Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: opiskelu: valinnaiset opinnot: sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet: fonetiikka: tutkimus: 25. fonetiikan päivät 2008: abstraktit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
25. Fonetiikan päivät 2008

Ikääntyneille ihmisille suunnatun puheen prosodisia piirteitä

Terhi Hautala ja Taisto Määttä

Ikääntyneiden ihmisten puheen ymmärtämisessä keskeisiä kognitiivisia tekijöitä ovat prosessointinopeus, työmuisti (Cohen, 1987; Wingfield ym., 2000) ja toiminnanohjaus (Tun ym., 2002). Ymmärtäminen vaikeutuu viestin kompleksisuuden ja esittämisnopeuden kasvaessa (Wingfield ym., 2000). Prosodiset kontekstivihjeet ovat ikääntyneille tärkeitä lauseiden syntaktisen rakenteen jäsentämisen ja muistamisen tukena (Cohen ym., 1986; Gordon-Salant ym., 1997; Wingfield ym., 2000). Ikääntyneille suunnattu puhe on yksinkertaistettua ja sille on tyypillistä liioiteltu prosodiikka, suurempi äänen voimakkuus ja huolellinen artikulointi (Kemper ym., 1996). Ikääntyneet kuuntelijat eivät pitäneet nuorten heille suuntaamasta puhetavasta, jossa puhetempo oli hitaampi ja kielelliset rakenteet yksinkertaisempia. Ohjeiden antamisessa vahva prosodisten piirteiden korostus ei miellyttänyt heitä, vaikka se auttoi kuultujen ohjeiden muistamista (Gould ym., 1997).
 Tutkimusaineistona olivat automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käytettävyystutkimuksiin (1996) osallistuneet ikääntyneet tutkimushenkilöt (N=36, keski-ikä 78 v, ikäjakauma 70–91 v). Tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella puheen ominaisuuksien merkitystä ikääntyneiden kuuntelijoiden puheen vastaanotossa kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten tutkittavat suoriutuvat järjestelmän tehtävistä eri puhujien äänillä? Onko kuuntelijoiden subjektiivisesti arvioimilla puheen ominaisuuksilla (voimakkuus, miellyttävyys, selvyys, nopeus) ja mitatuilla prosodisilla piirteillä (puhenopeus, tauotus ja painotus) yhteyttä tehtävissä suoriutumiseen? Miten puhujat mukauttavat puhettaan? ja Millaisia puheen arvioijia ikääntyneet kuuntelijat ovat?
 Tutkimuksessa käytettiin neljän puhujan ääntä. Naispuhujat ovat puheterapeutteja. Miespuhujista toinen oli ansioitunut Yleisradion oppikirjanauhoituksissa ja toinen pitkään opetustyötä tehnyt fonetiikan lehtori. Tutkittavat kuulivat järjestelmän tehtävät satunnaistetusti yhden puhujan äänellä, ja lisäksi he kuulivat puhenäytteen kaikilta puhujilta. Tutkimuksen mittareina olivat: kyselylomake puheen ominaisuuk- sien arviointiin, äänen- ja puheen analysointiohjelmalla (CSL) mitattiin perusäänen taajuutta ohjeiden avainfraasien osalta, ja SoundEdit® ohjelmalla mitattiin puheen temporaalisia ominaisuuksia. Mittaukset tehtiin puhelinpalvelujärjestelmän valikkoäänitteistä.
 Prosodisen tyylin tarkastelu perustuu akustisiin mittauksiin ja laadulliseen analyysin. Kaikki puhujat lukivat valmiin valikkokäsikirjoituksen tekstin. He tiesivät kuuntelijoiden olevan ikääntyneitä ihmisiä, joiden piti toimia kuulemiensa ohjeiden mukaan. Kaikki puhujat käyttivät jossain määrin puheen mukauttamiseksi tulkittavaa puhetapaa. Mukauttamisen määrässä, eri keinojen käytössä sekä puhetavan johdonmukaisuudessa havaittiin eroja puhujien välillä. Ikääntyneille suunnatun puheen piir- teitä prosodisten ominaisuuksien osalta havaittiin puhe- ja artikulaationopeudessa, tauotuksessa ja painotuksessa. Kahden eniten puhettaan mukauttaneen puhujan äänellä suoriuduttiin järjestelmän tehtävistä paremmin. Voimakkuudeltaan heikoimmalla äänellä tehtävät kuulleet suoriutuivat tehtävistä heikoimmin. Tutkimuksessa löytyi viitteitä siihen suuntaan, että voimakas painotus (puhuja MalB), tauotus ennen ja jälkeen avainsanojen sekä hidas puhetempo (puhuja FemB) helpottivat kuuntelijoiden toimintaa ohjeiden mukaan. Puheen arvioinneissa oli havaittavissa ärtymystä puheen mukauttamisen suhteen, erityisesti puheen miellyttävyyden arvioinnissa. Puhenäytteiden arvioissa MalB:n puheen erittäin epämiellyttäväksi arvioi 6 % kuuntelijoista, jo- ten mahdollisesti hänen kohtalaisen suuri puheen mukauttaminen vaikutti arvioihin. Kuuntelijoista 3 % arvioi FemA:n ja FemB:n puheen erittäin epämiellyttäväksi. FemB:n puheessa on voinut ärsyttää runsas puheen mukauttaminen, ja FemA:n arviointeihin vaikutti heikompi äänen voimakkuus. Huolimatta heikoimmista puhuja-arvioinneista FemB:n kuuntelijat menestyivät käytettävyystutkimuksessa parhaiten. Mahdollisesti hänen hidas puhetemponsa aiheutti puhujille kokemuksen siitä, että heidän puheen vastaanottokykyään aliarvioidaan kuten Kemperin ym. (1996) tutkimuksessa. Kemper ym. (1999) totesivat suuremman sävelkorkeuden vaihtelun jopa heikentävän kuuntelijoiden suoriutumista. Tämä ei kuitenkaan toteutunut MalB:n kohdalla, vaikka hän käytti koetilanteessa suurinta sävelkorkeuden vaihtelua ilmausten fokuskohdissa. Hänen äänellään onnistuttiin tehtävissä toiseksi parhaiten.

Cohen, G. & Faulkner, D. (1986).
Does “Elderspeak” work? The effect of intonation and stress on comprehension and recall of spoken discourse in old age. Language and Communication, 6 (1/2), 91–98.
Cohen, G. (1987).
Speech comprehension in the elderly: The effects of cognitive changes. Review article. British Journal of Audiology, 21, 221–226.
Gould, O. N. & Dixon, R.A. (1997).
Recall of medication instructions by young and elderly adult woman. Is overaccommodative speech helpful? Journal of Language and Social psychology, 16 (1), 50–69.
Gordon-Salant, S. & Fitzgibbons, P.J. (1997).
Selected cognitive factors and speech recognition performance among young and elderly listeners. Journal of Speech, Language and Hearing Reseach, 40 (2), 423–431.
Kemper, S., Othick, M., Warren, J., Gubarchuk, J. & Gerhing, H. (1996).
Facilitating older adults’ performance on a referential communication task through speech accommodations. Aging, Neuropsychology, and Cognition, 3 (1), 37–55.
Kemper, S. & Harden, T. (1999).
Experimentally disentangling what’s beneficial about elderspeak from what’s not. Psychology and Aging, 14 (4), 656–670.
Tun, P., O’Kane, G. & Wingfield, A. (2002).
Distraction by competing speech in young and older adult listeners. Psychology and Aging, 17 (3), 453–467.
Wingfield, A. & Stine-Morrow, E.A.L. (2000).
Language and speech. Teoksessa F.I.M. Craik & T.A. Salthouse (toim.), The handbook of aging and cognition (s. 359–416). Lawrence Erlbaum Associate, Publishers.
 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 5.5.2013 17.24 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti