Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: opiskelu: valinnaiset opinnot: sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet: fonetiikka: tutkimus: 25. fonetiikan päivät 2008: abstraktit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
25. Fonetiikan päivät 2008

Suusyöpäleikkauksen vaikutus puhemotoriikkaan ja konsonanttien ääntämiseen

Riikka Ruonamo, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Risto Kontio ja Marjo Rönkkö

Suomessa todetaan vuosittain 500–600 suun ja nielun syöpää (Suomen syöpärekisteri 2007). Vuonna 2005 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä todettiin miehillä 68 suun ja nielun syöpää, naisilla 52.
 Suusyöpä hoidetaan yleensä kirurgisesti ja mahdollisesti sädehoidolla (Malmström, Grénman, Mäkelä, Nordblad, Ojala, Suominen, Syrjänen ja Söderholm 2002). Niin kirurginen hoito kuin sädehoitokin vaikuttavat suun ja nielun rakenteeseen ja funktioihin, ja hoidot johtavat suun alueen kudoksen ja elinten muodon muutokseen (Kontio, Söderholm ja Lindqvist 2003). Rekonstruktiomenetelmien kehittyminen on mahdollistanut aiempaa laajemmat leikkausmenetelmät (Grénman, Kajanti ja Joensuu 1999), ja nykyään kasvaimen poiston (resektion) aiheuttama kudospuutos korvataan tavallisimmin mikrovaskulaarisella siirteellä sädehoitoon yhdistettynä (Markkanen-Leppänen, Isotalo, Mäkitie, Suominen, Asko-Seljavaara ja Haapanen 2005). Kudossiirre voi olla luuta, ihoa ja lihasta. Kudossiirteitä käytetään melko paljon suun alueen kasvaimen poiston rekonstruktioissa, koska ennuste on hyvä, ja siirre voidaan laittaa resektion yhteydessä (Helman ja Blanchaert 2004). Aikaisemmat rekonstruktiomenetelmät ovat olleet mekaanisia, esimerkiksi yläleukaluun syövän poiston aiheuttama kudospuutos on perinteisesti korvattu obturaattoriproteesilla (Rämä 1999).
 Potilaalle aiheutuu suun ja nielun alueen syöpäkasvaimen poistosta monia toiminnallisia ja psykososiaalisia ongelmia (Korpijaakko-Huuhka, Söderholm & Lehtihalmes 1998). Näistä merkittävimpiä ovat syömisen ja nielemisen ongelmat sekä puhevaikeudet. Puhe- ja nielemishäiriöiden määrään ja laatuun vaikuttavat kasvaimen sijainti ja rekonstruktion laajuus. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu eriasteisia suun alueen motoriikan, äänen laadun ja resonanssin muutoksia sekä konsonanttien ja vokaalien poikkeavuuksia (ks. Norberg-Haggren 1999).
 Tämä tutkimus on jatkoa vuonna 1992 alkaneelle HYKS:n kirurgisen sairaalan ja korvasairaalan sekä Helsingin yliopiston puhetieteiden laitoksen (ent. fonetiikan laitos) projektille Sen tarkoituksena on arvioida siirrekirurgian toiminnallisia tuloksia ja verrata uuden aineiston havaintoja aiempiin tuloksiin. Tässä osatyössä tarkastellaan erityisesti suun alueen motoriikan muutoksia, konsonanttien artikulointia ja puhehäiriön vaikeusastetta suusyöpäleikkauksen jälkeen.
 Tutkittaviksi valikoitui 11 suomenkielistä tai täydellisesti kaksikielistä henkilöä, joilla suusyöpä sijaitsi joko kielen, suunpohjan tai alaleuan alueella. Tutkittavista kahdeksan oli miehiä ja kolme naisia (keski-ikä 61 vuotta, vaihteluväli 32–82 vuotta).
 Tutkittavien puhe- ja nielemistoimintoja arvioitiin kahdesti: yhtä vuorokautta ennen leikkausta ja 4–7 kuukautta sen jälkeen, kun leikkaushaava oli parantunut ja mahdollinen sädehoito oli lopetettu. Puhetutkimus oli non-invasiivinen, kliininen arviointi, jossa potilas suoritti yksinkertaista puhemotorisia tehtäviä sekä toisti lauseita, luki ääneen ja tuotti kuvasarjan perusteella tekstiä. Tehtävät nauhoitettiin ja videokuvattiin, ja niiden perusteella arvioitiin perkeptuaalisesti konsonanttien ääntämisen tarkkuutta ja puhehäiriön vaikeusastetta sekä näihin vaikuttavia anatomis-fysiologisia seikkoja.
 Alustavien tuloksien perusteella on todettavissa, että tämän työn tulokset ovat samankaltaisia aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Leikkauksenjälkeinen puhe-elinten motorinen toiminta heikentyi yhtä lukuun ottamatta kaikilla tutkittavilla. Puhehäiriötä arvioitiin lauseiden toistotehtävien ja spontaanipuheen perusteella neliportaisella asteikolla (0 = ei häiriötä, 1 = lievä puhehäiriö, 2 = kohtalainen puhehäiriö ja 3 = vaikea puhehäiriö). Ennen leikkausta vain yhdellä tutkittavalla arvioitiin olevan lievä puhehäiriö. Suusyöpäleikkaus vaikutti puheen ymmärrettävyyteen: leikkauksen jälkeen kolmen tutkittavan puhehäiriö arvioitiin lieväksi, viiden kohtalaiseksi ja kolmen vaikeaksi. Lauseiden toistotehtävien konsonanttiääntämisessä on havaittavissa muutoksia ennen ja jälkeen leikkauksen.
 Työ on monitapaustutkimus, joka tutkittavien pienen joukon vuoksi painottuu puheen ongelmien kuvailuun ja niiden syiden tarkasteluun. Siksi myös tilastollisia menetelmiä käytettiin rajallisesti. Tutkimuksen lopulliset tulokset valmistunevat vuoden 2007 loppuun mennessä.

Lähteet:

Grénman, R., Kajanti, M. & Joensuu, H. (1999).
Pään ja kaulan syövät. H. Joensuu, P. J. Roberts & L. Teppo (toim.), Syöpätaudit. (s. 224–244). Helsinki: Duodecim.
Helman, J. I. & Blanchaert R. H. Jr. (2004).
Microvascular free tissue transfer. M. Miloro (toim.), Peterson’s principles of oral and maxillofacial surgery. Volume 2. (s. 803–818). Hamilton: BC Decker.
Kontio, R., Söderholm, A-L., & Lindqvist, C. (2003).
Pahanlaatuiset kasvaimet ja malignien tautien manifestaatiot. J. H. Meurman, H. Murtomaa, Y. Le Bell & H. Autti (toim.), Therapia odontologica Hammaslääketieteen käsikirja. (s. 814–821). Helsinki: Academica.
Korpijaakko-Huuhka, A-M., Söderholm, A-L. & Lehtihalmes, M. (1998).
Long-lasting speech and oral-motor defiencies following oral cancer surgery: a retrospective study. Logopedics Phoniatrics Vocology: 24, 97–106.
Korpijaakko-Huuhka, A-M. (1998).
Suusyöpäpotilaiden kuntoutus — kommunikaatio- ja nielemiskuntoutuminen. Julkaisematon käsikirjoitus. Jyväskylä 23.10.1998.
Malmström, M., Grénman, R., Mäkelä, M., Nordblad, A., Ojala, A., Suominen, Syrjänen, S. & Söderholm, A-L. (2002).
Suusyöpä. Käypä hoito — suositus. Suomen Hammaslääkärilehti: 22, 1304–1332.
Markkanen-Leppänen, M., Isotalo, E., Mäkitie, A., Suominen, E., Asko-Seljavaara, S. & Haapanen M-L. (2005).
Speech Aerodynamics and Nasalance in Oral Cancer Patients Treated Microvascular Transfers. The Journal of Craniofacial Surgery: 16:6, 990–995.
Norberg-Haggren, K. (1999).
Suusyöpäleikkausten vaikutus puhe-elinten toimintaan. Tutkimusraportti Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ry:n koulutuspäivillä 5.–6.2.1999. Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys ry: julkaisuja 31, 68–69.
Rämä, S. (1999).
Obturaattoriproteesin vaikutus puheäänen laatuun — viiden potilaan tapaustutkimus. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja. 19:2, 49–60.
Suomen syöpärekisteri. (2007).
Keskimääräiset syöpätapauksien määrät vuosina 1959–2005 primaaripaikoittain ja kalenterijaksoittain. (viitattu 29.10.2007). http://www.cancerregistry.fi/tilastot/3-13-18.html
 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 5.5.2013 19.49 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti