimissä vahvistettavia poliittisia päätöksiä. Tämä ns. verkostohallinta onkin osa yhä useamman kunnan johtamisen päivittäistä todellisuutta.
Tutkimuksessa vastataan kahteen kysymykseen:
a) Kuinka kunnat pyrkivät ja kykenevät ohjaamaan verkostoja?
b) Millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia verkostoihin sisältyy demokratian näkökulmasta?
Avainsanat: Kunnallishallinnon muutos, verkostot, ohjaus, demokratia.
Tutkijat: Haveri Arto (vastuuhenkilö), Teele Pehk
Rahoitus: Kunnallisalan kehittämissäätiö
Hankkeessa tarkasteltiin Lempäälän kuntakeskustan tulevaa kehittämistä koskevan näke-myksen muotoutumista ja tuotettiin erilaisia menetelmiä näkemyksen tuottamiseen. Hanke toteutettiin toisiaan täsmentävinä vuorovaikutteisina työvaiheina, joihin osallistettiin yksittäisiä kuntalaisia, kuntatasoisesta suunnittelusta vastaavia eri alojen asiantuntijoita sekä poliittisia päätöksentekijöitä. Hanke toteutettiin kolmen tutkimuslaitoksen yhteistyönä yhdyskuntatietei-den laitoksen ryhmän vastatessa hankkeen koordinoinnista. Laitoksen ryhmä myös suunnitteli ja toteutti hankkeessa tehdyt fokusryhmähaastattelut sekä kantoi päävastuun erilaisten vuo-rovaikutteisten osioiden suunnittelusta.
Konsortion muut jäsenet: Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy, ShopIn Research Oy
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Anu Takala (projektipäällikkö)
Tilaaja: Lempäälän kunta.
SA:n Muuttuva Venäjä –tutkimusohjelman osahanke
Hankkeessa tarkastellaan alueellistumisen ja alueellisen yhteistyön merkitystä venäläisen yri-tystoiminnan ja venäläisten liiketoimintaympäristöjen kansainvälisessä integroitumisessa. Yh-dyskuntatieteiden laitoksen osahankkeessa tarkastellaan erityisesti Venäjän uutta erityistalo-usaluekonseptia mahdollisuutena edistää korkean teknologian yritystoiminnalle suotuisten toimintaympäristöjen muotoutumista. Konsortion koordinaattori TuKKK, Pan-Eurooppa -Instituutti (prof. Kari Liuhto)
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Elina Rantalahti (väitöskirjatutkija)
Hankkeessa kehitettiin työskentelyprosessia, jota hyödyntämällä maaseudun kehittämiskysymysten parissa työskentelevät toimijat pystyvät aiempaa paremmin tunnistamaan ja jakamaan hallussaan olevia ja erilaisten verkostojensa kautta tavoitettavissa olevia tieto- ja osaamisvarantoja. Hankkeen myötä tehtiin näkyviksi erityiset, pirkanmaalaisen maaseudun kehittämistarpeita peilaavat ja toimijoiden väliseen kanssakäymiseen ennakoitavuutta tuovat ja kehittäjäyhteisön jäsenten jakamat pelisäännöt. Osana jatkuvaa kehittämisprosessia hankkeen tulokset jalkautettiin muotoutuneen kehittäjäyhteisön omaisuudeksi.
Tutkijat (TaY): dos. Ilari Karppi (hankkeen vast. johtaja), HM Anu Takala (kouluttaja/PBL-tutor
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten epäsymmetristen rajojen yli tapahtuvaa raja-alue- ja yritysyhteistyötä ja venäläisen julkisyhteisön mahdollisuuksia, näkemyksiä ja resursseja tuottaa yritystason toimijoille sellaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa yritysten vastuullisen toiminnan.
Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että Venäjällä on olemassa ne resurssit, joiden avulla on mahdollista edistää sellaisten toimintaympäristöjen kehittämistä, joissa vastuullinen toiminta on kannattavampaa. Kyse on kuitenkin myös siitä, kuinka Venäjän julkisyhteisössä tämä tarve on tunnistettu ja kuinka tärkeäksi se koetaan. Tutkimustietoa kerrytetään vertailemalla eri- ja samantasoisia venäläisiä hallinnon tasoja ja niiden hallintamalleja keskenään ja myös vertailemalla näitä tasoja ja malleja niiden vastinpareihin Itämeren alueella.
Tutkijat: Rantalahti, Elina
1990-luvulla toteutetun yhteiskuntapolitiikan suunnanmuutoksen vaikuttavuuden arviointi
Institutionaaliseen tulkintaan perustuva ongelmakeskeinen arviointitutkimus verotus- ja tulonsiirtojärjestelmään kohdistuneiden lainsäädäntömuutosten välittömistä vaikutuksista toimeentulon perusturvaan ja peruspalvelujen rahoitukseen.
Tutkimuksen kohteena on verotuksen, tulonsiirtojen ja verovaroin rahoitettujen peruspalvelujen muodostama laaja kokonaisuus, josta käytetään nimitystä tulojen uudelleenjakojärjestelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tulojen uudelleenjakoa toteuttava pohjoismai-nen hyvinvointivaltio on 1990-luvulta lähtien sopeutunut toimintaympäristön ja hyvinvoinnin jakamista koskevien käsitysten muutokseen. Sopeutumista tarkastellaan suunnanmuutoksena, joka on toteutettu kolmikantayhteistyöllä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevaan lainsää-däntöön tehtyjen muutosten avulla. Tutkimuksessa tarkoituksena on arvioida, miten suunnanmuutos onnistui? Minkälainen oli suunnanmuutoksen vaikuttavuus? Jatkuiko pohjoismai-sen hyvinvointivaltion menestystarina vai ajautuiko se sopeutumiskriisiin?
Tutkimustehtävänä on selvittää, miten verotusta ja sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet tulojen uudelleenjakoa suorittavan verotus- ja tulonsiirto-järjestelmän toimintaan. Vaikutuksia tarkastellaan verotuksen ja tulonsiirtojen yhteensovitta-misen ja siitä aiheutuneiden yhteisvaikutusten kannalta. Olettamuksena on, että verotuksen ja tulonsiirtojen välille on muodostunut sellaisia riippuvuuksia ja toimintamekanismeja, jotka ovat aiheuttaneet tulojen uudelleenjakoon ei-tarkoitettuja haittavaikutuksia. Lisäksi oletetaan, että nämä haittavaikutukset ovat heikentäneet 1990-luvulla toteutetun suunnanmuutoksen onnistumista.
Suunnanmuutoksen vaikuttavuutta arvioidaan selvittämällä, miten suunnanmuutoksen yhteydessä verotukseen ja tulonsiirtoihin kohdistuneet lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydintoimintoihin eli
1. kuntien tuottamien peruspalvelujen rahoitukseen ja
2. kansalaisten toimeentulon perusturvaan
Ajallisesti tutkimus ulottuu 1990-luvun lamavuosista 2000-luvulle globalisaation ja Kiina-ilmiön haasteisiin. Hallituskausittain tarkasteltuna tutkimus ulottuu pääministeri Esko Ahon hallituk-sen ajoista pääministeri Matti Vanhasen 2. hallituksen alkuvaiheeseen.
Tutkijat: Pentti Rönkkö
Tampereen teknillisen yliopiston Kaupunkitutkimuslaboratorion Pohjoinen metakaupunki -hanke.
Tutkija: Viljanen Ville
Kysymyksessä on Sisäasiainministeriön toimeksiannosta tehtävä riippumaton ulkopuolinen arviointi Kainuun hallintokokeilun toteuttamisesta ja vaikutuksista. Tutkimuksessa arvioidaan hallintokokeilun vaikutuksia mm. palvelujen järjestämiseen, kunnallistalouteen , kuntalaisten osallistumiseen, maakunnan alueelliseen kehittämiseen sekä viranomaisten välisiin suhteisiin. Avainsanat: Maakuntahallinnon uudistaminen, Kainuu, arviointi, kuntien välinen yhteistyö.
Tutkijat: Arto Haveri (vastuuhenkilö), Jenni Airaksinen, Ilari Karppi, Markku Sotarauta.
Kesto: 1.9.2005 - 31.12.2010
Rahoittaja:
Julkaisut:
Tutkija: Viljanen Ville
Tilaaja: Tampereen kaupunki.
Väitöskirjatyö
Hankkeessa tutkitaan kahta METSO-yhteistoimintaverkostoa
toimintatutkimuksellisella otteella. Hankkeen tarkoituksena on tutkia
yhteistoiminaverkostojen muodostumista ja niiden kehittymistä
metsiensuojelun toimijoiksi omalla aluellaan. Tärkeä osa on myös tukea
ja tutkia metsänomistajien voimaantumista asiantunteviksi ja
tietämystään jakaviksi verkostotoimijoiksi. Tutkimuksessa myös
tarkastellaan yhteistoimintaverkostojen vaikuttavuutta ja potentiaalia
alueellisina toimjoina.
Hankkeen johtaja: Yrjö Haila
Hankkeen tutkija: Riikka Borg
lisensiaatintyö
Tutkimuksessa selvitetään, miten asuinympäristö toimii arkipäiväisten, mutta keskeisesti elämänlaatuun vaikuttavien toimintojen mahdollistajana tai esteenä.
Tutkijat: Tanja Helle
väitöskirjatyö
Mitä ympäristöpolitiikka -nimisen yliopistollisen oppiaineen normatiivinen perusta merkitsee opettaminen sisällölle?
Tutkija: Tanja Helle
Väitöskirjatyö
Tutkija: Jere Nieminen
Väitöskirjatutkimus
Tutkimus pureutuu luonnon ymmärtämiseen lähiösuunnittelussa ja asukkaiden moninaisiin kokemuksiin lähiöluonnosta. Tutkimusalueina ovat Hervanta ja Vuores Tampereella.
Tutkija: Asikainen, Eveliina
väitöskirjatyö
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen matkapuhelinklusterin ja erityisesti Nokian Salon yksikön esimerkkien kautta teollisen tuotanto- ja innovaatiotoiminnan siirrettävyyttä ja paikkariippuvuutta.
Tutkija: Viljanen Ville
Rahoitus: Kunnallisalan kehittämissäätiö
väitöskirjatyö
Tutkimuksessa analysoidaan ja arvioidaan kaupunkiuudistuspolitiikan muotoutumista Malmössä.
Rahoitus: Jenny ja Antti Wihurin säätiö, konteksti kansainvälinen tutkijakoulu "European Ph.D. in Socio-Economic and statistical studies"
Tutkija: Takala, Anu.
Väitöskirjatyö
Väitöstutkimukseni kysymyksenasettelu perustuu käsitykseen Suomessa käydyn kansainvälistymiskeskustelun hallitsevasta asemasta yhteiskunnallisessa arvo- ja tavoitekeskustelussa. Toisena tutkimuksen lähtökohtana on ajatus kansallisesta identiteetistä sosiaalisesti tuotettuna yhteiskunnallisena rakenteena. Nykyisen Suomen kansallisen identiteetin tuottamisen ja käydyn yhteiskunnallisen diskurssin keskeisimpiä teemoja ovat olleet Suomen asema ja suhde muihin: minkälaisia Suomen ja suomalaisten pitää olla sopeutuakseen nykyiseen maailmaan ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa muiden rinnalla.
Väitöstutkimukseni keskeinen problematiikka liittyy kansallisen ja kansainvälisen suhteeseen: missä määrin kansallinen on kansainvälistä ja toisaalta kansainvälinen kansallista. Tutkimuksessani pureudun siihen, mikä on kansallisen ja kansainvälisen suhde suomalaisuuden konstruoimisessa ja erityisesti käydyssä kansainvälistymisdiskurssissa. Tarkastelen Suomessa käytyjä institutionaalisia kansainvälistymisdiskursseja jäljittämällä niiden alkuperää ja analysoimalla niiden sisältämiä merkityksiä, perusteluja, keinoja ja vallankäytön piirteitä. Tarkoitukseni on tutkia kansainvälistymisdiskursseja kahdella tasolla. Ensinnäkin selvitän kansainvälistymiskeskustelun ajallista ulottuvuutta eli milloin kansainvälist(y/ä)minen tuli vallitsevaksi kansalliseksi kertomukseksi, kansallisen identiteetin osaksi. Toiseksi tarkastelen kansainvälistymisdiskurssien merkityksellisiä sisältöjä.
Tutkijat: Kristiina Vihmalo
Kesto: 2007 -
Rahoittaja:
Julkaisut:
Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää liito-oravan esiintymistä Tampereen kaupunkiseudun alueella sekä luoda mekanismeja liito-oravan esiintymisen ja maankäytön välillä syntyvien konfliktien ratkaisemiseksi. Liito-orava on EU:n luontodirektiiviin sisältyvänä lajina luonnon-suojelulain nojalla erityisesti suojeltu. Tutkimusten perusteella liito-orava tulee tietyin edelly-tyksin toimeen ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä, jopa kaupunkialueella. Liito-oravan suojelu on siis mahdollista kaavoituksen yhteydessä.
Tutkijat: HM Nina Nygrén, HT Ari Jokinen (Pirkanmaan Ympäristökeskus ja TaY).
Rahoittajat: Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hank-keen johtoryhmään kuuluivat edustajat kaikista Tampereen seudun kunnista, Pirkanmaan ympäristökeskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.
Julkaisut: Hankkeen loppuraportti (Ari Jokinen ym., Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Suomen Ympäristö 20/ 2007) ilmeistyi toukokuussa 2007.
Tutkijat: dos. Ilari Karppi, Lasse Oulasvirta, HM Anu Takala
Tutkijat: Ilari Karppi, Anu Takala
Kesto: 2007
Tutkijat: dos. Ilari Karppi, HM Anu Takala
Kesto: 2006-2007
Hankkeessa selvitetään valittujen Tampereen maakunnan kuntakeskusten yhteyksiä Tampereelle innovaatiotoiminnan, teknologiansiirron ja tietointensiivisen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta. Hanke on osa Maaseutukuntien osaamiskeskittymät -hankekokonaisuutta
Tutkijat: Ari-Veikko Anttiroiko, Anitta Hietaniemi, Pekka Valkama, Olavi Kallio, Pentti Siitonen
Kesto: 2006-2007
Rahoittaja: Tietoyhteiskuntainstituutti
Hankkeessa toimitetaan 6-osainen teossarja Electronic Government: Concepts, Methodologies, Tools, and Applications. Teoksen toimittaa A.-V. Anttiroiko. Hankkeen rahoittaa teoksen amerikkalainen kustantaja IGI Global.
Tutkijat: Mehdi Khosrow-Pour et al., Ari-Veikko Anttiroiko
Kesto: 2006-2007
Kansainvälisellä tutkimushankkeella on kolme keskeistä tavoitetta. Ensiksikin luoda perustava ymmärrys siitä missä ja miten paikallista sosiaalista pääomaa muodostuu, ja miten tämä näkyy sosioekonomisessa kehityksessä. Toiseksi hankkeessa vertaillaan luottamukseen perustuvia sosiaalisia verkostojen kansainvälisesti kahden Italialaisen ja kahden Suomalaisen kaupungin välillä. Kolmanneksi hanke tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää mekanismeja tai prosesseja, jotka vaikuttavat paikalliseen innovaatiokyvykkyyteen. Yleisemmällä tasolla tutkimus valottaa tapoja, joilla paikka ja paikallisuus on edelleen vaikuttava voima tietoteollisessa verkostoyhteiskunnassa. Käytännöllisellä tasolla tutkimus auttaa paikantamaan sosioekonomisen kehittyneisyyden ongelmia, joita ei toistaiseksi ole tyydyttävällä tavalla tunnistettu.
Tutkijat: Jouni Häkli, Claudio Minca (University of Newcastle), Timo Poutiainen, Mauro Cannone (University of Newcastle), Heikki Kiviniitty
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemian hankerahoitus päättyi joulukuussa 2006. Tutkimustulosten julkaisemiseen tähtäävä kirjahanke jatkuu.
Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen luottamuksen roolia kansainvälistä raja-alueyhteistyötä ehdollistavana kulttuurisena tekijänä. Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti luottamuksen maantieteellisyyttä ja erityisesti sitä, millaisia kulttuurisia oletuksia luottamuksen käsitteeseen liitetään kun sitä käytetään sosiaalisen pääoman teorioissa. Käsitteellisen tarkastelun lisäksi tutkitaan konkreettisesti Tornio-Haaparannan kaksoiskaupunkia ja sen kehittämishankkeita kansainvälisen luottamuksen näkökulmasta. Tarkastelussa huomioidaan sekä raja-alueyhteistyön ammattilaisten verkostoitumisessa että raja-alueen asukkaiden arjessa ilmenevä luottamus ja eritellään niiden keskinäistä suhdetta.
Tutkijat: Jouni Häkli
Kesto:
Rahoittaja: Suomen Akatemia rahoittama osuus toteutui 2005-2006. Hanke jatkuu julkaisutoiminnan muodossa
Projekti tarkastelee yksilöiden keinoja selviytyä yhteiskun-nallisista muutoksista nostamalla muutokseen liittyvän paikkakoke-muksen keskeiseksi osaksi tarkastelua. Tutkimuksen kannalta kiinnos-tavia ovat epävarmuuden kokemus sekä yksilöiden ja ryhmien välinen kamppailu vanhan ja muuttuvan järjestyksen välillä; sukupuolisidon-naiset kokemukset ja sopeutumismallit merkittävien ihmisten omaa elinympäristöä koskettavien muutosten olosuhteissa. Mainittuja jännit-teitä tarkastellaan keskeisesti paikkakokemuksen läpi.
Tutkimusta tehdään neljässä osahankkeessa. Yhteisiä tavoitteita ovat 1) haastaa globalisaatiokeskustelulle tyypillinen yleistäminen tarkastele-malla laajoja yhteiskunnallisia muutoksia ihmisten paikkasidosten läpi. 2) tarkastella paikan muuttuvia merkityksiä sekä erityisten paikkojen kokemista ja kuvauksia, sekä tuottaa uutta tietoa tavoista, joilla ihmiset selviytyvät suurten ja mahdollisesti ahdistavien yhteiskunnallisten muu-tosten seurauksista. 3) Arvioida kansallisten politiikkalinjausten rele-vanssia siltä osin kuin niissä pyritään säätelemään globalisaation seurauksia paikallisella tasolla
Tutkijat: Jouni Häkli, Hanna-Mari Ikonen, Samu Pehkonen (Joensuun yliopisto)
Kesto: 01.01.2004-31.12.2006
Tutkimuksen rahoittaja: Suomen Akatemia
The partners of this multidisciplinary consortium are Finnish Environmental Institute (SYKE), University of Helsinki , Department of Mathematics, and University of Tampere , Department of Regional Studies (environmental policy), The consortium proposes to take a holistic approach to studying and managing the ecological effects of genetically modified organisms (GMOs) in the boreal environment. Environmental policy at the University of Tampere is responsible for the work package on societal risks. The main task is to establish and moderate a public discussion forum on GMOs on the internet ( www.gmfoorumi.fi ).
The research and use of GMOs has been accompanied by lively public controversies because of the risks they are commonly thought to bring about. Our starting points are, first, that the risk perception concerning GMOs is a social fact, and second, that the public at large evaluates such risks in a different framework than scientists and specialists. Hence, public discussion is a valuable resource which helps to detect such aspects of social risk management that go undetected among specialists.
The consortium explores risks of GMOs from three complementary perspectives, defined by (1) laboratory, (2) public sphere, and (3) regulation. After analysing the processes through which GMO risks are defined in each one of these domains, we use triangulation to find premises for a socially legitimate regulatory framework for bio-safety. Triangulation allows us to identify both linkages and discrepancies between the frames that are habitually used in defining GMO risks in the three domains. We expect that a socially legitimate regulation should fulfil three criteria: first, that there is room for articulation and rearticulation of uncertainties; second, that potential for the building of mutual trust among different actors exists; and third, that the regulatory framework for risk assessment and management is open-ended and facilitates social learning in such a way that the first two criteria can be fulfilled.
The specific goal of the working package is to study how the conditions of public participation become constituted in risk assessment and management and to provide new means for enhancing the effective involvement of the public.
Researcher (Tampere): FM Timo Takala
Funding: the Ministry of the Environment, as a part of the Research Programme on Environmental, Societal and Health Effects of Genetically Modified Organisms (ESGEMO); other parts of ARGUE are funded by the Academy of Finland.
Duration: 2004-2006
Environmental problems have raised new challenges for public government. The institutional measures undertaken since the “environmental awakening” of the 1960s and 1970s have not, however, eliminated local environmental disputes. This development reflects the fact that the environment is increasingly politicised as a constitutive factor in contemporary society and culture. The environment does not only present “problems” that ought to be “solved”, rather, various elements of the environment gain symbolic meanings, and it is increasingly a matter of political struggle who is able to define such meanings in the public sphere. We call this novel field of political struggle the politics of the environment.
The politics of the environment calls into question many established institutions of the modern political system. Traditional political divisions loose their relevance, and new political initiatives come from the side of new actors such as citizen movements. Public government consists of dynamic, interactive processes rather than fixed decision-making structures; we use the term governance to incorporate this change into our research agenda.
Citizen participation is often presented in environmental policy literature as a remedy to the erosion of public authority, but citizen participation has not always fulfilled expectations. In fact, participation comes in many different guises in different situations; it is no “magic bullet”. The aim of our project is to identify new, incipient forms of citizen initiatives, which offer potential for building new procedures of citizen participation in environmental governance on the local level. We adopt an empirical perspective on the study of political processes, and focus the study on the city of Tampere as we are thoroughly familiar with the stages of the politicisation of the environment in Tampere . The general objectives of the project are (1) to identify novel forms of citizen participation in environmental governance on the local level; (2) to increase both theoretical and practical understanding of the possibilities and limits of such participatory procedures, in particular, of the scaling problems involved; (3) to analyse the politics of the environment in Tampere, that is, the allocation of meaning and value to specific elements of the environment as a political process; and (4) to investigate new modes of participatory practices which would increase the mutual understanding of the viewpoints of different actors.
Researchers: Markus Laine ja Jarkko Bamberg
Research period: 01.01.2004-31.12.2006
Funded by: the Academy of Finland
Tutkimuksessa tarkastellaan kahta lapsuuden keskeistä instituutiota, koulua ja terveydenhuoltojärjestelmää, lasten elintiloina ja lapsuuden sosiaalisen rakentumisen paikkoina konstruktionistisesta näkökulmasta. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, miten lapsuus saa muotonsa ja muuttuu poliittisen toiminnan kautta. Politiikkaa tutkitaan sekä lapsiin kohdistuvan yhteiskuntapolitiikan että arjessa toteutuvan politiikan muodoissa. Tarkastelussa korostuu lasten oma poliittinen toimijuus ja tämän politiikan vaikutus lasten arkeen ja lapsuuden yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tutkimus sijoittuu poliittisen maantieteen ja yhteiskuntatieteellisen lapsuudentutkimuksen välimaastoon.
Tutkija: Kirsi Pauliina Kallio
Kesto: 01.01.2003-31.12.2006
Rahoittaja: Maantieteen tutkijakoulu/Suomen Akatemia
Kansallisen metsäohjelman ja Kauppa- ja teollisuusministeriön bioenergiaohjelman tavoitteena on lisätä energiapuun, erityisesti metsähakkeen, käyttöä Suomessa. Puun energiakäytön lisääminen on perusteltua sekä aluetaloudellisesti että ympäristöpoliittisesti. Erilaisilla tavoilla organisoida puun energiakäyttö paikallisesti on kuitenkin hyvin erilaisia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Olemme tutkimushankkeessamme selvittäneet, kuinka erilaiset tavat organisoida puuenergian tuotanto ovat vaikuttaneet maaseudun elinvoimaisuuteen. Erityisen huomion kohteena ovat olleet puun energiakäytön ympärille syntynyt yritystoiminta sekä paikalliset innovaatiot.
Tutkimuskokonaisuuteen kuuluu kaksi projektia: Suomen Akatemian Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusohjelmaan kuuluva Puuenergian kestävän käytön sosio-ekonomiset ehdot- hanke (2001-2004) sekä Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama Puuenergian tuotannon paikallistaloudelliset vaikutukset (2001-2005) -hanke.
Tutkijat: Yrjö Haila (Prof.), projektin johtaja,Maria Åkerman, HL, Taru Peltola, HL, Leena Leskinen, MMM
In the western cultural tradition, nature and culture are usually presented as a dualistic pair of mutual opposites; this has been the dominant view in the modern era since the Enlightenment. After the "environmental awakening" of the 1960s and 1970s, the interconnectedness of human culture and the rest of nature got new emphasis and the old dualistic view of separation was challenged in social thinking. On the other hand, paradoxically, the dualism got new support in the environmentalist discourse both on a general philosophical level and in various specific forms.
Our aim is to challenge the dualism through critical deconstruction, and to develop concrete alternatives. Our project combines together theoretical and conceptual work on the one hand, and empirical work on the other hand. The project comprises five interconnected subprojects, focused on (i) the common history of nature and culture (VL), (ii) symbolic capital and hegemony in environmental conflicts (VH), (iii) the position of local residents in defining environmental problems (KP), (iv) ecosocial dynamics (YH), and (v) civic participation and the politics of planning (JH).
The commonality of the subprojects is based on the following shared assumptions: (1) The understanding of the culture-nature relationship requires a historical perspective. (2) The nature-culture dualism has to be addressed in different forms; a particularly important aspect is - using Max Weber's terms - the relationship of "instrumental rationality" (i. e., practical and technically efficient problem-solving) and "substantive rationality" (i. e., consciousness of nature as internal to human culture). (3) Ultimately, the human relationship with nature is anchored in human, societal praxis, in all of its manifestations from scientific and political practices to everyday life.
The project belongs to the directed call "Spaces of Nauture and Culture"
Researchers: Yrjö Haila, Jouni Häkli, Ville Haukkala, Ville Lähde, Kaisa Pennanen
Research period: 1. 6. 2001 - 31. 12. 2004
Funded by: The Academy of Finland
Our aim in this research project is to analyze social and economic bottlenecks of wood fuel use and to find possibilities to remove them. Our hypothesis is that the bottlenecks arise from the social practices that are needed to maintain the energy production system at the local level. Based on our previous work, we have identified three key areas of practices. These are: 1) the creation of markets for wood fuel on local, regional and national levels (the actions taken to ensure the delivery and production of suitable fuel); 2) the accommodation of forest management practices to support wood fuel production (planning the use of forest resources); and 3) the institutional conditions of technological choices in local energy production (investments in energy production and management).
Our research begins with an extensive description of the field of action. We will make an inventory of development projects promoting the use of wood fuel in Finland. Regional forestry centers and some regional development organisations have several projects on wood fuel all over Finland. Our aim is to evaluate the effects of these projects. The inventory will help us to choose appropriate case studies for further analysis. The secondary phase of our research comprises two focused case studies and one comparative analysis.
The results of the project can be used in refining standards for evaluating the socio-economic sustainability of wood fuel use compared with other energy production alternatives on the local scale, in particular. The results from the subproject 1) can be applied in regional planning processes and development projects concerning local economic development. The results from the subproject 2) help to extend forest planning practices so that the requirements of wood fuel demand can be fulfilled. The results from the subproject 3) can be used in evaluation of efficiency of energy policy tools.
Researchers: Maria Åkerman, Leena Leskinen, Taru Peltola,Kaisa Kosonen, Yrjö Haila
In cooperation with: Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusasema; Oulun seudun ammattikorkeakoulu, luonnonvara-alan yksikkö
Funding period: 1. 4. 2001 - 31. 12. 2004
Funded by: The Academy of Finland The project belongs to the research programme "Sustainable Use of Natural Resources"
Hankkeen tarkoituksena on tutkia kansalaistoiminnan ja kansalaisosallistumisen roolia ja mahdollisuuksia paikallisen ympäristöpolitiikan ongelmien määrittelyssä, tavoitteiden asettelussa ja ympäristöpolitiikan toteutumisessa. Hankkeen lähtökohtana on oletus kansalaistoiminnan roolin uudelleenmäärittymisestä tilanteessa, jossa ympäristökysymykset on sisällytetty laajalti poliittisen järjestelmän, viranomaisten ja instituutioiden toimenkuvaan. Toisena lähtökohtana voidaan pitää havaintoa "osallistumisen" viimeaikaisesta korostumisesta virallisen ympäristöpolitiikan, kaupunkisuunnittelun ja lainsäädännön osana.
Kysymystä kansalaistoiminnan roolista lähestytään tutkimuksessa yhtäältä kansalaistoiminnan sosiaalisten verkostojen, toisaalta paikallisen hallinnan kokonaisuuden näkökulmasta. Kansalaistoiminnan näkökulmasta keskeisiä ovat kysymykset siitä, miten ympäristökysymykset muotoutuvat ihmisten elämismaailman sosiaalisissa verkostoissa ja se, miten nämä ympäristönäkemykset välittyvät paikallisen päätöksenteon osaksi. Paikallisen hallinnan näkökulmasta keskeiseksi kysymykseksi muodostuu se, millaisen roolin kuntalaisten osallistuminen saa paikallisen ympäristöpolitiikan kentässä - erityisesti suhteessa vakiintuneeseen poliittiseen järjestelmään ja kunnallishallintoon.
Nähdäksemme on tarpeellista kysyä, välittyvätkö paikalliset ympäristöön liittyvät arvot ja käytännöt kunnallishallintoon, tuleeko niistä kommunikaation kautta osa kunnallishallinnon "instrumentaalista rationaalisuutta" - ja mikäli näin on, miten tämä tapahtuu. Yhtä lailla kiinnostavaa on se, miten kunnallishallinnossa vallitsevat ympäristökäsitykset sekä näihin liittyvät normit kohtaavat elämismaailman. Haemme leikkauspisteitä ja kosketuskohtia (tai törmäyskohtia) universalisoivan "yleisen ympäristön" ja partikulaaristen, paikallisten ja moninaisten ympäristökäsitysten välillä. Ympäristöpolitiikan kentällä ihmisten ja ryhmien väliset suhteet kytkeytyvät ympäristökysymykseen, koska ne määrittävät sitä miten luonnosta ja ympäristöstä on mahdollista puhua ja osittain sitä minkälainen toiminta ympäristössä ymmärretään mielekkääksi.
Tutkijat: Markus Laine, Lasse Peltonen, Yrjö Haila
Kesto: 1. 1. 2000 - 31. 12. 2002
Rahoittaja: Suomen Akatemia
