Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tutkimus: plural-tutkimuskeskus: konferenssit ja seminaarit: kätu 2014:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
KäTu 2014

Multimodaalisuus ja kääntäminen

Tiina Tuominen

Tampereen yliopisto

tiina.k.tuominen(at)uta.fi

Multimodaaliset lähdetekstit ovat yhä yleisempiä kääntäjän työssä. On tavallista, että käännettävissä teksteissä on läsnä sanojen lisäksi kuvia, ja usein myös esimerkiksi ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Myös tulkkaus on luonteeltaan multimodaalista toimintaa, koska informaatiota ei välitetä pelkästään sanojen vaan myös esimerkiksi intonaation, ilmeiden ja eleiden avulla.

Multimodaalisten tekstien kääntämistä on kyllä tutkittu jo monin tavoin, mutta tutkimus keskittyy usein verbaalisen viestin tarkasteluun, eikä eri moodien välinen vuorovaikutus ole saanut kovinkaan systemaattista huomiota osakseen. Vaikuttaa siis siltä, että kääntäminen nähdään vahvasti verbaalisena toimintana. Juuri tähän verbaalisuuden myyttiin haluamme paneutua paneelikeskustelussamme. Tarkoituksemme on pohtia, kuinka erilaisten lähdetekstien merkitys rakentuu useamman eri moodin vuorovaikutuksessa ja kuinka tämä kokonaisuus vaikuttaa kääntämiseen ja tulkkaukseen. Eri moodien vuorovaikutus luo uuden tekstikokonaisuuden, josta yksittäisiä moodeja ei voi irrottaa. Pelkkää verbaalisuutta tarkastelemalla tätä ulottuvuutta ei pystytä ottamaan huomioon.

Lähestymme paneelikeskustelussamme aihetta konkreettisten analyysiesimerkkien kautta: jokainen panelisti esittelee oman multimodaalisen tutkimusaineistonsa ja pohjustaa keskustelua esittelemällä, millä tavoin multimodaalisuus kyseisessä kontekstissa vaikuttaa kääntämiseen ja millaisten menetelmien avulla tällaisia tekstejä ja niiden kääntämistä voi analysoida. Aineistot tulevat mm. elokuvista, kuvitetuista painetuista teksteistä ja tulkkauksesta. Tämän jälkeen keskustelemme yleisesti multimodaalisuudesta kääntämisen haasteena ja mietimme, pitäisikö myytti kääntämisen verbaalisuudesta murtaa.

Paneelin jäseninä on Tampereen yliopiston multimodaalisuuden ja kääntämisen tutkijoita. Lisäksi toivomme paneelille aktiivista yleisöä keskustelemaan kanssamme kääntämisen verbaalisuudesta ja multimodaalisuudesta.

Puheenjohtaja: Tiina Tuominen

Panelistit: Sari Kokkola, Eliisa Pitkäsalo, Anne Aaltonen, Nina Isolahti

Asiomistulkin rooli, status ja toimijuus

Simo Määttä

Jyväskylän yliopisto

simo.k.maatta(at)jyu.fi

Tulkkaustutkimuksessa on useaan otteeseen osoitettu asioimistulkin olevan tulkkaustilanteessa aktiivinen toimija. Usein tulkit kuitenkin kokevat viranomaisten olettavan heidän toimivan koneen lailla, vaikka työolosuhteet toisaalta estävät heitä toimimasta rooliodotuksia vastaavalla tavalla. Lisäksi samassakin tilanteessa rooliodotukset voivat vaihdella ja olla jopa ristiriitaisia. Erityisesti aloitteleville tulkeille voi aiheuttaa painetta myös se, että he vaihtelevien ja ristiriitaisten rooliodotusten takia saattavat joutua joustamaan ammattisäännöstön ohjeista.   Lähestymme tulkin roolia, statusta ja toimijuutta mm. seuraavien kysymysten kautta:  Millaisiin rooliristiriitatilanteisiin asioimistulkit voivat joutua? Mistä ristiriidat johtuvat? Millaiset rooliodotukset ovat tulkkien kannalta kaikkein haitallisimpia? Millaisia strategioita tulkit käyttävät rooliristiriitojen ratkaisemiseksi? Missä määrin strategioita voidaan oppia koulutuksessa, missä määrin käytännön työssä? Mitkä ovat toimijuustietoisuuden ja ammattitaidon väliset yhteydet? Millainen status asioimistulkeilla on kääntäjien ja tulkkien järjestötoiminnassa? Kuinka statusta voitaisiin parantaa? Missä määrin asioimistulkin toimijuutta koskevaa tutkimusta on sovellettu ja voitaisiin soveltaa tulkkien koulutuksessa ja käytännön työssä? Mikä on tulkin vastuu oman toimijuutensa edistämisessä?  Työpaja alkaa kysymys-vastausmenetelmällä pidettävistä 3 - 5 minuutin alustuksista, minkä jälkeen panelistit keskustelevat keskenään ja yleisön kanssa.  Työpajaan koollekutsujana on yliopistotutkija Simo Määttä (Jyväskylän yliopisto). Osallistumisensa ovat vahvistaneet Kristiina Antinjuntti (SKTL), Tuija Kinnunen (Helsingin yliopisto), Tatjana Adrejev (Helsingin seudun asioimistulkkikeskus), Mohsen Tavassoli (Helsingin seudun asioimistulkkikeskus), Veera Rautavuoma (Keski-Suomen tulkkikeskus), Seija Laalo-Ristilä (Pirkanmaan tulkkikeskus) ja Saara Kalajoki (Helsinki). Panelisteista useat toimivat myös asioimistulkkina.

Viittomakieli ja kääntämisen myytit

Zita Kobor-Laitinen

Humanistinen ammattikorkeakoulu

zita.kobor-laitinen(at)humak.fi

Työpajassa on tavoitteena tutkia, millaisia myyttejä kääntämisestä vallitsee viittomakielisten yhteisöjen ja alan ammattilaisten (viittomakielen tutkijat, viittomakielen kääntäjät, viittomakielen tulkit, tulkkiopiskelijat ym.) parissa. Joskus esimerkiksi pelkkä käsillä elehtiminen saattaa ulkopuoliselle tilaajalle merkitä viittomakielisyyttä. Joskus taas viittomakielinen yhteisö ei hyväksy äidinkieleltään viittomakielisen tuottamia käännöksiä. Esimerkkitapauksia on myös löydettävissä siitä, että välikielivaiheeseen jääneet käännökset ja voivat johtaa jopa vääriin johtopäätöksiin viittomakieltä käyttävien kognitiivisesta kyvykkyydestä.

Työpajassa esitettävien alustusten pohjalta pohditaan mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Takaisinkäännös - turhake vai tabu viittomakielisten käännösten tarkistusprosessissa?
  • Kuka omistaa viittomakielen käännösoikeudet?
  • Saavatko etnisesti ei-viittomakieliset tuottaa käännöksiä suomalaiselle viittomakielle?
  • Voiko idiomaattisia käännöksiä enää tuottaa suomenruotsalaiselle viittomakielelle?
  • Onko viittomakielisiä runojen kääntäminen mahdollista puhutulle kielelle?

Työpajatyöskentelyn teemoina ovat myös viitottujen kielten kääntämisen ammatilliset perinteet: millaisia valmiuksia esimerkiksi tulkkikoulutus tähän tarjoaa? Mikä on suositeltavaa, hyväksyttävää, sallittua, kiellettyä? Kuka kääntää, mitä, kenelle, miksi ja miten?

Työpajaan on alustavasti pyydetty puheenvuoroja seuraavilta henkilöiltä:

  • Kääntäjä Pia Taalas (Kuurojen Liitto)
  • Kääntäjä Päivi Mäntylä (Kuurojen Liitto)
  • Sanakirjatyöntekijä, kääntäjä Janne Kankkonen
  • Viittomakielen tutkija Leena Savolainen (Kuurojen Liitto)
  • Viittomakielen tutkija, yliopettaja Päivi Rainò (Humanistinen ammattikorkeakoulu)

Työpajan suunniteltu toteutusmuoto on puolistrukturoitu keskustelu työpajan vetäjien alustuksen pohjalta. Keskustelua vetävät Humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielentulkkikoulutuksen lehtorit Zita Kóbor-Laitinen sekä Juhana Salonen. Työpaja on avoin kaikille kiinnostuneille.

 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito: katu2014@uta.fi
Muutettu: 8.4.2014 8.33 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti