Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: opiskelu: valinnaiset opinnot: sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet: fonetiikka: tutkimus: 25. fonetiikan päivät 2008: abstraktit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoViestintätieteiden tiedekunta
25. Fonetiikan päivät 2008

Puhenopeus suomalaisten venäjän oppijoiden lukupuhunnan sujuvuuden mittarina

Riikka Ullakonoja

Suullisen kielitaidon opetuksen ja oppimisen tavoitteena mainitaan usein sujuvuus. Sujuvuuden käsitteellä ei kuitenkaan ole yhtä yhtenäistä ja selkeää määritelmää. Tässä tutkimuksessa sujuvuudella tarkoitetaan jatkuvaa, lähes syntyperäisen kielenpuhujan nopeudella tuotettua puhetta ja toisaalta lukemisen takkuilemattomuutta (ks. esim. Lennon 1990, 2000). Cucchiarinin ym. mukaan (2002) puhenopeus ja taukojen frekvenssi ovat tärkeimpiä lukupuhunnan sujuvuuden ilmentäjiä. Vieraan kielen oppijan puheessa ne poikkeavat syntyperäisen kielenpuhujan puheesta siten, että esim. puhenopeus on syntyperäisiä hitaampaa (ks. esim. Lehtonen 1979, Riggenbach 1991, Cenoz 2000, Paananen-Porkka 2007).
 Tutkimus koostuu tuotto- ja havaintokokeista. Tuottokokeessa 12 suomalaista venäjän opiskelijaa luki pareittain dialogimuotoon kirjoitetun tekstin eri vaiheissa yliopisto-opintoja (ennen kieliharjoittelua, kieliharjoittelun puolessa välissä ja 3,5 kk:n kieliharjoittelun jälkeen). Tähän tutkimukseen otettiin mukaan vain pisin, kuuden lauseen puheenvuoro kultakin puhujalta. Vertailukohteena käytettiin kahta puheenvuoroa samojen puhujien lukemasta suomenkielisestä dialogista. Venäjänkielistä aineistoa oli yhteensä n. 12 min. ja suomenkielistä n. 9 min. Havaintokokeessa 30 venäjän opettajaa kuunteli opiskelijoiden venäjänkieliset nauhoitukset satunnaisessa järjestyksessä ja arvioi niiden sujuvuuden asteikolla 1-5 (1=ei sujuva, 5=todella sujuva). Arvioiden reliabiliteetti oli hyvä (Cronbachin alpha = 0,92) eli opettajat arvioivat näytteet samansuuntaisesti.
 Tutkimuksessa haluttiin selvittää tulkitaanko nopeampi puhe- ja/tai artikulaationopeus sujuvammaksi kuin hidas ja löytyykö sujuvaksi arvioitujen opiskelijoiden puheesta yhteneviä puhe- ja/tai artikulaationopeuden piirteitä. Opiskelijoiden näytteistä mitattiin puhenopeus ja artikulaationopeus (= puhenopeus ilman taukoja), joita verrattiin opettajien antamiin sujuvuusluokituksiin. Mittausyksikkönä oli foneettinen sana per sekunti. Foneettinen sana on venäläisessä tutkimusperinteessä käytetty yksikkö, jolla tarkoitetaan yleensä samaa kuin leksikaalinen sana, mutta myös sellaisia kahden sanan kokonaisuuksia, joissa esim. prepositio liittyy ääntämisessä kiinteästi pääsanaansa. Suomessa vastaavasta yksiköstä on käytetty mm. termiä prosodinen sana. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin foneettisten sanojen suhteellisia kestoja lauseessa, minkä avulla pyrittiin selvittämään puhenopeuden vaihtelua lauseen sisällä. Yksilöllistä puhenopeutta pyrittiin normalisoimaan siten, että verrattiin, monenneksiko nopein kukin puhuja on suomessa ja venäjässä.
 Aiemmassa tutkimuksessa kävi ilmi (Ullakonoja tulossa), että suurimmalla osalla (9/12) opiskelijoista lukemisen sujuvuus kehittyi kieliharjoittelun ensimmäisen 1,5 kk:n aikana ja hieman yli puolella (7/12) se kehittyi vielä edelleen kieliharjoittelun loppupuolen aikana. Lisäksi havaittiin, että puheen tauotus on suhteessa sujuvuuteen. Tätä esitelmää varten tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat mm. että, kuten saattoi odottaa, suurimmalla osalla opiskelijoista artikulaationopeus (9/12 opiskelijoista) ja puhenopeus (10/12 opiskelijoista) kasvoivat kieliharjoittelun aikana.

Cenoz, J. 2000.
Pauses and hesitation phenomena in second language production. ITL: Review of Applied Linguistics 127-128. 53–69.
Cucchiarini, C., Strik, H. & Boves, L. 2002.
Quantitative assessment of second language learners' fluency: Comparisons between read and spontaneous speech. The Journal of the Acoustical Society of America 111. 2862–2873.
Lehtonen, J. 1979.
Speech rate and pauses in the English of Finns, Swedish-speaking Finns, and Swedes. Turku: Åbo Akademi.
Lennon, P. 1990.
Investigating fluency in EFL: A quantitative approach. Language Learning: A Journal of Applied Linguistics 40. 387–417.
Lennon, P. 2000.
The Lexical Element in Spoken Second Language Fluency. Teoksessa Perspectives on Fluency, Heidi Riggenbach and Richard Schmidt (toim.), 25–42. Michigan: Ann Arbor.
Paananen-Porkka, M. M. 2007.
Speech rhythm in an interlanguage perspective : Finnish adolescents speaking English. Helsinki: University of Helsinki.
Riggenbach, H. 1991.
Toward an understanding of fluency: A microanalysis of nonnative speaker conversations. Discourse Processes 14. 423–441.
Ullakonoja, R. (tulossa).
Pausing as an Indicator of Fluency in Russian during Study Abroad Experience.
 
Kysymykset ja palaute
Ylläpito:
Muutettu: 5.5.2013 20.04 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti