Opiskelukäytännöt ja ohjeet

Tälle sivulle on koottu tietoa pohjoismaisten kielten opiskelukäytännöistä ja ohjeista. Näiden lisäksi on hyvä tutustua myös kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön Opiskelukäytännöt ja ohjeet -sivuun sekä yliopiston Opiskelu-sivuihin. 

Yleistä opiskelusta

Käytännön kielitaito-opetuksen päämääränä ja vaatimuksena Tampereen yliopistossa on erittäin hyvä ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnot on tarkoitettu äidinkieleltään suomenkielisille mutta ne soveltuvat hyvin myös esimerkiksi kaksikielisille. Opiskelija voi valita kielen ja kulttuurin suuntautumisvaihtoehdon, joka sopii mm. aineenopettajaksi aikoville, tai käännösviestinnän suuntautumisvaihtoehdon, joka soveltuu käännöstieteen opinnoista kiinnostuneille. Pohjoismaisten kielten opintoihin kuuluu myös tanskan ja/tai norjan kielen ja kulttuurin perusteet.

Opetus on luento-, seminaari- ja harjoitusmuotoista. Päätarkoituksena on perehdyttää opiskelija mahdollisimman monipuolisesti kieleen, sen rakenteeseen ja kehitykseen, kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja yhteiskuntaan. Lisäksi tavoitteena on saada hyvä ymmärtämiskyky vähintään yhdessä sukukielessä. Käännösviestintään suuntautuvilla opiskelijoilla tutkintoon sisältyy myös Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opintoja.

Opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista (yht. 150 opintopistettä). Opiskelu etenee tasoittain, jolloin alkuvaiheessa hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen. Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste on käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielenkäytön analysointikykyä, tutustutaan ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin sekä perehdytään kulttuurienväliseen viestintään. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen ja käännösviestinnän teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaito-opetuksen osuus vähenee. Päävastuu käytännön kielitaidon hankkimisesta jää opiskelijalle itselleen. Hänen on koko opiskeluajan pyrittävä omaehtoisesti työskennellen hankkimaan itselleen yhä vankempi käytännön kielenhallinta lukemalla ja kuuntelemalla sekä seuraamalla aktiivisesti kielen kehitystä. Opiskeluun sisältyy myös pakollinen, vähintään kahden kuukauden mittainen harjoittelujakso Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai sopimuksen mukaan muussa Pohjoismaassa maan kieleen ja kulttuuriin perehtymistä varten. Aineopintojen lopuksi tehdään itsenäinen kirjallinen tutkielma jostakin alaan liittyvästä aiheesta Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten. Syventävienopintojen lopuksi opiskelija kirjoittaa itsenäisen pro gradu -tutkielman Filosofian maisterin tutkintoa varten.

Aineenopettajaksi aikovan on valittava sivuaineekseen kasvatustiede. Lisäksi on suositeltavaa valita jokin toinen vieras kieli, esimerkiksi englannin, venäjän, saksan tai ranskan kieltenopettajan työtehtäviä ajatellen. Pohjoismaisten kielten opiskelua tukevat myös esimerkiksi yleinen kielitiede, fonetiikka, suomen kieli ja kirjallisuustiede. Varsin suosittuja sivuaineita ovat olleet myös informaatiotutkimus, tiedotusoppi, markkinointi ja aikuiskasvatus. Käännösviestintään suuntautuvat voivat valita sivuaineeksi paitsi humanististen myös muiden alojen aineita, sillä käännösviestintä edellyttää kieli- ja kulttuuriparien tuntemuksen lisäksi substanssitietoa. Pohjoismaiset kielet sopii hyvin sivuaineeksi myös muita aineita kuin kieliä opiskeleville.