1. Elinsiirtolasten rasva-aineenvaihduntaprojekti tutkii sepelvaltimotaudin riskitekijöiden, erityisesti koleseterolin ja muiden rasva-aineiden aineenvaihduntahäiriöiden, esiintyvyyttä elinsiirron saaneilla lapsilla.
2. Tutkimuskohteena on harvinainen, synnynnäinen ja perinnöllinen aineenvaihduntasairaus argininosukkiinihappovirtsaisuus eli ASA-uria. Tutkimuksessa selvitellään taudin esiintyvyys Suomessa, geenimutaation ja taudinkuvan välinen yhteys, sekä tautiin liittyvän aivovaurion mekanismia.

Tutkimusryhmämme työhypoteesi on että nuoruustyypin diabetes johtuu siitä, että ulkoinen tekijä aiheuttaa primaarisen insuliinia tuottavien beetasolujen vaurion, josta seuraa perinnöllisesti alttiilla henkilöllä beetasolurakenteisiin kohdistuva immuunivaste. Jotta tämä vaste johtaisi progressiiviseen beetasoluvaurioon ja kliiniseen diabetekseen, tarvitaan toinen prosessia eteenpäin vievä ulkoinen tekijä, joka todennäköisesti on ravintoperäinen. Pyrimme tunnistamaan edellä mainitut ulkoiset tekijät laajalla prospektiivisella tutkimuksella, jossa seurataan syntymästä saakka diabetekselle perinnöllisesti alttiita lapsia. Ulkoisten tekijöiden tunnistaminen saattaa mahdollistaa toimenpiteitä, joilla voidaan tehokkaasti vähentää nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuutta.

Tutkimusryhmän johtaja: Professori Per Ashorn
Puh. 03 3551 8410, 03 311 67519 tai 040 7280 354
Sähköposti: per.ashorn[at]uta.fi
Department of International Health, University of Tampere Medical School

International or Global Health is a medical discipline that discusses health issues from a global perspective and analyses the interaction between globalization and health or health care.

The Department of International Health at the University of Tampere Medical School pursues global health by providing a range of training opportunities for different cadres of health professionals, encompassing itself in several international research projects and actively participating in the public discussion and other activities on global health issues.

Tutkimusryhmän johtaja: Professori Markku Mäki
Puh. 03 35518400, 050 3656668, fax 03 35518402
Sähköposti: markku.maki[at]uta.fi
Coeliac Disease Study Group

Keliakiaprojekti tutkii ravinnon viljojen valkuaisen, gluteenin, aiheuttamia tautimuotoja ja esiintyvyyttä sekä kehittää luotettavia taudin varhaisdiagnostiikkaan tarkoitettuja seulontakokeita. Perustutkimus kohdistuu taudinaiheuttamismekanismien ja perinnöllisten tekijöiden selvittämiseen. Tautimekanismien selvittämisen myötä on uusien täsmälääkkeiden kehittäminen mahdollista. Näin vehnä, ohra ja ruis kuuluisivat taas keliaakikon päivittäiseen ruokavalioon.

Tutkimusryhmän vetäjät: Dosentti Minna Kaila ja LT Marita Passilta
Sähköposti: minna.kaila[at]iki.fi ja marita.paassilta[at]pshp.fi

Projektissa tutkitaan lasten allergisia sairauksia ja astmaa. Kliinisin osa selvittää ruoka-allergian ennustetta. Projektissa painottuvat terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden tutkiminen, elämän laatu ja näiden sairauksien vaikutus siihen sekä hoitosuositusten juurruttaminen käytäntöön käyttäen standardoitua koulutusinterventiota. Toisaalta luodaan hyvän (astma)lähetteen standardit ja kriteerit. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tuottaa tietoa hoitoketjujen perustaksi. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Ryhmän tutkimustyö kohdistuu lasten mahasuolikanavan sairauksien syiden selvittelyyn sekä diagnostiikan ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Tällä hetkellä tutkimme mahasuolikanavan sähköisen toiminnan muutoksia mm. ruokatorven refluksitaudin ja mahakipujen taustalla. Selvitämme myös lasten kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Genetiikan ohella ympäristötekijöillä on ilmeisen tärkeä rooli ko. sairaudessa ja tulevaisuudessa näihin pystytään ehkä vaikuttamaan ehkäisevästi ja myös hoidollisesti.

Tutkimusryhmän vetäjät: Professori Matti Korppi ja LT Merja Helminen
Sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi

Bronkioliittitutkimuksen kohteena on alle 6 kk ikäisten imeväisten respiratory syncitial virus (RSV) infektio ja sen taudinkuvaan vaikuttavat tekijät. Pyrimme selvittämään sekä elimistön oman immuunivasteen merkitystä vakavan taudinkuvan synnyssä että viruksen osuutta. Samalla keräämme tietoa RS viruksen epidemiologiasta. Tutkimus auttaa meitä paremmin ymmärtämään alahengitystieinfektion syntymekanismeja varhaislapsuudessa sekä mahdollisesti myös löytämään ne lapset, joille tulevaisuudessa kehittyy toistuvia ahdisteluja.

Tutkimusryhmän vetäjä: Olli Lohi
Sähköposti: olli.lohi[at]uta.fi
puh. (03) 355 18405
Hemato-Oncology Research Group, HemoRes

Tumajyvänen on solujen tumassa sijaitseva rakenne, jossa kootaan ribosomit. Ribosomit tuottavat solun kasvuun tarvitsemat valkuaisaineet. Jo yli 100 vuoden ajan on tiedetty, että syöpäsoluilla on suuria tumajyväsiä kuvastaen niiden runsasta proteiinitarvetta. Lasten akuutissa leukemiassa L2-tyypin lymfoblastit erottuvat kookkaiden tumjyvästen vuoksi; samanaikaisesti taudin ennuste on tuntemattomasta syystä huonompi. Syöpäsolujen tumajyvästen toiminnan hillitsemisellä voitaisiin pysäyttää niiden lisääntyminen. Tämä tutkimusprojekti tähtää tumajyväsen toiminnan selvittämiseen ja uusien syövän hoitomekanismien kehittämiseen.

Tutkimusryhmän vetäjä: Kai Eriksson
Sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi, etunimi.sukunimi@pshp.fi
puh. (03) 311 66125

Tavoitteena lastenneurologisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Keskeisimpinä tutkimuskohteina ovat epilepsia, kuntoutus ja unihäiriöt. Epilepsian ja pitkittyneiden kouristuskohtausten tutkimus keskittyy epidemiologisten, geneettisten ja immunologisten tekijöiden merkitykseen epilepsian ennusteen ja hoidon kannalta. Kuntoutustutkimus selvittää spastisuuden botulinushoidon toteutusta ja vaikuttavuutta sekä vammaisuuden kuntoutuskäytäntöjen kehittämistä. Unitutkimuksen tavoite on selvittää päiväväsymyksen epidemiologiaa ja yhteyttä unihäiriöihin sekä toisaalta uneen liityvien ilmiöiden yhteyttä muihin neurologisiiin oireisiin tavoitteenaan diagnostiikan ja hoidon kehittäminen.

Ryhmä tutkii vastasyntyneiden keskeisiin sairauksiin liittyviä kysymyksiä. Tärkeimpiä painopistealueita ovat keuhkojen ja ruuansulatuskanavan alueen ongelmat sekä vastasyntyneen asfyksia. Tutkimuksen kohteina ovat sekä näiden sairauksien syyt että niiden pitkäaikaisseuraukset. Tuloksilla on vaikutusta vastasyntyneiden hoito- ja seurantakäytäntöihin.