![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
|||
[Lastenhoitoa 20 merkkarilla tunti,
Vaihtopiireissä säästeliäisyys "On pikemminkin absurdia kuin traagista sanoa,
että ihmiset eivät voi vaihtaa keskenään,
koska ei ole rahaa, sillä se on kuin sanoisi, ettei voi rakentaa
taloa, koska ei ole metrejä ja senttejä."
Tästä Alan Wattsin 1930-luvun laman aikana
esittämästä ajatuksesta lähtee vaihtopiirien
toiminta. Vaihtopiirissä jokaisella on aina rahaa,
sillä tili saa rauhassa mennä miinukselle eikä
korkoa tarvitse maksaa. Vaihdon välineenä toimii paikallisraha,
jonka arvo on sama kuin virallisenkin rahan. Paikallisraha liikkuu
kuitenkin vain numeroina, joten sitä ei voi varastaa tai hukata.
Vaihtopiirin jäsenet tienaavat paikallisrahaa tekemällä
toisilleen palveluksia ja tuhlaavat sitä piirin sisällä. Säästeliäisyys ei kannata, sillä rahaa ei voi ottaa ulos systeemistä. Siksi tilin ihannesaldo onkin nolla tai ehkä jopa himpun verran miinuksen puolella - se pitää jäsenet aktiivisina. Useimmista vaihtopiireistä voi erota vain, jos on ensin huolehtinut saldonsa nollaan. Toisaalta jäsen voidaan erottaa, jos tili on jatkuvasti kovin paljon miinuksella. Mitään pankkisalaisuutta ei ole, vaan tiliotteet ja jäsenten saldot ovat avoimia kaikille.
Virallista valuuttaa on tietenkin mahdoton sivuuttaa kokonaan.
Muutaman kympin jäsemaksuilla peitetään
vaihtoluetteloiden monistamisesta ja postittamisesta koituvat kulut.
Lisäksi palvelun voi joskus joutua maksamaan osittain markoilla
esimerkiksi bensiinikulujen vuoksi. Myös yritykset voivat
liittyä vaihtopiireihin ja antaa jäsenten ostaa tuotteita
tai palveluja osittain paikallisrahalla.
Vaihtopiiritoiminta on Suomessa vielä nuorta.
Piirejä on yhteensä kymmenkunta, ja vanhin niistä,
Helsingin vaihtopiiri, täyttää keväällä
kolme vuotta.
Tampereella toimii kaksi vaihtopiiriä. Yksinhuoltajien yhdistys
on pyörittänyt lähinnä lastenhoitoon keskittyvää
vaihtopiiriään runsaan vuoden ajan ja Virtuaalikäpy on
toiminut Pispalassa puolisen vuotta.
Virpi Ekholm
Virtuaalikäpy
|
|
||